add i18n FSFS

3 files changed, 2567 insertions, 0 deletions

diff --git a/talermerchantdemos/blog/articles/fi/right-to-read.html b/talermerchantdemos/blog/articles/fi/right-to-read.html
new file mode 100644
index 0000000..2d830e0
--- /dev/null
+++ b/talermerchantdemos/blog/articles/fi/right-to-read.html
@@ -0,0 +1,601 @@
+<!--#set var="PO_FILE"
+ value='<a href="/philosophy/po/right-to-read.fi.po">
+ https://www.gnu.org/philosophy/po/right-to-read.fi.po</a>'
+ --><!--#set var="ORIGINAL_FILE" value="/philosophy/right-to-read.html"
+ --><!--#set var="DIFF_FILE" value="/philosophy/po/right-to-read.fi-diff.html"
+ --><!--#set var="OUTDATED_SINCE" value="2019-07-23" -->
+
+<!--#include virtual="/server/header.fi.html" -->
+<!-- Parent-Version: 1.90 -->
+
+<!-- This file is automatically generated by GNUnited Nations! -->
+<title>Oikeus lukea - GNU-projekti - Free Software Foundation</title>
+<style type="text/css" media="print,screen"><!--
+blockquote, .comment {
+   font-style: italic;
+}
+blockquote cite {
+   font-style: normal;
+}
+.announcement {
+   text-align: center;
+   background: #f5f5f5;
+   border-left: .3em solid #fc7;
+   border-right: .3em solid #fc7;   
+   margin: 2.5em 0;
+}
+#AuthorsNote ul, #AuthorsNote li {
+   margin: 0;
+}
+#AuthorsNote li p {
+   margin: 1em 0;
+}
+.emph-box {
+   background: #f7f7f7;
+   border-color: #e74c3c;
+}
+#AuthorsNote p.emph-box {
+   margin: 1em 6%;
+}
+#BadNews p.emph-box {
+   margin: 2.5em 6% 1em;
+}
+#References {
+   margin: 3em 0 2em;
+}
+#References h3 {
+   font-size: 1.2em;
+}
+@media (min-width: 53em) {
+   #AuthorsNote .columns >
+ p:first-child,
+    #AuthorsNote li p.inline-block {
+      margin-top: 0;
+   }
+   .comment { text-align: center; }
+   .table { display: table; }
+   .table-cell {
+      display: table-cell;
+      width: 50%;
+      vertical-align: middle;
+   }
+   .left { padding-right: .75em; }
+   .right { padding-left: .75em; }
+   }
+}-->
+<!--#if expr="$LANGUAGE_SUFFIX = /[.](ar|fa|he)/" -->
+<!--
+@media (min-width: 53em) {
+   .left { padding-left: .75em; }
+   .right { padding-right: .75em; }
+   }
+}-->
+<!--#endif -->
+
+
+
+
+</style>
+
+<!--#include virtual="/philosophy/po/right-to-read.translist" -->
+<!--#include virtual="/server/banner.fi.html" -->
+<!--#include virtual="/server/outdated.fi.html" -->
+<h2 class="center">Oikeus lukea</h2>
+
+<p class="byline center">
+tehnyt <a href="http://www.stallman.org/"><strong>Richard
+Stallman</strong></a></p>
+<p class="center">
+<em>Tämä artikkeli ilmeistyi lehden <cite>Communications of the ACM</cite>
+(Volume&nbsp;40,&nbsp;Number&nbsp;2)
+helmikuun&nbsp;1997&nbsp;numerossa.</em></p>
+<hr class="thin" />
+
+<div class="article">
+<blockquote class="center comment"><p>
+	     Teoksesta <cite>Tie Tychoon</cite>, joka on kokoelma artikkeleita jotka
+käsittelevät Lunan vallankumoukseen johtaneita tapahtumia,
+julkaistu&nbsp;Luna Cityssä&nbsp;2096
+</p></blockquote>
+
+<div class="columns">
+<p>
+Dan Halbertin tie Tychoa kohti alkoi opiskeluaikana — kun Lissa Lenz pyysi
+hänen tietokonettaan lainaksi. Hänen omansa oli mennyt rikki, ja ellei hän
+saisi toista lainaksi, hän ei saisi harjoitustyötään valmiiksi ajoissa. Ja
+ainoa jolta hän uskalsi kysyä, oli Dan.</p>
+
+<p>
+Danille tämä oli ongelma. Hänen täytyi auttaa Lissaa — mutta jos hän
+lainaisi Lissalle tietokoneensa, tämä saattaisi lukea hänen kirjojaan. Sen
+lisäksi että kirjojensa antamisesta jonkun muun luettaviksi saattoi joutua
+vuosikausiksi vankilaan, koko ajatus järkytti häntä ensin. Hänelle oli
+alakoulusta alkaen opetettu että kirjojen jakaminen oli pahasti väärin —
+sellaista tekivät vain roistot. </p>
+
+<p>
+Eikä ollut juuri toivoa, että SPA — Ohjelmistosuojausviranomainen - ei saisi
+häntä kiinni. Ohjelmistokurssilla Dan oli oppinut, että jokaisessa kirjassa
+oli tekijänoikeusmonitori joka lähetti Keskuslisenssivirastoon tiedon siitä
+kuka sitä luki, missä ja milloin. (Tätä tietoa käytettiin luvattomien
+lukijoiden kiinni saamiseen, mutta sen perusteella myös myytiin
+henkilökohtaisia kiinnostusprofiileja jälleenmyyjille) Seuraavalla kerralla
+kun tietokone olisi verkossa, Keskuslisenssivirasto saisi asian
+selville. Hän tietokoneen omistajana saisi ankarimman rangaistuksen — koska
+ei ollut vaivautunut estämään rikosta.</p>
+
+<p>
+Lissa ei tietenkään välttämättä aikonut lukea hänen kirjojaan. Hän saattoi
+haluta tietokoneen vain harjoitustyötään varten. Mutta Dan tiesi, että Lissa
+oli keskiluokkaisesta perheestä, ja selvisi nipin napin lukukausimaksuista,
+lukukorvauksista puhumattakaan. Danin kirjojen lukeminen saattoi olla ainoa
+keino, millä Lissa voisi saada tutkintonsa valmiiksi. Dan ymmärsi tilanteen;
+hän oli itse joutunut ottamaan lainan voidakseen maksaa kaikista
+tarvitsemistaan tieteellisistä artikkeleista (10 % noista maksuista meni
+artikkelit kirjoittaneille tutkijoille; koska Dan tähtäsi akateemiselle
+uralle, hän saattoi toivoa että hänen omia artikkeleitaan luettaisiin niin
+paljon, että ne tuottaisivat riittävästi lainan takaisinmaksuun).</p>
+</div>
+<div class="column-limit"></div>
+
+<div class="columns">
+<p>
+Myöhemmin Dan saisi tietää, että oli ollut aika jolloin kuka tahansa saattoi
+mennä kirjastoon ja lukea lehtiartikkeleita ja jopa kirjoja maksamatta
+mitään. Itsenäiset tutkijat lukivat tuhansia sivuja tarvitsematta
+hallituksen kirjastoapurahoja. Mutta 1990-luvulla sekä kaupalliset että
+epäkaupalliset lehtijulkaisut olivat alkaneet vaatia maksuja
+lukemisesta. Vuonna 2047 kirjastot joissa saattoi lukea tieteellistä
+kirjallisuutta ilmaiseksi olivat hämärä muisto.</p>
+
+<p>
+Oli tietysti keinoja kiertää SPA:n ja Keskuslisenssiviraston määräykset. Ne
+sinänsä olivat lainvastaisia. Danilla oli ollut ohjelmistokurssilla toveri,
+Frank Martucci, joka oli saanut käsiinsä laittoman testausvälineen, ja
+käyttänyt sitä ohittaakseen tekijänoikeusmonitorikoodin kirjoja
+lukiessaan. Mutta hän oli kertonut asiasta liian monelle ystävälleen, ja
+yksi heistä oli antanut hänet ilmi SPA:lle palkkiota vastaan (pahoin
+velkaantuneet opiskelijat ryhtyivät helposti pettureiksi). Vuonna 2047 Frank
+oli vankilassa, ei luvattomasta lukemisesta vaan testausvälineen
+omistamisesta.</p>
+
+<p>
+Dan saisi myöhemmin tietää, että oli ollut aika jolloin kenellä tahansa
+saattoi olla testausvälineitä. Oli jopa ilmaisia testausvälineitä saatavana
+CD:llä tai verkosta imuroimalla. Mutta tavalliset käyttäjät alkoivat käyttää
+niitä tekijänoikeusmonitorien ohittamiseen, ja lopulta tuomari päätti että
+se oli niiden todellinen pääkäyttötarkoitus. Ne olivat siis laittomia ja
+testausvälineiden kehittäjät joutuivat vankilaan.</p>
+
+<p>
+Ohjelmoijat tietysti edelleen tarvitsivat testausvälineitä, mutta sellaisten
+myyjät luovuttivat vuonna 2047 vain numeroituja kappaleita ja vain
+ohjelmoijille joilla oli virallinen lupa ja sopimus. Danin
+ohjelmointikurssilla käyttämä testausväline oli erikoispalomuurin takana,
+niin että sitä saattoi käyttää vain kurssin harjoitusten tekemiseen.</p>
+
+<p>
+Oli myös mahdollista ohittaa tekijänoikeusmonitorit asentamalla muunnettu
+järjestelmäydin. Dan saisi aikanaan tietää ilmaisista ytimistä, jopa
+kokonaisista ilmaisista käyttöjärjestelmistä, joita oli ollut käytössä
+vuosisadan vaihteessa. Mutta ne eivät olleet vain laittomia kuten
+testaustyökalutkin — sellaista oli mahdoton asentaa vaikka omistaisikin,
+jollei tiennyt tietokoneensa järjestelmänvalvojan salasanaa. Ja sen paremmin
+FBI kuin Microsoftin tukikaan ei sitä kertoisi.</p>
+</div>
+<div class="column-limit"></div>
+
+<div class="columns">
+<p>
+Dan tuli siihen tulokseen, ettei hän voisi noin vain lainata tietokonettaan
+Lissalle. Mutta hän ei voinut kieltäytyä auttamasta, koska hän rakasti
+tätä. Jokainen tilaisuus puhua Lissan kanssa täytti hänen sydämensä
+riemulla. Ja koska Lissa oli pyytänyt apua juuri häneltä, hän ehkä
+puolestaan rakasti Dania.</p>
+
+<p>
+Dan ratkaisi ongelman tekemällä jotakin vielä käsittämättömämpää — hän
+lainasi Lissalle tietokoneensa ja kertoi tälle salasanansa. Nyt jos Lissa
+lukisi hänen kirjojaan, Keskuslisenssivirasto kuvittelisi Danin lukevan
+niitä. Sekin oli rikos, mutta SPA ei saisi automaattisesti tietoa siitä,
+vaan vain siinä tapauksessa että Lissa tekisi hänestä ilmoituksen.</p>
+
+<p>
+Tietysti, jos koulu saisi joskus tietää että hän oli antanut Lissalle
+salasanansa, se merkitsisi loppua kummankin opinnoille, riippumatta siitä,
+mihin Lissa oli salasanaa käyttänyt. Koulun käytäntö oli se, että mikä
+tahansa keino, yrittää hämätä oppilaiden tietokoneidenkäytön valvontaa oli
+rangaistavaa. Oli samantekevää tekikö jotain pahaa — rikkomus oli jo pelkkä
+yritys vaikeuttaa valvojien työtä. He olettivat, että aioit siis tehdä
+jotain muuta kiellettyä, eikä heidän tarvinnut tietää mitä.</p>
+
+<p>
+Oppilaita ei yleensä erotettu tämän vuoksi — ei suoraan. Sen sijaan heiltä
+evättiin pääsy koulun tietokonejärjestelmään, jolloin he väistämättä
+reputtivat kaikki kurssinsa.</p>
+
+<p>
+Myöhemmin Dan saisi tietää, että tämäntyyppinen yliopistokäytäntö oli
+alkanut vasta 1980-luvulla kun yliopisto-opiskelijat alkoivat yleisesti
+käyttää tietokoneita. Aikaisemmin yliopistoilla oli ollut toinen tapa
+suhtautua järjestyksenpitoon: rankaistiin siitä mikä aiheutti haittaa, ei
+siitä mikä vain herätti epäilyä.</p>
+</div>
+<div class="column-limit"></div>
+
+<div class="columns">
+<p>
+Lissa ei antanut Dania ilmi SPA:lle. Tämän päätös auttaa häntä johti heidän
+avioliittoonsa, ja se sai myös heidät asettamaan kyseenalaiseksi sen mitä
+heille oli lapsena opetettu piratismista. Pariskunta alkoi lukea
+tekijänoikeuden historiasta, Neuvostoliitosta ja sen kopiointirajoituksista,
+ja he lukivat jopa alkuperäisen Yhdysvaltojen perustuslain. He muuttivat
+Lunaan ja tapasivat siellä muita jotka olivat samalla tavoin paenneet SPA:n
+pitkää kättä. Kun Tychon kapina alkoi 2062, yleisestä oikeudesta lukea tuli
+pian yksi sen keskeisiä päämääriä.</p>
+</div>
+
+<div class="reduced-width">
+<blockquote class="announcement">
+<p><a href="http://defectivebydesign.org/ebooks.html">Jos haluat tietää lisää
+e-kirjojen vaarasta, liity tähän postituslistaan</a>.</p>
+</blockquote>
+</div>
+
+<div id="AuthorsNote">
+<h3>Tekijän kommentit</h3>
+
+<ul class="no-bullet">
+<li>
+<div class="reduced-width">
+<p>Tämä tarina on oletettavasti historiallinen artikkeli, jonka joku muu
+kirjoittaa tulevaisuudessa, kuvailemalla Dan Halbertin nuoria sorto
+yhteiskunnassa, jota muotoilevat epäoikeudenmukaiset voimat, jotka käyttävät
+"piraatti" propagandana. Niinpä se käyttää tuon yhteiskunnan terminologiaa.
+Olen yrittänyt tehdä sen eteen jotakin, mikä on enemmän silminnähden
+sortavaa. Katso <a
+href="/philosophy/words-to-avoid.html#Piracy">"piratismi"</a>.
+</p>
+</div>
+<div class="column-limit"></div>
+</li>
+
+<li>
+<div class="reduced-width">
+<p>Tietokoneen vahvistamat rajoitukset lainattuihin-tai lukukirjoihin (ja
+muunlaisiin julkaistuihin teoksiin) tunnetaan nimellä DRM, joka on lyhenne
+sanoista "digitaalisten rajoitusten hallinta".  DRM-järjestelmän
+eliminoimiseksi Free Software Foundation on perustanut <a
+href="http://DefectiveByDesign.org">Defective by Design</a>-kampanjan.
+Pyydämme tukeasi.</p>
+
+<p>Electronic Frontier Foundation, joka on erillinen organisaatio, joka ei
+liity Free Software Foundationiin, kampanjoi myös DRM:ää vastaan.</p>
+</div>
+<div class="column-limit"></div>
+</li>
+</ul>
+
+<p class="comment">
+Seuraava muistiinpano on päivitetty useita kertoja tarinan ensimmäisen
+julkaisun jälkeen.</p>
+
+<ul class="no-bullet">
+<li>
+<div class="columns">
+<p>
+Oikeus lukea on taistelu jota käydään nyt. Vaikka saattaakin viedä 50 vuotta
+ennen kuin nykyinen tapamme elää on muuttunut hämäräksi muistoksi, useimpia
+ylläkuvattuja lakeja ja käytäntöjä on jo ehdotettu, monista on tehty lakeja
+USA:ssa ja muuallakin. USA:ssa vuoden 1998 Digital Millenium Copyright Act
+antoi laillisen pohjan elektronisten kirjojen (ja muun tiedon) lukemisen ja
+lainaamisen rajoituksille. EU asetti samanlaisia rajoituksia vuoden 2001
+tekijänoikeusdirektiivissä.</p>
+
+<p>
+Vuonna 2001 USA alkoi yrittää käyttää Amerikan vapaakauppasopimusta (FTAA)
+pakottaakseen samat säännöt kaikille läntisen pallonpuoliskon
+valtioille. FTAA on yksi näistä ns. vapaakauppasopimuksista, jotka on
+todellisuudessa suunniteltu antamaan liike-elämälle <a
+href="https://stallman.org/business-supremacy-treaties.html">lisää valtaa
+demokraattisten hallitusten kustannuksella</a>; DMCA:n tyyppisten lakien
+voimaansaattaminen on tyypillistä tälle hengelle.</p>
+
+<p>
+Amerikka on antanut DMCA-vaatimukset Australialle, Panamalle, Kolumbialle ja
+Etelä-Korealle kaksipuolisten sopimusten kautta, ja myös Costa Ricalle
+toisen sopimuksen, CAFTA:n kautta.  Obama on kiihdyttänyt kampanjaa kahdella
+uudella sopimuksella: TPP:llä ja TTIP:llä.  TPP toisi DMCA:n ja muita
+vääryyksiä 12 maalle Tyynellä valtamerellä.  TTIP toisi samanlaisia
+rajoituksia Eurooppaan.  Kaikki tällaiset sopimukset pitää tuhota.</p>
+
+<p>
+Jopa WWW-konsortio on jäänyt copyright-alan varjoon; se on hyväksymässä
+DRM-järjestelmää verkon määrittelyihin.</p>
+</div>
+<div class="column-limit"></div>
+</li>
+
+<li>
+<div class="table">
+<div class="table-cell left">
+<p class="emph-box">
+Epävapaalla ohjelmistolla on yleensä <a href="/proprietary/"> kaikenlaisia
+epäreiluja toimintoja</a>, joka johtaa johtopäätökseen, että <a
+href="/philosophy/free-software-even-more-important.html">et voi koskaan
+luottaa epävapaaseen ohjelmaan</a>.  Meidän pitää käyttää ainoastaan vapaata
+(libre)  -ohjelmistoa, ja kieltää epävapaat ohjelmat.</p>
+</div>
+
+<p class="table-cell right">
+Microsoft on myöntänyt, että Windows Vistassa oli sisäänrakennettu takaovi:
+Microsoft voi käyttää sitä asentaakseen ohjelmiston "päivityksiä", jopa
+silloin kun käyttäjät sanovat että ne ovat alennuksia.  Se voi myös kieltää
+kaikilta Vista-koneilta tiettyjen laiteajurien suorittamisen.  Vistan
+käyttäjien rajoituksen päätarkoitus oli lisätä DRM, jota käyttäjät eivät
+voineet voittaa.  Tietenkin, Windows 10 ei ole yhtään parempi.</p>
+</div>
+<div class="column-limit"></div>
+</li>
+
+<li>
+<div class="columns">
+<p>
+Yhtä tarinan ideoista ei ehdotettu todellisuudessa ennen vuotta 2002.  Tämä
+oli idea, että FBI ja Microsoft pitävät pääkäyttäjän salasanat
+tietokoneillesi, eivätkä antaneet niitä sinulle.</p>
+
+<p>
+Tämän kaavan kannattajat antoivat aikaisille versioille nimiä kuten "trusted
+computing" ja "Palladium", mutta kun se lopulta otettiin käyttöön, sen nimi
+oli "Secure boot"</p>
+
+<p>
+Se, mitä Microsoft pitää itsellään ei ole käytännössä salasana; kukaan ei
+koskaan kirjoita sitä päätteeseen.  Sen sijaan, se on allekirjoitus ja
+salausavain, joka vastaa toiseen avaimeen, joka on sinun tietokoneellasi.
+Tämä antaa Microsoftille, ja potentiaalisesti mille tahansa verkkosivulle,
+joka tekee yhteistyötä Microsoftin kanssa, äärimmäisen hallinnan siitä, mitä
+käyttäjä voi tehdä omalla koneellaan.  Microsoft luultavimmin käyttää tätä
+hallintaa, kun FBI pyytää sitä käyttämään: Microsoft jo <a
+href="/proprietary/malware-microsoft.html">näyttää NSA:lle Windowsin
+turva-aukot </a> hyväksikäyttöä varten.</p>
+
+<p>
+Secure boot voidaan lisätä tavalla, joka estää käyttäjää asettaakseen
+allekirjoitusavaimen ja päättää, mihin ohjelmistoon luottaa.  Käytännössä,
+Windows 10:tä varten suunniteltujen tietokoneiden mukana tulee vain
+Microsoftin avain, ja se, että pystyykö koneen käyttäjä asentaa minkä
+tahansa muun järjestelmän (kuten GNU/Linux:in) on Microsoftin
+ohjauksessa. Me kutsumme tätä nimellä <em>restricted boot</em></p>
+</div>
+<div class="column-limit"></div>
+</li>
+
+<li>
+<div class="columns">
+<p>
+Vuonna 1997, kun tämä tarina julkaistiin ensimmäisen kerran, SPA oli
+uhkailemassa pieniä Internet-operaattoreja, vaatimassa että he antaisivat
+SPA:lle luvan monitoroida kaikkia käyttäjiä.  Suurin osa operaattoreista
+luovuttivat, kun niitä uhkailtiin, koska niillä ei olisi ollut tarpeeksi
+rahaa taistellakseen vastaan oikeudessa.  Yksi operaattori, Community
+ConneXion Kalifornian Oaklandissa, kielsi vaatimuksen ja joutui
+oikeudenkäyntiin.  SPA myöhemmin lopetti oikeudenkäynnin, mutta DMCA antoi
+sille voiman, jota se etsi.</p>
+
+<p>
+SPA:n, lyhenne sanoista Software Publishers Association, on korvannut sen
+poliisinkaltaisessa tehtävässä Business Software Alliance.  BSA ei ole,
+vielä, virallinen poliisivoima; epävirallisesti, se käyttäytyy niin kuin
+sellainen.  Käyttäen entisen Neuvostoliiton kaltaisia menetelmiä, se kutsuu
+ihmisiä tiedottamaan heidän työkavereitaan ja ystäviään.  BSA:n
+terrorikampanja Argentinassa vuonna 2001 teki vähän liioiteltuja uhkauksia,
+että ohjelmistoa jakavat ihmiset raiskattaisiin vankilassa.</p>
+</div>
+<div class="column-limit"></div>
+</li>
+
+<li>
+<div class="reduced-width">
+<p>
+Yllä kuvatut yliopistojen turvallisuuskäytännöt eivät ole
+kuvitteellisia. Esimerkiksi Chicagon alueella toimivan yliopiston tietokone
+näyttää tämän viestin sisäänkirjautumisen yhteydessä:</p>
+
+<blockquote><p>
+Tätä järjestelmää saavat käyttää vain ne joilla on käyttölupa. Jos joku
+käyttää tätä tietokonejärjestelmää luvatta tai rikkoo lupaehtoja,
+järjestelmähenkilökunta valvoo ja tallentaa kaiken hänen toimintansa tässä
+järjestelmässä. Samalla kun valvotaan niiden henkilöiden toimia jotka
+käyttävät järjestelmää sopimattomasti, voidaan myös luvallisten käyttäjien
+toimia valvoa. Kuka tahansa joka käyttää tätä järjestelmää on ilmaissut
+suostuvansa tähän valvontaan ja häntä varoitetaan siitä että jos tällainen
+valvonta paljastaa mahdollisia todisteita laittomasta toiminnasta tai
+Yliopiston sääntöjen rikkomisesta, henkilökunta voi antaa valvonnan tuloksen
+todisteena Yliopiston hallinnolle tai oikeusviranomaisille.
+</p></blockquote>
+
+<p>
+Mielenkiintoinen suhtautuminen Neljänteen lisäkohtaan (US:n perustuslaissa;
+yksityisyyden suoja viranomaisia vastaan): painostetaan suunnilleen kaikki
+etukäteen luopumaan sen takaamista oikeuksista.</p>
+</div>
+</li>
+</ul>
+<div class="column-limit"></div>
+</div>
+
+<div id="BadNews">
+<h3>Huonoja uutisia</h3>
+
+<p class="reduced-width">
+Me olemme häviöllä taistelussa oikeudesta lukea.  Vihollinen on
+organisoitunut, me emme.
+</p>
+
+<div class="columns">
+<p>Nykyajan kaupalliset e-kirjat <a
+href="/philosophy/the-danger-of-ebooks.html"> tuhoavat lukijoiden
+perinteiset vapaudet</a>.  Amazonin e-kirjan lukija, jota minä kutsun "<a
+href="/philosophy/why-call-it-the-swindle.html">Amazon Swindle</a>"ksi,
+koska se on tarkoitettu huijaamaan käyttäjiltä lukijoiden perinteiset
+vapaudet pois, lisäksi siinä on ohjelmistoa, jossa on monia demonstroituja
+<a href="/proprietary/malware-kindle-swindle.html">orwelliaaneja
+toimintoja</a>.  Mikä tahansa niistä kutsuu tuotteen kieltämistä kokonaan:</p>
+
+<ul>
+<li><p>Se vakoilee kaikkea, mitä käyttäjä tekee: se raportoi, mitä kirjaa käyttäjä
+lukee, ja mitä sivua siitä, ja se raportoi kun käyttäjä merkkaa tekstiä, ja
+kaikki käyttäjän syöttämät muistiinpanot lähetetään myös Amazonille.</p></li>
+
+<li><p>Siinä on DRM, joka on tarkoitettu estämään käyttäjiä jakamasta kopioita.</p></li>
+
+<li><p>Siinä on takaovi jonka kautta Amazon voi etänä poistaa minkä tahansa
+kirjan.  Vuonna 2009, se poisti tuhansia kopioita George Orwellin kirjasta
+1984.</p></li>
+
+<li><p class="inline-block">Jos se ei ole tarpeksi orwellmaista sinulle, on olemassa universaali
+takaovi, jonka kautta Amazon voi etänä muuttaa ohjelmistoa, ja tuoda mitä
+tahansa pahaa.</p></li>
+</ul>
+
+<p>Amazonin e-kirjojen jakelupalvelu on myös alistava.  Se identifioi käyttäjän
+ja tallentaa mitä kirjoja käyttäjä hankkii.  Se myös vaatii, että käyttäjät
+hyväksyvät antisosiaalisen sopimuksen, että he eivät jaa kopioita muille.
+Alitajuntani kertoo minulle sen, että jos olisin hyväksynyt sellaisen
+sopimuksen, vähempi paha olisi sen kieltäminen ja kopioiden jakaminen joka
+tapauksessa; mutta, ollakseni täysin hyvä, minun ei olisi pitänyt hyväksyä
+sitä ensinnäkään.  Täten, minä en hyväksy tällaisia sopimuksia, olivatpa ne
+sitten ohjelmistoille, e-kirjoille, musiikille tai millekkään muulle.</p>
+
+<p class="emph-box">
+Jos me haluamme lopettaa huonot uutiset ja tehdä hyviä uutisia, meidän pitää
+organisoitua ja taistella.  Tilaa FSF:n <a
+href="http://defectivebydesign.org"> Defective by Design</a>-kampanjaan
+auttaaksesi.  Voit myös <a href="http://www.fsf.org/associate">liittyä
+FSF:ään</a> tukeaksesi meidän töitämme yleisesti.  On olemassa myös <a
+href="/help/help.html">lista tavoista joilla voit auttaa meitä
+työssämme</a>.
+</p>
+</div>
+</div>
+<div class="column-limit"></div>
+</div>
+
+<div id="References">
+<h3>Viitteet</h3>
+
+<ul>
+  <li>The administration's &ldquo;White Paper&rdquo;: Information Infrastructure
+Task Force, Intellectual Property [<a
+href="/philosophy/not-ipr.html">sic</a>] and the National Information
+Infrastructure: The Report of the Working Group on Intellectual Property
+[sic] Rights (1995).</li>
+
+  <li><a href="http://www.wired.com/wired/archive/4.01/white.paper_pr.html">An
+explanation of the White Paper: The Copyright Grab</a>, Pamela Samuelson,
+<cite>Wired</cite>, tammikuu 1, 1996.</li>
+
+  <li><a href="http://www.law.duke.edu/boylesite/sold_out.htm">Sold Out</a>, James
+Boyle, <cite>New York Times</cite>, maaliskuu 31, 1996.</li>
+
+  <li><a
+href="http://web.archive.org/web/20130508120533/http://www.interesting-people.org/archives/interesting-people/199611/msg00012.html">Public
+Data or Private Data</a>, Dave Farber, <cite>Washington Post</cite>,
+marraskuu 4, 1996.</li>
+ 
+  <li><a
+href="https://web.archive.org/web/20151113122141/http://public-domain.org/">Union
+for the Public Domain</a> — Järjestö joka pyrkii vastustamaan
+tekijänoikeuksien ja patenttioikeuksien kohtuutonta laajentamista.</li>
+</ul>
+</div>
+
+<hr class="thin" />
+<blockquote id="fsfs"><p class="big">Tämä essee on julkaistu teoksessa <a
+href="http://shop.fsf.org/product/free-software-free-society/"><cite>Free
+Software, Free Society: The Selected Essays of Richard
+M. Stallman</cite></a>.</p></blockquote>
+
+<div class="translators-notes">
+
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't have notes.-->
+ </div>
+</div>
+
+<!-- for id="content", starts in the include above -->
+<!--#include virtual="/server/footer.fi.html" -->
+<div id="footer">
+<div class="unprintable">
+
+<p>Ole hyvä ja lähetä FSF &amp; GNU -kyselyt osoitteeseen <a
+href="mailto:gnu@gnu.org">&lt;gnu@gnu.org&gt;</a>. On myös muita tapoja <a
+href="/contact/">saada yhteys</a> FSF:ään. Lähetä ilmoitukset
+toimimattomista  linkeistä ja muut korjaukset (tai ehdotukset) osoitteeseen
+<a href="mailto:webmasters@gnu.org">&lt;webmasters@gnu.org&gt;</a>.</p>
+
+<p>
+<!-- TRANSLATORS: Ignore the original text in this paragraph,
+        replace it with the translation of these two:
+
+        We work hard and do our best to provide accurate, good quality
+        translations.  However, we are not exempt from imperfection.
+        Please send your comments and general suggestions in this regard
+        to <a href="mailto:web-translators@gnu.org">
+
+        &lt;web-translators@gnu.org&gt;</a>.</p>
+
+        <p>For information on coordinating and submitting translations of
+        our web pages, see <a
+        href="/server/standards/README.translations.html">Translations
+        README</a>. -->
+Me teemme kovaa työtä ja teemme parastamme luodaksemme tarkkoja, hyvän
+laadun käännöksiä. Mutta, mekään emme ole täydellisiä. Lähetä kommentteja ja
+pyyntöjä tästä käännöksestä osoitteeseen:<a
+href="mailto:web-translators@gnu.org">
+&lt;web-translators@gnu.org&gt;</a>.</p> <p> Saadaksesi tietoa meidän
+verkkosivujemme käännösten lähettämisestä ja koordinoimisesta, lue <a
+href="/server/standards/README.translations.html"> Käännösten README </a></p>
+</div>
+
+<!-- Regarding copyright, in general, standalone pages (as opposed to
+     files generated as part of manuals) on the GNU web server should
+     be under CC BY-ND 4.0.  Please do NOT change or remove this
+     without talking with the webmasters or licensing team first.
+     Please make sure the copyright date is consistent with the
+     document.  For web pages, it is ok to list just the latest year the
+     document was modified, or published.
+     
+     If you wish to list earlier years, that is ok too.
+     Either "2001, 2002, 2003" or "2001-2003" are ok for specifying
+     years, as long as each year in the range is in fact a copyrightable
+     year, i.e., a year in which the document was published (including
+     being publicly visible on the web or in a revision control system).
+     
+     There is more detail about copyright years in the GNU Maintainers
+     Information document, www.gnu.org/prep/maintain. -->
+<p>Copyright &copy; 1996, 2002, 2007, 2009, 2010, 2014, 2015, 2016, 2019
+Richard Stallman</p>
+
+<p>Tämä sivu on julkaistu <a rel="license"
+href="http://creativecommons.org/licenses/by-nd/4.0/">Creative Commons
+Nimeä-EiMuutoksia 4.0-kansainvälisen lisenssin alla.</a></p>
+
+<!--#include virtual="/server/bottom-notes.fi.html" -->
+<div class="translators-credits">
+
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't want credits.-->
+<b>Suomentanut</b> Pyry</div>
+
+<p class="unprintable"><!-- timestamp start -->
+Päivitetty:
+
+$Date: 2020/07/23 08:33:18 $
+
+<!-- timestamp end -->
+</p>
+</div>
+</div>
+</body>
+</html>
diff --git a/talermerchantdemos/blog/articles/fi/shouldbefree.html b/talermerchantdemos/blog/articles/fi/shouldbefree.html
new file mode 100644
index 0000000..8a6cce8
--- /dev/null
+++ b/talermerchantdemos/blog/articles/fi/shouldbefree.html
@@ -0,0 +1,913 @@
+<!--#set var="ENGLISH_PAGE" value="/philosophy/shouldbefree.en.html" -->
+
+<!--#include virtual="/server/header.fi.html" -->
+<!-- Parent-Version: 1.86 -->
+
+<!-- This file is automatically generated by GNUnited Nations! -->
+<title>Miksi ohjelmistojen pitäisi olla vapaita - GNU-projekti - Free Software
+Foundation</title>
+
+<!--#include virtual="/philosophy/po/shouldbefree.translist" -->
+<!--#include virtual="/server/banner.fi.html" -->
+<h2>Miksi ohjelmistojen pitäisi olla vapaita</h2>
+
+<p>
+<a href="http://www.stallman.org/"><strong>Richard Stallman</strong></a></p>
+<h3 id="introduction">Johdanto</h3>
+<p>
+Ohjelmistojen olemassaolo nostaa väistämättä esiin ongelman siitä, miten
+niiden käytöstä tulisi päättää. Oletetaan esimerkiksi, että jollakulla on
+kopio ohjelmistosta ja että hän tapaa jonkun toisen, joka myös haluaisi
+kopion. Oletetaan lisäksi, että he pystyisivät lisäkopion tekemään. Kenen
+tulisi päättää, tehdäänkö kopio? Kyseisten henkilöiden? Vai jonkun muun
+osapuolen, vaikkapa "omistajan"?</p>
+<p>
+   Ohjelmistojen kehittäjät tarkastelevat yleensä ongelmaa silmämääränään
+kriteeri, jonka mukaan kysymys on ratkaistava niin, että ohjelmistojen
+kehittäjien voitto maksimoituu. Yritysten poliittinen vaikutusvalta on
+johtanut siihen että hallitukset ovat hyväksyneet tämän kriteerin ja
+ohjelmistojen kehittäjien näkemyksen kriteerin täyttämisestä: ohjelmalla on
+omistaja, yleensä yhtiö, jolla on jotakin tekemistä ohjelmiston kehittämisen
+kanssa.</p>
+<p>
+   Haluaisin tarkastella tätä ongelmaa käyttäen toisenlaista kriteeriä: koko
+suuren yleisön hyvinvointia ja vapautta.</p>
+<p>
+   Ongelmaa ei voida ratkaista vetoamalla nykyiseen lainsäädäntöön – lain
+pitäisi seurata etiikkaa, eikä päinvastoin. Myöskään nykyinen käytäntö ei
+ratkaise ongelmaa, vaikkakin käytännöt voivat antaa viitteitä mahdollisiin
+ratkaisuihin. Voimme ratkaista ongelman vain tarkastelemalla kuka hyötyy ja
+kuka kärsii, jos ohjelmistoilla katsotaan olevan omistajia. Kuka hyötyy,
+kuka kärsii, miksi ja miten paljon. Pitää toisin sanoen tehdä
+panos-tuotos-analyysi koko yhteiskunnan näkökulmasta, pitäen mielessä yhtä
+aikaa yksilön vapaus ja hyödykkeiden tuotanto.</p>
+<p>
+   Kuvaan tässä kirjoituksessa ohjelmistojen omistajuuden vaikutuksia ja
+osoitan, että vaikutukset ovat haitallisia. Johtopäätökseni on, että me
+ohjelmoijat olemme velvollisia kannustamaan luomiemme ohjelmistojen
+jakamista, tutkimista ja kehittämistä: toisin sanoen, meillä on velvollisuus
+luoda <a href="/philosophy/free-sw.html">vapaita ohjelmistoja</a>.<a
+href="#f1">(1)</a></p>
+
+<h3 id="owner-justification">Omistajien esittämä oikeutus vallalleen</h3>
+<p>
+   Nykyisestä omistajuuteen perustuvasta järjestelmästä hyötyvät osapuolet ovat
+esittäneet kaksi argumenttia, jotka tukevat heidän omistusvaadettaan:
+tunteellisen argumentin ja taloudellisen argumentin.</p>
+<p>
+   Tunteellinen perustelu kuuluu: "Tein ohjelman hiki otsalla, koko sydämelläni
+ja sielullani. Se syntyi <em>minusta</em>, se on <em>minun</em>!"</p>
+<p>
+   Tämä argumetti ei kaipaa vakavaa kumoamista. Kiintyminen ohjelmistoon on
+tunne, jota ohjelmoijat elättelevät ja kasvattavat kun se heille sopii, se
+ei ole välttämätön reaktio. Ajatellaanpa vaikka miten halukkaasti samat
+ohjelmoijat luovuttavat kaikki oikeutensa jollekin yhtiölle palkkaa vastaan;
+tunteellinen kiintymys katoaa salaperäisesti. Tai ajatellaan vertailun
+vuoksi keskiajan suuria taiteilijoita ja käsityöläisiä, jotka eivät edes
+signeeranneet mestaritöitään. Heille taiteilijan nimi ei ollut
+merkityksellinen. Tärkeää oli teoksen tekeminen – ja teoksen tehtävä. Tämä
+näkemys oli vallalla vuosisatoja.</p>
+<p>
+   Taloudellinen perustelu kuuluu: "Haluan rikastua (usein tätä kuvataan
+epätarkasti myös ‘elannon hankkimiseksi’) ja jos en saa rikastua
+ohjelmoimalla, niin en ohjelmoi ollenkaan. Kaikki ovat samaa mieltä
+kanssani, joten pian kukaan ei enää ohjelmoi. Ja sitten kenelläkään ei ole
+enää ohjelmistoja!" Tämä uhkaus naamioidaan usein ystävälliseksi ja
+viisaaksi neuvoksi.</p>
+<p>
+   Selitän myöhemmin, miksi tämä uhkaus on hämäystä. Haluan ensin tarttua
+erääseen sisäänrakennettuun oletukseen, joka käy paremmin ilmi taloudellisen
+perustelun toisenlaisesta muotoilusta.</p>
+<p>
+   Tämä muotoilu alkaa vertailulla, jossa omistajien hallinnoimien
+ohjelmistojen yhteiskunnallisia etuja verrataan tilanteeseen, jossa
+ohjelmistoja ei ole lainkaan. Johtopäätös on tietenkin, että omistettujen
+ohjelmistojen kehittäminen on yleensä hyödyllistä ja tukemisen
+arvoista. Argumentti on kuitenkin virheellinen, koska se perustuu oletukseen
+vain kahdesta mahdollisesta vaihtoehdosta – omistettuja ohjelmistoja tai ei
+ohjelmistoja ollenkaan.</p>
+<p>
+   Järjestelmässä, jossa tunnustetaan immateriaalisia, intellektuaalisia
+omaisuuksia, ohjelmistot liitetään yleensä omistajaan, joka päättää
+ohjelmiston käytöstä. Niin kauan kun tämä yhteys on olemassa, joudumme usein
+valitsemaan epävapaan ohjelmiston ja ohjelmistottomuuden välillä. Tämä
+yhteys ei kuitenkaan ole välttämätön eikä sisäsyntyinen, vaan juuri
+kyseenalaistamamme yhteiskunnallisen ja poliittisen päätöksen – päätöksen,
+jonka mukaan ohjelmistoilla on omistaja – seuraus. Jos ongelma esitetään
+valintana epävapaiden ohjelmistojen ja ohjelmistottomuuden välillä, on koko
+ongelma ohitettu.</p>
+
+<h3 id="against-having-owners">Omistajuuden vastainen argumentti</h3>
+<p>
+   Tarkastelemme kysymystä: "Pitäisikö ohjelmistojen kehittämisen liittyä
+omistajiin, jotka rajoittavat ohjelmiston käyttöä?"</p>
+<p>
+   Vastataksemme kysymykseen meidän on tarkastaltava näitä kahtaa asiaa ja
+niiden vaikutusta yhteiskuntaan toisistaan Vastataksemme kysymykseen meidän
+on tarkastaltava näitä kahtaa asiaa ja niiden vaikutusta yhteiskuntaan
+toisistaan <em>riippumatta</em>: toisaalta ohjelmistojen kehittämisen
+vaikutuksia (riippumatta ohjelmistojen jakelun tavasta) ja toisaalta
+ohjelmistojen käytön rajoittamisen vaikutuksia (oletuksena, että ohjelmisto
+on jo kehitetty). Jos toisella näistä on hyödyllisiä ja toisella haitallisia
+vaikutuksia, olisi parasta lopettaa niiden liittäminen toisiinsa ja
+harrastaa vain tuota hyödyllistä toimintaa.</p>
+<p>
+   Toisin sanoen, jos jo olemassaolevan ohjelmiston jakelun rajoittaminen on
+suuren yleisön kannalta vahingollista, niin eettisesti ajatteleva
+ohjelmistojen kehittäjä hylkää mahdollisuutensa rajoittaa ohjelmiston
+levittämistä.</p>
+<p>
+   Jotta voisimme arvioida rajoittamisen seurauksia, meidän on verrattava
+toisiinsa saman ohjelmiston rajoitetun (eli omistetun) ja vapaan (eli
+kaikkien saatavissa olevan) version yhteiskunnallista arvoa. Vertaamme siis
+toisiinsa kahta mahdollista maailmaa.</p>
+<p>
+   Tällainen arviointi vastaa myös siihen toisinaan esitettyyn yksinkertaiseen
+vasta-argumenttiin, jonka mukaan "se hyöty, jonka uusi käyttäjä saa
+ohjelmiston kopiosta vastaa sitä haittaa, jonka kopion tekeminen aiheuttaa
+ohjelmiston omistajalle." Tämä vasta-argumentti olettaa, että hyöty ja
+haitta ovat yhtä suuret. Arviossa vertaamme hyödyn ja haitan määrää ja
+osoitamme, että hyöty on paljon suurempi.</p>
+<p>
+   Havainnollisuuden vuoksi argumenttia voidaan soveltaa toisella alueella:
+tienrakennuksessa.</p>
+<p>
+   Kaikkien teiden rakentaminen olisi mahdollista rahoittaa
+tullimaksuilla. Tämä edellyttäisi, että jokaisessa kadunkulmassa olisi
+maksun perintää varten tullikoppi. Tällainen järjestelmä houkuttelisi mitä
+suuremmassa määrin teiden parantamiseen. Sen etuna olisi myös, että tietyn
+tien käyttäjät maksaisivat juuri tuon tien. Tullimaksun maksaminen on
+kuitenkin keinotekoinen este joustavalle ajamiselle – keinotekoinen siinä
+mielessä, että se ei seuraa autojen tai teiden toimintatavasta.</p>
+<p>
+   Jos verrataan vapaiden ja tullimaksullisten teiden käyttöarvoa, huomataan,
+että teitä, joilla ei ole tullikoppeja on halvempi rakentaa ja ylläpitää, ne
+ovat turvallisempia ja tehokkaampia käyttää. <a href="#f2">(2)</a> Köyhässä
+maassa tullimaksut voivat tehdä tienkäytöstä liian kalliin joillekin
+kansalaisille. Tullimaksuttomat ja –kopittomat tiet siis tarjoavat
+yhteisölle suuremman hyödyn pienemmillä kustannuksilla. Vapaat tiet ovat
+yhteiskunnan kannalta parempia. Tästä syystä yhteiskunnan tulisi rahoittaa
+teiden rakentaminen jollakin muulla tavalla kuin
+tullimaksuilla. Rakennettujen teiden käytön tulisi olla vapaata.</p>
+<p>
+   Kun tullimaksujen kannattajat esittävät ratkaisunsa vain rahan keräämisen
+tapana, he vääristävät valintatilannetta. Tullikopit keräävät rahaa, mutta
+niillä on muitakin vaikutuksia: ne huonontavat tietä. Tullimaksullinen tie
+ei ole yhtä hyvä kuin vapaa tie, eikä teknisesti parempien teiden
+rakentaminen välttämättä ole parannus, jos se tarkoittaa samalla vapaiden
+teiden korvautumista maksullisilla teillä.</p>
+<p>
+   Vapaan tien rakentaminen vaatii tietenkin rahoitusta, joka yleisön on
+jotenkin järjestettävä. Tästä ei kuitenkaan seuraa tullimaksujen
+välttämättömyyttä. Me, jotka tien joka tapauksessa maksamme, saamme
+rahallemme enemmän vastinetta rakentamalla vapaan tien.</p>
+<p>
+   En tarkoita, että maksullinen tie olisi huonompi kuin ei tietä
+laisinkaan. Näin olisi vain, jos maksu olisi niin korkea, että tuskin kukaan
+käyttäisi tietä – tullien kerääjä ei todennäköisesti koskaan toimisi
+näin. Joka tapauksessa niin kauan kuin maksujen kerääminen tullikopeilla
+aiheuttaa huomattavaa haaskausta ja epämukavuutta, on parempi kerätä rahat
+vähemmän haitallisella tavalla.</p>
+<p>
+   Käyttääkseni samaa argumenttia ohjelmistojen kehittämisen kohdalla, tulen
+seuraavassa osoittamaan, että ohjelmistojen käyttämisen "tullikopit" tulevat
+yhteiskunnalle hyvin kalliiksi: maksullisuus tekee ohjelmistojen
+kehittämisestä ja jakelemisesta kalliimpaa ja niiden käytöstä tehottomampaa
+ja epämukavampaa. Johtopäätös on, että ohjelmistojen kehittämistä tulisi
+kannustaa jollakin muulla tavalla. Lopuksi kuvailen muita tapoja kannustaa
+(ja jos välttämätöntä) rahoittaa ohjelmistojen kehittämistä.</p>
+
+<h4 id="harm-done">Ohjelmistojen vapauden estämisen aiheuttama vahinko</h4>
+<p>
+   Kuvitellaan, että ohjelmisto on kehitetty ja kaikki sen kehittämiseen
+liittyvät kustannukset on maksettu; yhteiskunnan pitää nyt päättää,
+tehdäänkö ohjelmistosta jonkun omaisuutta vai sallitaanko sen vapaa käyttö
+ja jakaminen. Oletetaan lisäksi, että ohjelmiston olemassaolo ja sen
+saatavavuus ovat toivottavia. <a href="#f3">(3)</a></p>
+<p>
+   Ohjelmiston jakamisen ja muokkaamisen rajoittaminen ei voi edistää sen
+käyttöä. Rajoitukset toimivat ainoastaan esteinä. Rajoitusten vaikutus voi
+siis olla vain kielteinen. Mutta miten ja millä tavalla kielteinen?</p>
+<p>
+   Rajoituksista seuraa kolmen tasoista materiaalista vahinkoa:</p>
+
+<ul>
+<li>Ohjelmistolla on vähemmän käyttäjiä.</li>
+
+<li>Kukaan käyttäjistä ei voi muokata tai korjata ohjelmistoa.</li>
+
+<li>Toiset ohjelmistojen kehittäjät eivät voi oppia ohjelmistosta, eivätkä
+käyttää sitä uuden ohjelmiston perustana.</li>
+</ul>
+
+<p>
+   Jokaista materiaalisen vahingon tasoa vastaa psykososiaalinen vahinko, joka
+tarkoittaa tehtyjen päätösten vaikutusta ihmisten tunteisiin, asenteisiin ja
+taipumuksiin. Näillä ajattelutapojen muutoksilla on kerrannaisvaikutuksensa
+ihmisten välisiin suhteisiin ja siten puolestaan materiaalisia seurauksia.</p>
+<p>
+   Materiaalisen vahingon kolme muotoa hukkaavat osan ohjelmiston mahdollisesta
+arvosta, mutta eivät voi sitä kokonaan mitätöidä. Jos ne tuhoavat lähes koko
+ohjelmiston arvon, niin ohjelmiston kirjoittaminen vahingoittaa yhteiskuntaa
+korkeintaan sen vaivan verran, joka ohjelmiston tuottamiseen on
+käytetty. Voidaan perustellusti väittää, että ohjelmiston, jota voidaan
+voitollisesti myydä, tulee tarjota jonkin verran suoraa materiaalista
+hyötyä.</p>
+<p>
+   Jos kuitenkin otetaan huomioon psykososiaalisen vahingon muodot, ei
+omistetun ohjelmiston kehittämisen aiheuttamalle vahingolle voida asettaa
+pitävää ylärajaa.</p>
+
+<h4 id="obstructing-use">Ohjelmistojen käytön estäminen</h4>
+<p>
+   Ensimmäinen vahingon muoto koskee ohjelman käyttöä. Ohjelmiston kopioimisen
+kuntannus on lähellä nollaa (ja kustannuksen voi maksaa tekemällä kopion
+itse), joten vapailla markkinoilla ohjelmiston hinta olisi lähellä
+nollaa. Lisenssimaksu on merkittävä este ohjelmiston käytölle. Jos laajasti
+käytettävästä ohjelmasta tulee jonkun omaisuutta, käyttäjien määrä vähenee.</p>
+<p>
+   On helppoa osoittaa, että ohjelmiston yhteiskunnalle tuottama hyöty
+heikkenee, jos ohjelmistolle osoitetaan omistaja. Kun ohjelmiston
+mahdollinen käyttäjä kohtaa vaatimuksen käyttömaksusta, hän joko maksaa tai
+luopuu ohjelman käytöstä. Kun käyttäjä päättää maksaa, on maksu
+nollasummavarainsiirto kahden osapuolen välillä. Kun taas käyttäjä päättää
+olla käyttämättä ohjelmistoa, tuottaa päätös vahinkoa käyttäjälle, mutta ei
+hyötyä kenellekään. Negatiivisten lukujen ja nollien summa on aina
+negatiivinen.</p>
+<p>
+   Tämä ei kuitenkaan vähennä sitä työmäärää, joka ohjelmiston kehittämiseen
+tarvitaan. Lopputuloksena siis koko prosessin tehokkuus – laskettuna
+onnistuneiden käyttötuntien ja kehittämiseen käytettyjen työtuntien suhteena
+– heikkenee.</p>
+<p>
+   Lopputulos kuvastaa toisaalta ohjelmistojen ja toisaalta autojen, tuolien
+tai voileipien kopioimisen ratkaisevaa erilaisuutta. Materiaalisten
+kappaleiden kopioimislaitteita on olemassa vain tieteiskirjallisuudessa,
+mutta ohjelmistoja on helppo kopioida; kuka tahansa voi monistaa haluamansa
+määrän kopioita hyvin vähällä vaivalla. Aineen säilymislakien takia sama ei
+päde materiaalisiin kappaleisiin: jokainen kopio täytyy tehdä uusista
+raaka-aineista samaan tapaan kuin alkuperäinenkin.</p>
+<p>
+   Materiaalisten kappaleiden käyttämisen estäminen on siis järkevää, koska
+kappaleiden vähälukuisuus merkitsee raaka-aineiden ja työpanoksen
+säästöä. Materiaalisten hyödykkeiden valmistamiseen liittyy usein myös
+aloittamis- ja kehittämiskustannuksia, jotka jakautuvat koko
+tuotantoprosessin ajalle. Mutta niin kauan kuin itse tuotannon kustannukset
+ovat merkittävät, kehittämiskustannusten osuuden lisääminen ei aiheuta
+hintaan laadullista muutosta eikä myöskään vaadi tavallisten käyttäjien
+vapauksien rajoittamista.</p>
+<p>
+   Tätä vastoin laadullinen muutos syntyy, jos tuote, joka muuten olisi
+ilmainen, muuttuu maksulliseksi. Ohjelmistojen jakelemiseen
+keskusjohtoisesti asetettu maksu muodostuu korkeaksi kynnykseksi.</p>
+<p>
+   Lisäksi nykyisen mallin mukainen keskusjohtoinen
+ohjelmistotuotantojärjestelmä on tehoton ohjemistojen kopioiden
+jakelija. Järjestelmä vaatii fyysisten levykkeiden tai nauhojen käärimistä
+täysin tarpeettomiin pakkauksiin ja pakkausten laajamittaista kuljetusta ja
+varastointia ympäri maailmaa. Nämä kustannukset esitetään yritystoiminnan
+kustannuksina; tosiasiassa kyse on omistajuuden aiheuttamasta tuhlauksesta.</p>
+
+<h4 id="damaging-social-cohesion">Yhteenkuuluvuuden vahingoittaminen</h4>
+<p>
+   Oletetaan, että sinä ja ystäväsi haluaisitte käyttää jotakin
+ohjelmistoa. Lähimmäisenrakkauteen perustuen tuntuu siltä, että oikea
+ratkaisu on se, joka antaa molemmille mahdollisuuden käyttää
+ohjelmistoa. Malli, joka sallii vain toisen käyttää ohjelmistoa ja samalla
+riistää toiselta käyttöoikeuden, on hajoittava: ei sen paremmin sinun kuin
+ystäväsikään tulisi hyväksyä tällaista mallia.</p>
+<p>
+   Tavanomaisen ohjelmiston käyttö- tai lisenssisopimuksen hyväksyminen
+merkitsee lähimmäisen pettämistä: "Lupaan evätä lähimmäiseltäni oikeuden
+käyttää tätä ohjelmistoa, jotta saan itse käyttöoikeuden." Ihmiset, jotka
+hyväksyvät tällaisia sopimuksia, saattavat tuntea psykologista painetta
+sopimusten oikeuttamiseen esimerkiksi vähättelemällä lähimmäisen auttamisen
+tärkeyttä – näin yhteisön henki kärsii. Tämä on ohjelman käytön
+rajoittamisen aiheuttamaan materiaaliseen vahinkoon liittyvä
+psykososiaalinen vahinko.</p>
+<p>
+   Monet käyttäjät tunnistavat jakamisesta kieltäytymisen vääryyden
+alitajuisesti, joten he päättävät olla noudattamatta käyttölupaehtoja,
+lisenssisopimuksia ja lakeja, ja jakavat ohjelmistoja. Usein he kuitenkin
+tuntevat syyllisyyttä toiminnastaan. He tietävät, että heidän on rikottava
+lakia ollakseen hyviä lähimmäisiä, mutta he pitävät silti lakeja sitovina;
+lopputuloksena voi olla ajatus, että naapuriapu (jota he tarjoavat) on pahaa
+tai häpeällistä. Tämä on myös psykososiaalinen vahinko, mutta se voidaan
+välttää, jos ajatellaan, että kyseessä olevilla lisenssisopimuksilla ja
+lailla ei ole moraalista oikeutusta.</p>
+<p>
+   Myös ohjelmoijat kärsivät psykososiaalista vahinkoa, koska tietävät, että
+monia ihmisiä estetään käyttämästä heidän työtään. Tämä johtaa kyyniseen tai
+välinpitämättömään asenteeseen. Ohjelmoija saattaa kuvata innostuneesti
+teknisesti haastavaa työtään, mutta kun häneltä kysytään "Saanko käyttää
+sitä?", hänen ilmeensä synkkenee ja vastaus on: "Et". Jotta ohjelmoija ei
+tuntisi oloaan pettyneeksi, hän joko välttää huomioimasta käytön
+rajoittamista tai ottaa kyynisen asenteen, jonka tarkoitus on vähätellä
+käyttörajoitusten merkittävyyttä.</p>
+<p>
+   Reaganin ajoista lähtien Yhdysvaltain harvinaisin resurssi ei ole ollut
+tekninen innovaatio vaan halukkuus työskennellä yhdessä yhteiseksi
+hyväksi. Ei ole järkevää kannustaa ensimmäistä toisen kustannuksella.</p>
+
+<h4 id="custom-adaptation">Ohjelmistojen räätälöinnin ja muuttamisen estäminen</h4>
+<p>
+   Materiaalisen vahingon toinen muoto on ohjelmistojen räätälöinnin ja
+muuttamisen mahdottomuus. Ohjelmistojen muuttamisen helppous on yksi uuden
+teknologian suurista eduista vanhaan verrattuna. Kuitenkaan suurin osa
+kaupallisista ohjelmistoista ei ole muuteltavissa, ei vaikka ostaisi
+ohjelmiston kopion. Ohjelmisto on saatavilla sellaisenaan, mustana
+laatikkona – siinä kaikki.</p>
+<p>
+   Ohjelmisto, joka voidaan suorittaa tietokoneella, koostuu merkitykseltään
+hämäristä numerosarjoista. Ei kukaan – ei edes hyvä ohjelmoija – pysty
+helposti muuttamaan näitä numerosarjoja niin, että ohjelmisto toimisi
+toisin.</p>
+<p>
+   Ohjelmoijat työskentelevät yleensä ohjelmiston "lähdekoodin"
+kanssa. Lähdekoodi on kirjoitettu Fortranin tai C:n tapaisilla
+ohjelmointikielillä. Ohjelmointikieli käyttää nimiä kuvaamaan käsiteltyä
+informaatiota ja ohjelmiston osia, ja ohjelmiston toimintoja kuvataan
+symboleilla: "+" tarkoittaa yhteenlaskua ja "-"
+vähennyslaskua. Ohjelmoitikielellä kirjoitetun lähdekoodin tarkoitus on
+helpottaa ohjelmiston lukemista ja muuttamista. Esimerkiksi ohjelma, joka
+laskee kahden samalla tasolla olevan pisteen välisen etäisyyden:</p>
+
+<pre>
+     float
+     distance (p0, p1)
+          struct point p0, p1;
+     {
+       float xdist = p1.x - p0.x;
+       float ydist = p1.y - p0.y;
+       return sqrt (xdist * xdist + ydist * ydist);
+     }
+</pre>
+<p>
+   Ja tässä sama ohjelma muodossa, jonka yleensä käyttämäni tietokone pystyy
+suorittamaan:
+</p>
+
+<pre>
+     1314258944      -232267772      -231844864      1634862
+     1411907592      -231844736      2159150         1420296208
+     -234880989      -234879837      -234879966      -232295424
+     1644167167      -3214848        1090581031      1962942495
+     572518958       -803143692      1314803317
+</pre>
+
+<p>
+    Lähdekoodi on (ainakin mahdollisesti) hyödyllinen esitystapa jokaiselle
+ohjelmiston käyttäjälle. Useimmat käyttäjät eivät kuitenkaan saa tutustua
+lähdekoodiin. Yleensä ohjelmiston omistaja pitää lähdekoodin salaisena,
+jotta kukaan muu ei oppisi siitä mitään. Käyttäjät saavat haltuunsa vain
+käsittämättömiä numerosarjoja sisältävät tiedostot, jotka tietokone
+suorittaa. Näin vain ohjelmiston omistaja voi muuttaa ohjelmistoa.</p>
+<p>
+   Eräs ystäväni kertoi kerran työskennelleensä pankissa kuusi kuukautta
+kirjoittaen ohjelmistoa, joka oli samankaltainen kuin eräs kaupallinen
+ohjelmisto. Hän uskoi, että jos hän olisi saanut tuon kaupallisen
+ohjelmiston lähdekoodin nähtäväkseen, se olisi ollut helposti
+sovellettavissa pankin tarpeisiin. Pankki oli halukas maksamaan
+lähdekoodista, mutta lähdekoodia ei myyty – se oli salainen. Näin ollen
+ystäväni täytyi tehdä kuusi kuukautta näennäistä työtä, joka kyllä näkyy
+bruttokansantuotteessa, mutta joka itse asiassa on tuhlausta.</p>
+<p>
+   Vuoden 1977 tienoilla <abbr title="Massachusetts Institute of
+Technology">MIT</abbr>:n tekoälylaboratorio sai Xeroxilta lahjaksi
+tulostimen. Tulostinta ohjasi vapaa ohjelmisto, johon lisäsimme monia
+käytännöllisiä ominaisuuksia. Ohjelmisto esimerkiksi lähetti käyttäjälle
+viestin, kun tulostus oli valmis. Kun tulostimella oli ongelmia, kuten
+paperitukos tai paperin loppuminen, ohjelmisto ilmoitti välittömästi
+kaikille käyttäjille, jotka olivat tulostamassa. Nämä ominaisuudet
+mahdollistivat sujuvan käytön.</p>
+<p>
+   Hiukan myöhemmin Xerox lahjoitti laboratoriolle uudemman ja nopeamman
+tulostimen, yhden ensimmäisitä lasertulostimista. Tätä tulostinta ohjasi
+omistettu ohjelmisto, jota suoritti tälle tarkoitukselle omistettu
+tietokone, joten emme voineet lisätä ohjelmistoon mitään
+suosikkiominaisuuksiamme. Pystyimme tekemään ohjelman, joka ilmoitti milloin
+tulostustyö oli lähettetty tulostinta ohjaavalle tietokoneelle, mutta emme
+voineet tehdä tulostimen ohjelmistoon lisäystä, joka olisi ilmoittanut
+milloin tulostettava työ tosiasiassa oli valmis (viive oli yleensä
+huomattava). Emme voineet mitenkään tietää, koska tulostus oli valmis,
+saatoimme vain arvailla. Kukaan ei myöskään saanut tietää paperitukoksesta,
+joten toisinaan ongelma jäi tunniksikin korjaamatta.</p>
+<p>
+   Laboratorion ohjelmoijat olisivat osanneet tehdä tarvittavat lisäykset ja
+korjaukset ohjelmistoon, todennäköisesti vähintään yhtä hyvin kuin
+ohjelmiston alkuperäiset kirjoittajatkin. Xerox ei ollut kiinnostunut
+tekemään ohjelmistoon korjauksia ja päätti estää meitäkin niitä tekemästä,
+joten meidän oli pakko hyväksyä aiheutuneet ongelmat. Niitä ei milloinkaan
+korjattu.</p>
+<p>
+   Useimmat hyvät ohjelmoijat ovat kohdanneet tämän turhauttavan
+ongelman. Pankilla oli varaa ratkaista ongelma kirjoituttamalla uusi
+ohjelmisto alusta alkaen, mutta tavallinen käyttäjä, vaikka kuinka
+lahjakaskin, voi vain luovuttaa.</p>
+<p>
+   Luovuttaminen aiheuttaa psykososiaalista vahinkoa omavaraisuuden
+hengelle. On masentavaa asua talossa, jota ei voi kalustaa tarpeittensa
+mukaan. Tilanne johtaa rohkeuden menetykseen ja alavireisyys voi vaikuttaa
+myös elämän muihin osa-alueisiin. Luovuttamaan pakotetut ihmiset ovat
+onnettomia eivätkä tee hyvää työtä.</p>
+<p>
+   Kuvitellaanpa, miltä vaikuttaisi, jos reseptejä kohdeltaisiin samoin tavoin
+kuin ohjelmistoja. Voisit vaikka kysyä "Miten tätä reseptiä voi muuttaa
+vähäsuolaisemmaksi?" ja kokkimestari vastaisi: "Kuinka julkeat loukata
+reseptiäni, aivojeni ja makunystyjeni lasta, kuvittelemalla muuttavasi sitä?
+Et osaa muuttaa reseptiäni niin, että se toimisi!"</p>
+<p>
+   "Mutta lääkärini määräsi minut syömään vähemmän suolaa. Mitä teen? Otatko
+suolan pois puolestani?"</p>
+<p>
+   "Mielelläni, palkkioni on vain 50000 dollaria." Koska omistajalla on
+monopoli muutosten suhteen, palkkio tuppaa olemaan suuri. "Juuri nyt minulla
+on kuitenkin kiire. Olen juuri suunnittelemassa uutta reseptiä Laivaston
+korpuille. Palaan asiaan parissa vuodessa."</p>
+
+<h4 id="software-development">Ohjelmistojen kehittämisen estäminen</h4>
+<p>
+   Materiaalisen vahingon kolmas muoto koskee ohjelmistojen
+kehittämistä. Ohjelmistojen kehittäminen oli aikoinaan evolutiivinen
+prosessi, jonka kuluessa ohjelmoija kirjoitti olemassaolevan ohjelmiston
+osia uudelleen ominaisuuksia lisätäkseen, seuraava ohjelmoija kirjoitti
+jonkun pätkän taas uudelleen ja lisäsi taas uusia ominaisuuksia, ja niin
+edelleen; joissakin tapauksissa kehitys jatkui parinkymmenen vuoden
+ajan. Samaan aikaan joitakin ohjelmiston osia "kannibalisoitiin" uusien
+ohjelmistojen iduiksi.</p>
+<p>
+   Omitajuus estää tällaisen kehityksen, koska uutta ohjelmistoa luotaessa on
+aina aloitettava alusta. Omistajuus myös estää aloittelevia ohjelmoijia
+tutkimasta olemassaolevia ohjelmistoja oppiakseen niistä käytännöllisiä
+tekniikoita tai suurten ohjelmistojen rakennetta.</p>
+<p>
+   Omistajat haittaavat myös opetusta. Olen kohdannut lahjakkaita
+tietojenkäsittelyn opiskelijoita, jotka eivät koskaan ole nähneet laajan
+ohjelman lähdekoodia. Opiskelijat voivat olla taitavia pienten ohjelmien
+kirjoittamisessa, mutta he eivät voi edes alkaa oppia laajojen ohjelmistojen
+kirjoittamisen taitoa elleivät näe, miten muut ovat sen tehneet.</p>
+<p>
+   Millä tahansa älyllisen elämän alueella suurempia korkeuksia tavoitellaan
+seisomalla toisten hartioilla. Tämä ei kuitenkaan enää ole yleisesti
+sallittua ohjelmistoalalla – toisten hartioilla voi seisoa vain, jos nuo
+toiset työskentelevät <em>samassa yrityksessä</em> kuin sinä itse.</p>
+<p>
+   Tähän liittyvä psykososiaalinen vahinko koskee tieteellisen yhteistyön
+henkeä. Tieteellisen yhteistyön henki on ollut jopa niin vahva, että
+tiedemiehet toimivat yhdessä vaikka heidän asuinmaidensa välillä vallitsisi
+sota. Tässä hengessä toimivat ne japanilaiset merentutkijat, jotka Tyynen
+meren saarilaboratoriotaan hylätessään huolellisesti säästivät kaiken
+aineistonsa ja työnsä tulokset hyökkääville Yhdysvaltain merivoimille ja
+jättivät jälkeensä lapun, jossa pyysivät pitämään laboratoriosta hyvää
+huolta.</p>
+<p>
+   Voitontavoittelu on tuhonnut sen, mitä kansainvälisiltä konflikteilta
+säästyi. Nykyään monien alojen tieteilijät eivät artikkeleissaan julkaise
+riittävästi tietoja, joiden perusteella toiset voisivat toistaa heidän
+kokeensa. He julkaisevat vain sen verran, että muut voivat ihailla heidän
+aikaansaannoksiaan. Tämä on erityisen totta tietojenkäsittelytieteessä,
+jossa julkaisuissa kuvailtujen ohjelmistojen lähdekoodi on tyypillisesti
+salainen.</p>
+
+<h4 id="does-not-matter-how">Jakamisen estämisen tavalla ei ole merkitystä</h4>
+<p>
+   Olen käsittellyt ohjelmistojen kopioinnin, muuttamisen ja
+edelleenkehittämisen estämisen vaikutuksia. En ole tarkemmin kuvaillut,
+miten tämä estäminen tehdään, koska estämisen tavalla ei ole merkitystä
+lopputuloksen kannalta. Jos käytön estäminen <em>onnistuu</em>, se on
+vahingollista, riippumatta siitä, onko menetelmänä kopiosuojaus,
+tekijänoikeus, lisenssi, salaus, <abbr title="Read-only
+Memory">ROM</abbr>-kortti tai sarjanumero.</p>
+<p>
+   Käyttäjien kannalta jotkut näistä menetelmistä ovat ärsyttävämpiä kuin
+toiset. Käsitykseni mukaan vihatuimpia menetelmiä ovat toimivat menetelmät.</p>
+
+<h4 id="should-be-free">Ohjelmistojen pitäisi olla vapaita</h4>
+<p>
+   Olen osoittanut, että ohjelmiston omistajuus – mahdollisuus rajoittaa
+ohjelmiston muuttamista ja kopioimista – on vahingollista. Omistajuuden
+kielteiset seuraukset ovat laajoja ja merkittäviä. Tästä johtuen
+yhteiskunnan ei tulisi nimetä ohjelmistoille omistajia.</p>
+<p>
+   Toinen tapa sanoa asia on todeta, että yhteiskunta tarvitsee vapaita
+ohjelmistoja. Omistetut ohjelmistot ovat vain vapaiden ohjelmistojen huono
+korvike. Korvikkeen tuotannon kannustaminen ei ole järkevä tapa pyrkiä
+tavoitteeseemme.</p>
+<p>
+   Vaclav Havel on lausunut kehoituksen: "Tee työtä jonkin asian puolesta,
+koska se on oikein, eikä vain siksi, että se saattaa onnistua."
+Kaupallisella, omistetulla ohjelmistolla on mahdollisuus onnistua omien
+tavoitteidensa suhteen, mutta se ei ole hyväksi yhteiskunnalle.</p>
+
+<h3 id="why-develop">Miksi ihmiset kehittävät ohjelmistoja</h3>
+<p>
+   Jos poistamme henkisten tuotteiden tekijänoikeuden välineenä ohjelmistojen
+kehittämisen kannustamiseen, niin alkuunsa ohjelmistoja tuotetaan vähemmän,
+mutta tuotetut ohjelmistot ovat käyttökelpoisempia. Ei ole selvää, laskeeko
+yhteenlaskettu onnistuneiden käyttötuntien määrä, mutta jos se laskee tai
+jos haluamme joka tapauksessa sitä nostaa, on olemassa muitakin tapoja
+kannustaa ohjelmistojen kehittämistä, aivan samaan tapaan kuin on olemassa
+muitakin tapoja kuin tullimaksuja teiden rahoituksen keräämiseen. Ennen kuin
+siirryn noihin muihin kannustustapoihin, haluan tarkastella kuinka paljon
+keinotekoista kannustusta todella tarvitaan.</p>
+
+<h4 id="fun">Ohjelmointi on hauskaa</h4>
+<p>
+   On olemassa töitä, esimerkiksi tienrakennus, joihin harvat ryhtyvät muusta
+syystä kuin rahasta. On olemassa myös töitä, taiteen ja tutkimuksen aloja,
+joilla ei juurikaan voi rikastua, ja joille ryhdytään niiden kiehtovuuden
+tai yhteiskunnallisen arvon vuoksi. Esimerkkeinä vaikkapa matemaattinen
+logiikka, klassinen musiikki ja arkeologia, ja työtä tekevien ihmisten
+poliittinen toiminta. Näillä aloilla harvoista palkallisista työpaikoista
+kilpaillaan pikemminkin surumielisesti kuin katkerasti – eikä oikeastaan
+mikään työ allalla ole hyvin palkattu. Jos on varaa, jotkut voivat jopa
+maksaa mahdollisuudesta tehdä työtä alalla.</p>
+<p>
+   Tällainen ala voi muuttua yhdessä yössä, jos se alkaa tarjota rikastumisen
+mahdollisuuksia. Kun yksi rikastuu, muut vaativat samaa mahdollisuutta. Pian
+kaikki saattavat vaatia suuria summia rahaa työstä, jota he aiemmin tekivät
+ilokseen. Jokusen vuoden kuluttua kaikki alalla työskentelevät halveksuvat
+ajatusta tehtävästä, josta ei ole huomattavaa taloudellista hyötyä. He
+vaativat poliitikkoja varmistamaan, että taloudelliset edut ovat
+mahdollisia, jos ei muuten niin laatimalla erityisetuja, oikeuksia ja
+monopoleja.</p>
+<p>
+   Tällainen muutos tapahtui tietokoneohjelmoinnissa
+80-luvulla. Seitsemänkymmentäluvulla ilmestyi artikkeleita
+"tietokone-addiktioista"; käyttäjillä oli tapana "roikkua linjoilla" satojen
+markkojen edestä viikossa. Oli yleisesti tiedossa, että usein ihmiset
+ihastuivat ohjelmointiin niin, että heidän avioliittonsa
+kariutuivat. Nykyään on yleisesti tiedossa, ettei kukaan suostu ohjelmoimaan
+muuten kuin kovalla palkalla. Mitä aiemmin tiedettiin, on unohdettu.</p>
+<p>
+   Vaikka jollakin alalla vallitsee jonakin hetkenä tilanne, jossa suurin osa
+ihmisistä suostuu työskentelemään vain kovalla palkalla, ei tilanne
+välttämättä pysy samana. Muutos voi vaihtaa suuntaa, jos yhteiskunta antaa
+sysäyksen. Jos suuren omaisuuden mahdollisuus poistetaan, niin hetken
+kuluttua ihmisten muutettua asenteitaan he ovat taas valmiita
+työskentelemään alalla saavutusten tuottama ilo palkkanaan.</p>
+<p>
+   Kysymys "Miten meillä on varaa maksaa ohjelmoijille?" muuttuu helpommaksi,
+kun ymmärrämme, ettei heille tarvitse maksaa omaisuuksia. Elantoon riittävä
+palkka on helpompi maksaa.</p>
+
+<h4 id="funding">Vapaiden ohjelmistojen rahoittaminen</h4>
+<p>
+   Ohjelmoijien palkkoja maksavien instituutioiden ei välttämättä tarvitse olla
+ohjelmistotaloja. On olemassa monia muita instituutioita, jotka voivat
+toimia rahoittajina.</p>
+<p>
+   Tietokoneiden valmistajat pitävät ohjelmistojen kehittämistä tärkeänä,
+vaikka eivät pystykään kontrolloimaan ohjelmistojen käyttöä. Suuri osa
+tietokoneiden valmistajien ohjelmistoista oli 1970-luvulla vapaita, koska
+valmistajat eivät rajoittaneet niiden käyttöä. Nykyään tietokoneiden
+valmistajien halukkuus liittyä vapaiden ohjelmistojen kehittämishankkeisiin
+osoittaa, että ohjelmiston omistaminen ei lopultakaan ole tärkeää
+tietokonevalmistajien kannalta.</p>
+<p>
+   Yliopistot tukevat useita ohjelmoitihankkeita. Nykyään ne myös usein myyvät
+ohjelmistoja, mutta 1970-luvulla eivät. Epäileekö kukaan yliopistojen
+halukkuutta kehittää vapaita ohjelmistoja, jos ne eivät saisi myydä
+ohjelmistoja? Yliopistojen ohjelmointihankkeita voitaisiin tukea samoilla
+valtiollisilla sopimuksilla ja apurahoilla, joilla nykyään tuetaan
+omistettujen ohjelmistojen kehittämistä.</p>
+<p>
+   Nykyään on tavallista, että yliopistojen tutkijat kehittävät apurahojen
+avulla ohjelmistoja lähes loppuun, kutsuvat niitä "valmiiksi", ja sitten
+perustavat yhtiön joka tosiasiassa saattaa ohjelmiston valmiiksi ja
+käyttökelpoiseksi. Jokus keskeneräinen versio annetaan "vapaasti" käyttöön;
+läpikotaisin korruptoituneet tutkijat lisensoivat senkin yliopiston
+eksklusiivisella lisenssillä. Tämä ei ole mikään salaisuus, käytännön
+tunnustavat kaikki osapuolet. Vaikka tutkijat eivät tuntisi näitä
+kiusauksia, he tekisivät silti tutkimusta.</p>
+<p>
+   Vapaita ohjelmistoja kirjoittavat ohjelmoijat voivat hankkia elantonsa
+myymällä ohjelmistoon liittyviä palveluita. Minut on palkattu siirtämään <a
+href="/software/gcc/">GNU C -kääntäjä</a> uudelle tietokonejärjestelmälle ja
+tekemään käyttöliittymiä <a href="/software/emacs/">GNU
+emacs:iin</a>. (Tarjoan nämä parannukset yleisölle, kunhan ne ovat
+valmiita). Pidän myös luentoja, joista maksetaan.</p>
+<p>
+   En ole yksin, nykyään on olemassa menestyvä ja kasvava yhtiö, joka ei tee
+muuta kuin näitä töitä. Myös useat muut yhtiöt tarjoavat kaupallista tukea
+GNU-järjestelmän vapaiden ohjelmistojen käyttäjille. Näemme tässä
+riippumattoman ohjelmistotukialan synnyn – alasta voi tulla laaja, jos
+vapaat ohjelmistot yleistyvät. Riippumaton ohjelmistotuki antaa käyttäjille
+mahdollisuuden tukeen, joka omistetun ohjelmiston kohdalla ei tule kyseeseen
+kuin vain hyvin varakkaiden kohdalla.</p>
+<p>
+   <a href="/fsf/fsf.html">Free Software Foundationin</a> tapaiset uudet
+instituutiot voivat myös rahoittaa ohjelmointihankkeita. Suurin osa säätiön
+rahoituksesta saadaan käyttäjiltä, jotka tilaavat ohjelmistoja
+postitse. Ohjelmistot ovat vapaita eli käyttäjät saavat kopioida ja muuttaa
+niitä, mutta monet maksavat ohjelmistosta tästä huolimatta. (Muistettakoon,
+että "vapaa ohjelmisto" viittaa vapauteen, ei hintaan.) Jotkut käyttäjät
+tilaavat ja maksavat ohjelmiston kopiosta, vaikka heillä ohjelmisto jo
+onkin, koske he katsovat, että me ansaitsemme heidän panoksensa. Säätiö saa
+myös huomattavia lahjoituksia tietokoneiden valmistajilta.</p>
+<p>
+   Free Software Foundation on voittoa tavoittelematon säätiö, joten se käyttää
+tulonsa palkkaamalla mahdollisimman monia ohjelmoijia. Jos se olisi
+perustettu yhtiöksi, joka myisi samoja vapaita ohjelmistoja samaan hintaan,
+se mahdollistaisi nykyään perustajalleen oikein hyvän toimeentulon.</p>
+<p>
+   Koska säätiö on yleishyödyllinen toimija, ohjelmoijat työskentelevät
+säätiölle usein puolella siitä palkasta, jonka saisivat muualta. He tekevät
+näin, koska säätiö on epäbyrokraattinen ja koska he tuntevat tyydytystä
+tiedosta, ettei heidän tekemänsä ohjelmiston käyttöä estetä. Ennen kaikkea
+he työskentelevät säätiössä, koska ohjelmointi on hauskaa. Myös monet
+vapaaehtoiset ovat kirjoittaneet käyttökelpoisia ohjelmia säätiölle. (Viime
+aikoina vapaaehtoisiksi on ilmaantunut jopa teknisiä kirjoittajia.)</p>
+<p>
+   Tämä osoittaa, että ohjelmointi on musiikin ja taiteen tavoin yksi kaikkein
+kiehtovimmista aloista. Pelko, että kukaan ei haluaisi ohjelmoida, on turha.</p>
+
+<h4 id="owe">Mitä käyttäjät ovat velkaa kehittäjille?</h4>
+<p>
+   Ohjelmistojen käyttäjillä on syytä tuntea moraalista velvollisuutta
+ohjelmistojen tukemiseen. Vapaiden ohjelmistojen kehittäjät osallistuvat
+käyttäjien toiminnan helpottamiseen ja on oikeudenmukaista ja käyttäjien
+pitkän tähtäimen edun mukaista että he rahoittavat ohjelmistojen kehittäjiä.</p>
+<p>
+   Sama ei kuitenkaan päde omistettujen ohjelmien kehittäjien kohdalla, koska
+ohjelmistojen käytön estäminen ansaitsee pikemminkin rangaistuksen kuin
+palkkion.</p>
+<p>
+   Saavumme siis paradoksin ääreen: käyttökelpoisen ohjelmiston kehittäjä on
+oikeutettu käyttäjien tukeen, mutta jokainen yritys muuttaa tämä moraalinen
+oikeutus vaatimukseksi tuhoaa oikeutuksen perustan. Ohjelmiston kehittäjä
+voi joko ansaita tai vaatia palkkion, mutta ei molempia.</p>
+<p>
+   Mielestäni eettisen ohjelmistokehittäjän tulee tämän ristiriidan
+kohdatessaan käyttäytyä niin, että ansaitsee palkkion, ja samalla houkutella
+käyttäjiä vapaaehtoisten lahjoitusten tekemiseen. Ajan mittaan käyttäjät
+tottuvat tukemaan kehittäjiä ilman pakkoa, aivan kuten käyttäjät ovat
+oppineet tukemaan julkisia radio- ja televisioasemia.</p>
+
+<h3 id="productivity">Mitä on ohjelmistotuottavuus? </h3>
+<p>
+   Jos ohjelmistot olisivat vapaita, maailmassa olisi edelleen ohjelmoijia,
+vaikkakin ehkä vähemmän. Olisiko tämä haitaksi yhteiskunnalle?</p>
+<p>
+   Ei välttämättä. Kehittyneissä maissa on nykyään vähemmän maanviljelijöitä
+kuin vuonna 1900, mutta tämän ei katsota olevan haitaksi yhteiskunnalle,
+koska harvemmat maanviljelijät tuottavat kuluttajille enemmän ruokaa kuin
+useammat ennen. Tätä kutsutaan tuottavuuden kasvuksi. Vapaat ohjelmistot
+tarvisisivat paljon vähemmän ohjelmoijia kysynnän tyydyttämiseen, koska
+ohjelmistotuottavuus nousisi kaikilla tasoilla:</p>
+
+<ul>
+<li> Jokaisen kehitetyn ohjelman laajempi käyttö.</li>
+<li> Olemassaolevien ohjelmien räätälöinti alusta aloittamisen sijaan.</li>
+<li> Parempi ohjelmoijien koulutus.</li>
+<li> Päällekkäisten kehityskustannusten poistuminen.</li>
+</ul>
+
+<p>
+   He, jotka vastustavat yhteistyötä, koska se johtaa ohjelmoijien määrän
+vähenemiseen, vastustavat itse asiassa kohonnutta tuottavuutta. Kuitenkin
+nämä henkilöt usein hyväksyvät laajalle levinneen väitteen, jonka mukaan
+ohjelmistotuotanto kaipaa tuottavuuden kasvua. Miten tämä on mahdollista?</p>
+<p>
+   "Ohjelmistotuottavuus" voi tarkoittaa kahta eri asiaa: kaiken
+ohjelmistokehityksen yleistä tuottavuutta tai yksittäisten
+ohjelmointihakkeiden tuottavuutta. Yhteiskunnan kannalta yleinen tuottavuus
+on kehittämisen arvoinen ja suoraviivaisin kehittämisen tapa on poistaa ne
+keinotekoiset yhteistyön esteet, jotka laskevat
+tuottavuutta. "Ohjelmistotuottavuutta" tutkivat tutkijat keskittyvät
+kuitenkin termin toiseen, rajoitettuun merkitykseen, jonka puitteissa kasvu
+vaatii vaikeita teknologisia edistysaskeleita.</p>
+
+<h3 id="competition">Onko kilpailu väistämätöntä?</h3>
+<p>
+   Onko väistämätöntä, että ihmiset kilpailevat, koettavat ohittaa toisensa
+yhteiskunnassa? Ehkä. Kilpailu itsessään ei kuitenkaan ole vahingollista,
+vahingon aiheuttaa <em>taistelu</em>.</p>
+<p>
+   On monia tapoja kilpailla. Kilpailua voi olla saavutusten parantaminen,
+toisten suoritusten ylittäminen. Vanhoina aikoina esimerkiksi
+ohjelmointivelhojen välillä vallitsi kilpailua – kilpailua siitä, kuka sai
+koneen tekemään ällistyttävimmän tempun tai siitä, kuka kirjoitti lyhyimmän
+tai nopeimman ohjelman jotakin tarkoitusta varten. Tällainen kilpailu voi
+hyödyttää kaikkia, jos hyvä urheiluhenki säilyy.</p>
+<p>
+   Rakentava kilpailu on riittävä houkutin merkittäviin saavutuksiin. Ihmiset
+kilpailevat siitä, kuka ensimmäisenä käy kaikissa maailman maissa; jotkut
+käyttävät omaisuuksia voittaakseen. He eivät kuitenkaan lahjo laivojen
+kapteeneja jättämään heidän kilpailijansa autiolle saarelle. Riittää, kun
+paras kilpailija voittaa.</p>
+<p>
+   Kilpailu muuttuu taisteluksi, kun kilpailijat ryhtyvät vahingoittamaan
+toisiaan sen sijaan että edistäisivät omia mahdollisuuksiaan, kun lause
+"Paras voittakoon" muuttuu lauseeksi "Minä voitan, olin paras tai en."
+Omistettu ohjelmisto on haitallinen siksi, että se edustaa yhteiskuntamme
+jäsenten välistä taistelua, ei siksi että se edustaa kilpailua.</p>
+<p>
+   Yritysten välinen kilpailu ei välttämättä ole taistelua. Kun esimerkiksi
+kaksi ruokakauppaa kilpailee, ne pyrkivät vain parantamaan omaa
+suoritustaan, eivät sabotoimaan kilpailijaansa. Tämä ei kuitenkaan ole
+seurausta erityisestä yritysetiikasta, vaan siitä, että alalla on vaikea
+taistella ellei sitten ryhdy suoraan fyysiseen väkivaltaan. Kaikilla
+yrityselämän aloilla ei kuitenkaan ole näin. Kaikkia mahdollisesti
+hyödyttävän informaation pimittäminen on taistelua.</p>
+<p>
+   Yritysajattelu ei valmista ihmisiä kohtaamaan kiusausta siirtyä kilpailusta
+taisteluun. Joitakin taistelun muotoja on kielletty monopolien vastaisilla
+laeilla, mainontaa koskevilla laeilla ja niin edelleen, mutta sen sijaan
+että yleistäisivät nämä ohjeet hylkäämällä taistelun kokonaan,
+yritysjohtajat keksivät uusia lain sallimia taistelun muotoja. Yhteiskunnan
+voimavaroja tuhlataan lahkojen väliseen taloudelliseen sisällissotaan.</p>
+
+<h3 id="communism">"Mikset muuta Venäjälle?"</h3>
+<p>
+   Jokainen, joka Yhdysvalloissa kannattaa jotakin muuta kuin äärimmäistä
+laissez-faire itsekkyyttä, saa usein kuulla tämän kysymyksen. Se esitetään
+esimerkiksi heille, jotka tukevat kansallista terveydenhoitojärjestelmää,
+jollainen on olemassa kaikissa muissa vapaan maailman teollistuneissa
+maissa. Kysymys esitetään myös taiteen julkisen tuen kaipaajille; myös tämä
+järjestelmä on olemassa kaikissa kehittyneissä maissa. Amerikassa ajatusta,
+jonka mukaan kansalaisilla on velvotteita yhteistä hyvää kohtaan, pidetään
+kommunismina. Mutta miten samankaltaisia nämä ajatukset ovat?</p>
+<p>
+   Neuvostoliitossa kommunismi oli keskusjohtoinen järjestelmä, joka sääteli
+kaikkea toimintaa, oletetusti yhteiseksi hyväksi, mutta tosiasiassa
+Kommunistisen puolueen jäsenten hyväksi. Kopiointivälineet olivat tarkassa
+valvonnassa laittoman kopioinnin estämiseksi.</p>
+<p>
+   Amerikkalais-henkisiin immateriaalioikeuksiin perustuva järjestelmä valvoo
+ohjelman levitystä ja kopiointivälineitä automatisoiduilla
+kopiosuojausmenetelmillä laittoman kopioinnin estämiseksi.</p>
+<p>
+   Tätä vastoin minä työskentelen luodakseni järjestelmän, jossa ihmiset itse
+saavat päättää teoistaan; aivan erityisesti järjestelmän, jossa ihmiset ovat
+vapaita auttamaan lähimmäisiään ja vapaita muuttamaan ja parantamaan niitä
+työvälineitä, joita jokapäiväisessä elämässä käytetään. Tällainen
+järjestelmä perustuu vapaaehtoiseen yhteistoimintaan ja desentralisaatioon.</p>
+<p>
+   Jos siis arvioimme järjestelmiä sen perusteella, miten paljon ne
+muistuttavat venäläistä kommunismia, niin ohjelmistojen omistajat
+näyttäytyvät kommunisteina.</p>
+
+<h3 id="premises">Kysymys oletuksista</h3>
+<p>
+   Olen olettanut, että ohjelmiston käyttäjä on yhtä tärkeä kuin ohjelmiston
+tekijä, jopa yhtä tärkeä kuin ohjelmiston tekijän työnantaja. Toisin sanoen
+käyttäjien, tekijöiden ja työnantajien tarpeilla ja toiveilla on yhtä suuri
+painoarvo valitessamme parasta toimintamallia.</p>
+<p>
+   Tämä oletus ei ole yleisesti hyväksytty. Monien mielestä ohjelmiston tekijän
+työnantaja on ratkaisevasti tärkeämpi taho kuin muut. Heidän oletuksensa
+mukaan ohjelmiston omistamisen tarkoitus on antaa tekijän työnantajalle etu,
+jonka työnantaja ansaitsee – täysin riippumatta omistajuuden vaikutuksista
+yhteiskunnalle.</p>
+<p>
+   Ei kannata yrittää todistaa tai kumota näitä oletuksia. Argumentointi
+edellyttää yksimielisyyttä oletuksista. Niinpä suurin osa sanomastani
+puhuttelee vain heitä, jotka jakavat oletukseni tai ovat ainakin
+kiinnostuneet oletusteni seurauksista. Heille, joiden mielestä omistajat
+ovat tärkeämpiä kuin kukaan muu, tämä kirjoitus on yksinkertaisesti
+merkityksetön.</p>
+<p>
+   Mutta miksi suuri osa amerikkalaisista hyväksyy oletuksen, joka asettaa
+tietyn ihmisryhmän kaikkien muiden yläpuolelle? Osittain siksi, että he
+kuvittelevat, että tämä oletus on osa amerikkalaisen yhteiskunnan
+oikeusperinnettä. Joidenkin mielestä oletuksen kiistäminen horjuttaa
+yhteiskunnan perusteita.</p>
+<p>
+   Näiden ihmisten on tärkeää tietää, että kyseinen oletus ei ole eikä ole
+koskaan ollutkaan osa oikeusperinnettämme.</p>
+<p>
+   Yhdysvaltain perustuslaki sanoo, että tekijänoikeuden tarkoitus on "edistää
+tieteen ja taiteiden kehitystä". Korkein oikeus on tulkinnut (tapauksessa
+<em>Fox Film vastaan Doyal</em>) tätä seuraavasti: "Yhdysvaltain ainoa
+kiinnostus ja tekijälle annetun yksinoikeuden ainoa tarkoitus kohdistuu
+yleisön tekijöiden teoksista saamaan hyötyyn."</p>
+<p>
+   Meidän ei ole pakko olla samaa mieltä kuin perustuslaki tai korkein
+oikeus. (Yhteen aikaan molemmat hyväksyivät orjuuden.) Näin ollen
+perustuslain tai korkeimman oikeuden käsitykset eivät kumoa oletusta
+omistajuuden etusijasta. Toivon kuitenkin, että kun huomaamme, että oletus
+on pikemminkin radikaalin äärioikeistolainen kuin perinteisesti tunnustettu,
+sen houkutusvoima heikkenee.</p>
+
+<h3 id="conclusion">Johtopäätös</h3>
+<p>
+   Kuvittelemme, että yhteiskuntamme kannustaa lähimmäisen auttamiseen, mutta
+joka kerta kun palkitsemme jakamisen estämisen tai ihailemme tällä tavoin
+hankittua varallisuutta, annamme itsestämme päinvastaisen kuvan.</p>
+<p>
+   Ohjelmistojen rajoittaminen on yksi muoto tavastamme laiminlyödä yhteisön
+hyvä henkilökohtaisen edun nimissä. Voimme jäljittää tämän laiminlyönnin
+kulkua Ronald Reaganista Dick Cheneyhin, Exxonista Enroniin, epäonnistuvista
+pankeista epäonnistuviin kouluihin. Laiminlyönnin määrää voidaan mitata
+kodittomien ja vankien määrällä. Yhteisöllisyyden vastainen ilmapiiri
+ruokkii itseään, sillä mitä useammin huomaamme toisten laiminlyövän meidän
+auttamisemme, sitä turhemmalta tuntuu heitä auttaa. Näin yhteiskunta
+rappeutuu viidakoksi.</p>
+<p>
+   Jos emme halua asua viidakossa, meidän on muutettava asenteitamme. Meidän on
+osoitettava, että pidämme hyvänä kansalaisena häntä, joka tarvittaessa tekee
+yhteistyötä, emme häntä, joka menestyksekkäästi ottaa toisilta. Toivon että
+liike vapaiden ohjelmistojen puolesta vie tähän suuntaan: ainakin yhdellä
+alalla korvaamme viidakon tehokkaammalla, vapaaehtoiseen yhteistyöhön
+kannustavalla ja perustuvalla järjestelmällä.</p>
+
+
+<h3 id="footnotes">Viittet</h3>
+
+<ol>
+<li id="f1">Sana "vapaa" ilmaisussa "vapaa ohjelmisto" viittaa vapauteen, ei
+hintaan. Vapaasta ohjelmistosta maksettu hinta voi olla nolla tai pieni tai
+(toisinaan) sangen suuri.</li>
+
+<li id="f2">Kysymykset saastumisesta tai ruuhkista eivät muuta johtopäätöstä. Jos
+haluamme tehdä ajamisesta kalliimpaa, jotta autolla ajettaisiin vähemmän, ei
+kannata käyttää tullimaksuja, sillä niiden periminen lisää saastumista ja
+ruuhkia. Polttoainevero on paljon tehokkaampi menetelmä. Samaan tapaan halu
+parantaa turvallisuutta laskemalla suurinta sallittua nopeutta on
+irrelevantti argumenttimme kannalta; vapaa tie nostaa keskimääräistä
+nopeutta – koska tullia varten ei tarvitse pysähtyä – suurimmasta sallitusta
+nopeudesta riippumatta.</li>
+
+<li id="f3">Jotakin tiettyä ohjelmistoa voidaan pitää niin vahingollisena, ettei sen
+pitäisi olla lainkaan saatavilla, esimerkkinä Lotus Marketplace
+–tietokantaohjelma, joka vedettiin markkinoilta julkisen paheksunnan
+vuoksi. Suurinta osaa argumentistani ei voida soveltaa tähän tapaukseen,
+mutta toisaalta ei ole juurikaan järkeä väittää, että ohjelmistoilla pitäisi
+olla omistaja, jotta omistaja vaikeuttaisi niiden saatavuutta. Omistaja ei
+vedä ohjelmistoa markkinoilta <em>täysin</em>, kuten olisi toivottavaa
+tapauksessa, jossa ohjelman käyttöä pidetään tuhoisana.</li>
+</ol>
+
+<hr />
+<blockquote id="fsfs"><p class="big">Tämä essee on julkaistu teoksessa <a
+href="http://shop.fsf.org/product/free-software-free-society/"><cite>Free
+Software, Free Society: The Selected Essays of Richard
+M. Stallman</cite></a>.</p></blockquote>
+
+<div class="translators-notes">
+
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't have notes.-->
+  </div>
+</div>
+
+<!-- for id="content", starts in the include above -->
+<!--#include virtual="/server/footer.fi.html" -->
+<div id="footer">
+<div class="unprintable">
+
+<p>Ole hyvä ja lähetä FSF &amp; GNU -kyselyt osoitteeseen <a
+href="mailto:gnu@gnu.org">&lt;gnu@gnu.org&gt;</a>. On myös muita tapoja <a
+href="/contact/">saada yhteys</a> FSF:ään. Lähetä ilmoitukset
+toimimattomista  linkeistä ja muut korjaukset (tai ehdotukset) osoitteeseen
+<a href="mailto:webmasters@gnu.org">&lt;webmasters@gnu.org&gt;</a>.</p>
+
+<p>
+<!-- TRANSLATORS: Ignore the original text in this paragraph,
+        replace it with the translation of these two:
+
+        We work hard and do our best to provide accurate, good quality
+        translations.  However, we are not exempt from imperfection.
+        Please send your comments and general suggestions in this regard
+        to <a href="mailto:web-translators@gnu.org">
+
+        &lt;web-translators@gnu.org&gt;</a>.</p>
+
+        <p>For information on coordinating and submitting translations of
+        our web pages, see <a
+        href="/server/standards/README.translations.html">Translations
+        README</a>. -->
+Me teemme kovaa työtä ja teemme parastamme luodaksemme tarkkoja, hyvän
+laadun käännöksiä. Mutta, mekään emme ole täydellisiä. Lähetä kommentteja ja
+pyyntöjä tästä käännöksestä osoitteeseen:<a
+href="mailto:web-translators@gnu.org">&lt;web-translators@gnu.org&gt;</a>.</p>
+<p> Saadaksesi tietoa meidän verkkosivujemme käännösten lähettämisestä ja
+koordinoimisesta, lue <a href="/server/standards/README.translations.html">
+Käännösten README </a></p>
+</div>
+
+<p>Copyright &copy; 1991, 1992, 1998, 2000, 2001, 2006, 2007, 2010, 2017, 2018,
+2020 Free Software Foundation, Inc.</p>
+
+<p>Tämä sivu on julkaistu <a rel="license"
+href="http://creativecommons.org/licenses/by-nd/4.0/">Creative Commons
+Nimeä-EiMuutoksia 4.0-kansainvälisen lisenssin alla.</a></p>
+
+<!--#include virtual="/server/bottom-notes.fi.html" -->
+<div class="translators-credits">
+
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't want credits.-->
+<b>Suomentanut</b> Pyry.</div>
+
+<p class="unprintable"><!-- timestamp start -->
+Päivitetty:
+
+$Date: 2020/07/05 14:01:37 $
+
+<!-- timestamp end -->
+</p>
+</div>
+</div>
+<!-- for class="inner", starts in the banner include -->
+</body>
+</html>
diff --git a/talermerchantdemos/blog/articles/fi/thegnuproject.html b/talermerchantdemos/blog/articles/fi/thegnuproject.html
new file mode 100644
index 0000000..dbbe083
--- /dev/null
+++ b/talermerchantdemos/blog/articles/fi/thegnuproject.html
@@ -0,0 +1,1053 @@
+<!--#set var="ENGLISH_PAGE" value="/gnu/thegnuproject.en.html" -->
+
+<!--#include virtual="/server/header.fi.html" -->
+<!-- Parent-Version: 1.86 -->
+
+<!-- This file is automatically generated by GNUnited Nations! -->
+<title>GNU-projekti - GNU-projekti - Free Software Foundation</title>
+<meta http-equiv="Keywords" content="GNU, GNU Project, FSF, Free Software, Free Software Foundation, History" />
+
+<!--#include virtual="/gnu/po/thegnuproject.translist" -->
+<!--#include virtual="/server/banner.fi.html" -->
+<h2>GNU-projekti</h2>
+
+<p>
+Kirjoittanut <a href="http://www.stallman.org/"><strong>Richard
+Stallman</strong></a></p>
+
+<blockquote>
+<p>
+Alun perin julkaistu kirjassa <em>Open Sources</em>.  Richard Stallman <a
+href="/philosophy/open-source-misses-the-point.html">ei koskaan ollut
+"avoimen lähdekoodin" tukija</a>, mutta hän antoi kirjaan tämän artikkelin,
+jotta vapaan ohjelmiston liikkeen ideat eivät puuttuisi kokonaan siitä
+kirjasta.
+</p>
+<p>
+Miksi <a
+href="/philosophy/free-software-even-more-important.html">ainoastaan
+vapaiden ohjelmistojen käyttäminen on tärkeämpää kuin koskaan</a>.
+</p>
+</blockquote>
+
+<h3>Ensimmäinen ohjelmistojenjakamisyhteisö</h3>
+<p>
+Kun aloin työskentelemään <abbr title="Massachusetts Institute of
+Technology">MIT</abbr>:n keinoälylaboratoriossa vuonna 1971 tulin osaksi
+ohjelmistojenjakamisyhteisöä, joka oli ollut olemassa useita
+vuosia. Ohjelmien jakaminen ei ollut rajoittunut vain meidän yhteisöömme; se
+oli niin vanha kuin tietokoneet, kuten reseptien jakaminen on yhtä vanhaa
+kuin ruoanlaitto. Mutta me teimme sitä enemmän kuin muut.</p>
+<p>
+Keinoälylaboratorio käytti käyttöjärjestelmää jota kutsuttiin <abbr
+title="Incompatible Timesharing System">ITS</abbr>:ksi (the Incompatible
+Timesharing System) eli epäyhteensopivaksi ajanjakamisjärjestelmäksi, jonka
+laboratorion hakkerit (1) olivat suunnitelleet ja kirjoittaneet
+assemblerilla Digitalin <abbr title="Programmed Data
+Processor">PDP</abbr>-10:lle, yhdelle sen ajan suurista tietokoneista. Tämän
+yhteisön jäsenenä, keinoälylaboratorion henkilöstöön kuuluvana hakkerina
+minun työni oli parannella tätä järjestelmää.</p>
+<p>
+Me emme kutsuneet ohjelmistojamme vapaiksi ohjelmiksi, koska termiä ei vielä
+ollut, mutta sitä se oli. Kun ihmiset toisesta yliopistosta tai yhtiöstä
+halusivat muokata ohjelmiamme niin, että he voisivat ajaa niitä omilla
+laitteistoillaan me annoimme mielellämme heidän tehdä sen. Jos näit jonkun
+käyttämässä sinulle tuntematonta ja mielenkiintoista ohjelmaa, pystyit aina
+pyytämään lähdekoodia voidaksesi lukea sen, muuttaaksesi sitä tai
+käyttääksesi osia siitä tehdäksesi uuden ohjelman.</p>
+<p>
+(1) Sanan "hakkeri" käyttö tarkoituksella "turvallisuuden murtaja" on
+massamedian aiheuttamaa hämmästystä.  Me hakkerit kiellämme tuon
+tarkoituksen tunnustamisen, ja jatkamme sanan käyttöä tarkoittamaan jotakuta
+joka rakastaa ohjelmointia, jotakuta joka pitää leikkisästä viisaudesta, tai
+niitten yhdistelmä.  Katso artikkelini <a
+href="http://stallman.org/articles/on-hacking.html">Hakkeroinnista</a>.</p>
+
+<h3>Yhteisön romahtaminen</h3>
+<p>
+Tilanne muuttui voimakkaasti 1980-luvun alussa kun Digital lopetti
+PDP-10-tietokoneiden valmistamisen. Sen hieno ja tehokas arkkitehtuuri
+60-luvulla ei voinut enää laajentua luonnollisesti suuriin osoiteavaruuksiin
+jotka tulivat mahdollisiksi 80-luvulla. Tämä tarkoitti sitä että lähes
+kaikki ohjelmat joista ITS koostui olivat tulleet vanhentuneiksi.</p>
+<p>
+Keinoälylaboratorion hakkeriyhteisö oli jo romahtanut, mutta ei kauan
+sitten. Vuonna 1981 Symbolics-niminen yhtiö oli palkannut pois lähes kaikki
+hakkerit keinoälylaboratoriosta, ja kuihtunut yhteisö ei enää voinut
+ylläpitää itseään. (Kirja Hackers, kirjoittanut Steve Levy selittää näitä
+tapahtumia, antaen myös kuvan yhteisöstä sen ollessa parhaimmillaan.) Kun
+keinoälylaboratorio osti uuden PDP-10-tietokoneen vuonna 1982 sen
+pääkäyttäjät päättivät käyttää Digitalin suljettua ei-vapaata
+käyttöjärjestelmää ITS:n sijasta.</p>
+<p>
+Modernit sen aikaiset tietokoneet kuten VAX tai 68020 omasivat omat
+käyttöjärjestelmänsä, mutta mikään niistä ei ollut vapaa: sinun täytyi
+allekirjoittaa vaitiolosopimus, että sait edes suoritettavan kopion.</p>
+<p>
+Tämä tarkoitti sitä, että ensimmäinen lupaus tietokoneen käyttämisessä oli
+olla auttamatta naapuria. Yhteistyössä toimiva yhteisö oli
+kielletty. Kaupallisten ei-vapaiden ohjelmistojen omistajien tekemä sääntö
+oli: “Jos jaat naapurisi kanssa olet piraatti. Jos haluat muutoksia, niin
+rukoile meitä tekemään ne”.</p>
+<p>
+Ei-vapaiden ohjelmistojen sosiaalinen järjestelmä, järjestelmä joka sanoo,
+että sinä et saa jakaa tai muuttaa ohjelmistoja on epäsosiaalinen,
+epäeettinen ja täysin väärin voi tulla joillekin lukijoille
+yllätyksenä. Mutta mitä muuta me voisimme sanoa järjestelmästä joka perustuu
+ihmisten erottamiseen ja käyttäjien pitämiseen avuttomina? Lukijat joista
+tämä idea on yllättävä ovat voineet pitää ei-vapaiden ohjelmistojen
+sosiaalista järjestelmää itsestäänselvyytenä tai tuomittuna heille ei-vapaan
+ohjelmistobisneksen termein. Ohjelmistojen julkaisijat ovat työskennelleet
+pitkään ja kovasti vakuuttaakseen ihmiset siitä että on vain yksi näkökulma
+asiaan.</p>
+<p>
+Kun ohjelmistojulkaisijat puhuvat "oikeuksiensa vahvistamisesta" tai "<a
+href="/philosophy/words-to-avoid.html#Piracy">piratismin</a> lopettamisesta"</p>
+<p>
+Yksi oletus on se, että ohjelmistoyhtiöt omaavat kyseenalaistamattoman
+oikeuden ohjelmiin ja täten kaikkiin ohjelmistojen käyttäjiin. (Jos tämä
+olisi luonnollinen oikeus niin vaikka se kuinka vahingoittaisi ihmisiä emme
+voisi protestoida sitä vastaan.) Mielenkiintoista on se, että USA:n
+perustuslaki ja laillinen traditio hylkäävät tämän näkymän; copyright ei ole
+luonnollinen oikeus vaan keinotekoinen hallituksen pakottama monopoli joka
+rajoittaa käyttäjän luonnollista oikeutta kopioida.</p>
+<p>
+Toinen oletus on se, että tärkeintä ohjelmistoissa on se että mitä sillä voi
+tehdä, että meidän tietokoneiden käyttäjien ei tulisi välittää siitä
+minkälainen yhteisö meillä saa olla.</p>
+<p>
+Kolmas oletus on se, että meillä ei olisi käyttökelpoisia ohjelmia (tai ei
+olisi jotain tiettyä ohjelmaa tekemään joku erityinen asia) jos me emme
+antaisi yhtiölle valtaa kaikkiin ohjelman käyttäjiin. Tämä oletus on
+saattanut olla vakuuttava ennen kuin vapaiden ohjelmistojen liike osoitti,
+että me voimme tehdä paljon käyttökelpoisia ohjelmia kahlitsematta niitä.</p>
+<p>
+Jos me epäämme nämä oletukset ja tuomitsemme nämä asiat perustuen
+tavalliseen järkevään moraaliin, laittaen käyttäjät ensimmäiseksi päädymme
+hyvin erilaisiin johtopäätöksiin. Tietokoneiden käyttäjien tulisi olla
+vapaita muokkaamaan ohjelmia tarpeisiinsa ja olla vapaita jakamaan
+ohjelmistoja, koska toisten ihmisten auttaminen on yhteiskunnan perusasia.</p>
+<p>
+Tässä artikkelissa ei ole tilaa laajalle selitykselle tästä
+johtopäätöksestä, joten viittaan lukijaa verkkosivuille <a
+href="/philosophy/why-free.html">
+http://gnu.org/philosophy/why-free.html</a> ja <a
+href="/philosophy/free-software-even-more-important.html">
+http://gnu.org/philosophy/free-software-even-more-important.html</a>
+</p>
+
+<h3>Perustava moraalinen valinta</h3>
+<p>
+Yhteisöni kadotessa jatkaminen kuten ennen oli mahdotonta. Sen sijaan
+kohtasin perustavaa laatua olevan moraalisen valinnan.</p>
+<p>
+Helppo valinta olisi liittyä ei-vapaiden ohjelmistojen maailmaan
+allekirjoittaen vaitiolosopimuksia ja luvaten olla auttamatta
+hakkerikaveriani. Todennäköisesti minä olisin myös kehittämässä ohjelmistoja
+jotka julkaistaan vaitiolovelvollisuuden alla, näin lisäten muiden ihmisten
+painetta heidän kavereidensa pettämiseen.</p>
+<p>
+Olisin voinut tehdä rahaa näin ja ehkä huvittaa itseäni kirjoittamassa
+koodia. Mutta tiesin, että urani lopulla katsoisin taakseni ja näkisin ne
+vuodet rakentaessani muureja ihmisten erottamiseksi ja käyttäen koko elämäni
+tehdäkseni maailmasta huonomman paikan.</p>
+<p>
+Olin jo kokenut vaitiolosopimuksen vastaanottajana olemisen kun joku
+kieltäytyi antamasta minulle ja MIT:n keinoälylaboratoriolle lähdekoodia
+tulostimemme ohjausohjelmaan. (Eräiden ominaisuuksien puute tässä ohjelmassa
+teki tulostimen käyttämisen erittäin turhauttavaksi.) Joten en voinut sanoa
+itselleni, että vaitiolosopimukset olivat viattomia. Olin erittäin vihainen
+kun hän kieltäytyi jakamasta meidän kanssamme; en voinut kääntyä ja tehdä
+saman muille.</p>
+<p>
+Toinen vaihtoehto, selvä mutta epämiellyttävä oli jättää tietokoneet. Näin
+minun taitojani ei käytettäisi väärin mutta ne olisivat kuitenkin
+hukattu. En voinut olla syyllinen käyttäjien erottamiseen ja rajoittamiseen
+mutta se tapahtuisi kuitenkin.</p>
+<p>
+Joten punnitsin eri vaihtoehtoja joilla ohjelmoija saattaisi tehdä jotain
+hyvää. Kysyin itseltäni: “Olisiko ohjelma tai ohjelmia joita voisin
+kirjoittaa tehdäkseni yhteisön mahdolliseksi taas kerran?”</p>
+<p>
+Vastaus oli selvä: se mitä tarvittiin ensimmäiseksi oli
+käyttöjärjestelmä. Se on kriittinen ohjelmisto tietokoneen
+käyttämisessä. Käyttöjärjestelmän avulla voi tehdä monia asioita mutta ilman
+sellaista ei voi käyttää tietokonetta ollenkaan. Vapaan käyttöjärjestelmän
+avulla me mahdollistaisimme taas hakkereiden yhteisön joka tekee yhteistyötä
+ja kutsua kenet tahansa mukaan. Ja kuka tahansa pystyisi käyttämään
+tietokonetta toimimatta ystäviään vastaan.</p>
+<p>
+Käyttöjärjestelmän kehittäjänä minulla oli tarpeelliset kyvyt tähän
+työhön. Joten vaikka en voinut olla varma menestyksestä ymmärsin, että minut
+oli valittu tekemään työ. Päätin tehdä järjestelmästä yhteensopivan Unix:n
+kanssa joten se olisi ajettavissa useilla eri laitteistoarkkitehtuureilla ja
+näin Unix:n käyttäjät pystyisivät helposti vaihtamaan siihen. Nimi GNU
+valittiin seuraten hakkeritraditiota itsensä sisältävänä akronyyminä
+lauseesta "GNU's Not Unix." Se lausutaan <a href="/gnu/pronunciation.html">
+yhtenä sanana kovalla G:llä</a>.</p>
+<p>
+Käyttöjärjestelmä ei tarkoita vain ydintä joka on tuskin tarpeeksi muiden
+ohjelmien ajamiseen. 1970-luvulla jokainen mainitsemisen arvoinen
+käyttöjärjestelmä sisälsi komentotulkkeja, assemblereita, kääntäjiä,
+tulkkeja, debuggereita, tekstieditoreita, postitusohjelmia ja paljon
+muutakin. ITS:ssä, Multics:ssa, VMS:ssä ja Unix:ssa olivat
+ne. GNU-käyttöjärjestelmä sisältäisi myös ne.</p>
+<p>
+Myöhemmin kuulin nämä sanat Hillel:n sanomana (1):</p>
+
+<blockquote><p>
+     Jos minä en ole itselleni, kuka on minulle?<br />
+     Jos olen vain itselleni, mikä minä olen?<br />
+     Jos ei nyt, koska?
+</p></blockquote>
+<p>
+Päätös GNU-projektin aloittamisesta perustui samanlaiseen henkeen.</p>
+<p>
+(1) Ateistina en seuraa mitään uskonnollisia johtajia mutta joskus ihailen
+jotain mitä joku heistä on sanonut.</p>
+
+<h3>Vapaus</h3>
+<p>
+Termi vapaa ohjelmisto ymmärretään joskus väärin. Sillä ei ole mitään
+tekemistä hinnan kanssa. On vain kyse vapaudesta. Siksi tässä on määritelmä
+termistä vapaa ohjelmisto.</p>
+
+<p>Ohjelmisto on vapaa sinulle, käyttäjälle jos:</p>
+
+<ul>
+  <li>Sinulla on vapaus käyttää ohjelmaa, mihin tahansa tarkoitukseen.</li>
+
+  <li>Sinulla on vapaus muokata ohjelmaa tarpeisiisi. (Tämän vapauden
+toteuttaminen käytännössä vaatii että sinulla on pääsy lähdekoodiin, koska
+muutosten tekeminen ohjelmaan ilman lähdekoodia on erittäin vaikeaa.)</li>
+
+  <li>Sinulla on vapaus levittää kopioita, joko ilmaiseksi tai maksua vastaan.</li>
+
+  <li>Sinulla on vapaus levittää muokattuja versioita ohjelmasta siten , että
+yhteisö voi hyötyä tekemistäsi muutoksista.</li>
+</ul>
+<p>
+Koska termi vapaa viittaa vapauteen eikä hintaan, ei ole ristiriitaa
+vapaiden ohjelmistojen myynnissä. Itse asiassa vapaus myydä kopioita on
+tärkeä: kokoelmat vapaita ohjelmistoja joita myydään CD-ROM-levyillä ovat
+tärkeitä yhteisölle ja niiden myyminen on tärkeä tapa hankkia rahoitusta
+vapaiden ohjelmistojen kehittämiseen. Täten ohjelma jota ihmiset eivät ole
+vapaita laittamaan joihinkin näistä kokoelmista ei ole vapaa ohjelma.</p>
+<p>
+Johtuen sanan "free" (ilmainen,vapaa) moniselitteisyydestä ihmiset ovat
+kauan etsineet vaihtoehtoja mutta kukaan ei ole löytänyt
+sopivaa. Englannissa on enemmän sanoja ja nyansseja kuin missään muussa
+mutta siitä puuttuu helppo ja yksiselitteinen sana joka tarkoittaa vapaa
+kuten vapaus.</p>
+
+<h3>GNU-ohjelmistot ja GNU-järjestelmä</h3>
+<p>
+Kokonaisen järjestelmän kehittäminen on suuri projekti. Tehdäkseni sen
+mahdolliseksi päätin sovittaa ja käyttää siihen jo olemassa olevia vapaita
+ohjelmistoja aina kun oli mahdollista. Esimerkiksi päätin heti alussa
+käyttää TeX:iä tekstinmuotoilijana ja muutama vuosi sen jälkeen päätin
+käyttää X-ikkunointijärjestelmää oman ikkunointijärjestelmän GNU:lle
+kirjoittamisen sijasta.</p>
+<p>
+Tämän päätöksen takia GNU-järjestelmä ei ole sama kuin kokoelma
+GNU-ohjelmistoja. GNU-järjestelmä sisältää ohjelmia jotka eivät ole
+GNU-ohjelmia, ohjelmia jotka muut ihmiset ja projektit ovat kehittäneet
+omiin käyttötarkoituksiinsa mutta joita me voimme käyttää koska ne ovat
+vapaita ohjelmistoja.</p>
+
+<h3>Projektin aloittaminen</h3>
+<p>
+Tammikuussa 1984 lopetin työni MIT:ssä ja aloin kirjoittamaan
+GNU-ohjelmia. MIT:n jättäminen oli tarpeellista koska näin se ei voinut
+vaikuttaa GNU:n levittämiseen vapaana ohjelmistona. Jos olisin pysynyt MIT:n
+henkilökunnassa, MIT olisi voinut väittää työtäni omakseen ja määrätä omat
+levityssäännöt tai jopa muuttaa työn ei-vapaaksi ohjelmistoksi.</p>
+<p>
+Kuitenkin professori Winston, silloinen MIT:n keinoälylaboratorion johtaja
+kutsui minut sydämellisesti jatkamaan laboratorion laitteiston käyttämistä.</p>
+
+<h3>Ensiaskeleet</h3>
+<p>
+Pian GNU-projektin aloittamisen jälkeen, kuulin ohjelmasa nimeltään “Free
+University Compiler Kit” joka tunnettiin myös nimellä VUCK. (Tanskan kielen
+sana vapaa on kirjoitettu <em>v</em>:llä) Tämä kääntäjä oli suunniteltu
+hallitsemaan useita kieliä kuten C ja Pascal ja se pystyi tuottamaan koodia
+useille kohdekoneille. Kirjoitin ohjelman tekijälle kysyen että voisiko GNU
+käyttää sitä.</p>
+<p>
+Hän vastasi naurettavasti kertoen, että yliopisto oli vapaa mutta kääntäjä
+ei. Täten päätin että ensimmäinen ohjelmani GNU-projektille olisi kääntäjä
+joka tukisi useita laitteistoalustoja ja ohjelmointikieliä.</p>
+<p>
+Toivoen että välttäisin koko kääntäjän kirjoittamisen itse, hankin
+lähdekoodin Pastel-kääntäjään joka tuki useita laitteistoalustoja ja se oli
+kehitetty Lawrence Livermore Lab:ssa. Se oli kirjoitettu
+järjestelmäohjelmointiin suunnitellulla laajennetulla Pascal- versiolla jota
+se myös tuki. Lisäsin C-liittymän siihen ja aloin sovittamaan sitä Motorola
+68000-tietokoneelle. Mutta minun täytyi luovuttaa kun huomasin, että
+kääntäjä vaati useita megatavuja tilaa pinosta ja saatavilla oleva 68000
+Unix-järjestelmä sallisi vain 64 kilotavua.</p>
+<p>
+Sitten ymmärsin että Pastel-kääntäjä toimi jäsentämällä koko sille syötetyn
+tiedoston syntaksipuuksi kääntäen koko syntaksipuun ketjuksi käskyjä, ja
+vasta sitten tehden lopputuloksen vapauttamatta missään vaiheessa
+tallennustilaa. Tässä vaiheessa päättelin, että minun täytyisi kirjoittaa
+uusi kääntäjä alusta alkaen. Tämä uusi kääntäjä tunnetaan nimellä <abbr
+title="GNU Compiler Collection">GCC</abbr>; mitään Pastel-kääntäjän koodia
+ei ole käytetty siinä mutta onnistuin sovittamaan ja käyttämään siinä
+C-liittymää jonka olin kirjoittanut. Mutta se oli pari vuotta myöhemmin;
+ensin työskentelin GNU Emacsin parissa.</p>
+
+<h3>GNU Emacs</h3>
+<p>
+Aloin työskentelemään GNU Emacsin parissa syyskuussa 1984, ja vuoden 1985
+alussa se alkoi olla käytettävä. Tämä mahdollisti minulle Unix-järjestelmien
+käytön tekstin editoinnissa koska minulla ei ollut mitään mielenkiintoa
+opetella vi- tai ed-editoreita olin tehnyt editointini muunlaisilla koneilla
+sitä ennen.</p>
+<p>
+Tässä vaiheessa ihmiset alkoivat haluta käyttää GNU Emacs:ia josta aiheutui
+kysymys kuinka levittää sitä. Tietenkin laitoin sen anonyymiftp-palvelimelle
+tietokoneelle jota olin käyttänyt MIT:ssä. (Tämä tietokone, prep.ai.mit.edu,
+tuli näin ensisijaiseksi GNU:n ftp-levityspaikaksi; kun se poistui käytöstä
+pari vuotta myöhemmin, siirsimme nimen uudelle ftp-palvelimellemme.) Mutta
+sinä aikana monet kiinnostuneet ihmiset eivät olleet Internetissä eivätkä
+siten voineet saada kopiota ftp:llä. Joten kysymys oli; mitä sanoisin
+heille?</p>
+<p>
+Olisin voinut sanoa: "Etsi ystävä joka on verkossa ja voi tehdä kopion
+sinulle." Tai olisin voinut tehdä saman kuin alkuperäisen PDP-10 Emacsin
+kanssa: kertoa heille: "Lähetä minulle kasettinauha ja <abbr
+title="Self-addressed Stamped Envelope">SASE</abbr>, ja lähetän sen takaisin
+Emacsin kanssa." Mutta minulla ei ollut työtä, ja olin etsimässä tapoja
+saada rahaa vapaasta ohjelmistosta.  Joten, ilmaisin että postittaisin
+nauhoja niille, jotka haluaisivat sellaisen, 150 dollarin maksusta.  Tällä
+tavalla, aloitin vapaan ohjelmiston jakelu-bisneksen, edeltäjä yrityksille,
+jotka tänään jakelevat kokonaisia GNU/Linux-jakelupaketteja.</p>
+
+<h3>Onko ohjelma vapaa kaikille sen käyttäjille?</h3>
+<p>
+Jos ohjelma on vapaa kun tekijä julkaisee sen ei välttämättä tarkoita sitä,
+että se tulee olemaan vapaa kaikille jotka saavat kopion siitä. Esimerkiksi,
+<a href="/philosophy/categories.html#PublicDomainSoftware">“public
+domain”-ohjelmisto</a> (ohjelmisto jolla ei ole copyrightia) on vapaa mutta
+kuka tahansa voi tehdä muokatun, ei-vapaan version siitä. Samoin monet
+vapaat ohjelmat ovat copyrightin alla mutta levitettynä yksinkertaisilla,
+sallivilla lisensseillä jotka sallivat ei-vapaiden versioiden tekemisen.</p>
+<p>
+Paradigmaattinen esimerkki tästä ongelmasta on
+X-ikkunonitijärjestelmä. Kehitettynä MIT:ssä, ja levitettynä vapaana
+ohjelmana sallivalla lisenssillä se otettiin pian käyttöön useissa
+tietokonefirmoissa. He lisäsivät X:n heidän ei-vapaisiin
+Unix-järjestelmiinsä vain binäärimuodossa saman vaitiolosopimuksen
+kanssa. Nämä kopiot X:stä eivät olleet yhtään sen vapaampia kuin Unix oli.</p>
+<p>
+X-ikkunointijärjestemän kehittäjät eivät ajatelleet tätä ongelmana. He
+olettivat ja tarkoittivat näin käyvän. Heidän tavoitteensa ei ollut vapaus,
+vain “menestys” määritettynä “saada monta käyttäjää”. He eivät välittäneet
+käyttäjien vapaudesta. Vain siitä, että heitä pitäisi olla paljon.</p>
+<p>
+Tämä johti paradoksiin jossa kaksi eri tapaa laskea vapauden määrä antoivat
+eri vastaukset kysymykseen “Onko tämä ohjelma vapaa?”. Jos päättäisit
+perustuen MIT:n version lisenssiin sanoisit, että X oli vapaa ohjelma. Mutta
+jos mittaisit keskimääräisen X:n käyttäjän vapautta sanoisit, että X ei
+ollut vapaa. Useimmat X:n käyttäjät ajoivat ei-vapaita versioita jotka
+tulivat Unix-järjestelmien mukana eivätkä vapaata versiota.</p>
+
+<h3>Copyleft ja GNU GPL</h3>
+<p>
+GNU:n tavoite oli antaa käyttäjille vapaus eikä vain olla suosittu. Joten me
+tarvitsimme lisenssin joka estäisi GNU-ohjelmistoja kadottamasta
+vapauttaan. Tapa jota me käytämme tunnetaan nimellä "copyleft".(1)</p>
+<p>
+Copyleft käyttää copyright-lakia, mutta kääntää sen ympäri tehdäkseen
+normaalin tarkoituksensa vastakohdan: sen sijaan, että se rajoittaa
+ohjelmaa, siitä tulee tarkoitus pitää ohjelma vapaana.</p>
+<p>
+Copyleftin perusidea on se, että me annamme kaikille luvan ajaa ohjelmaa,
+kopioida ohjelmaa ja levittää muokattuja versioita ohjelmasta mutta ei lupaa
+lisätä omia rajoituksiaan. Näin tärkeät vapaudet jotka määrittävät termin
+vapaa ohjelmisto ovat taatut jokaiselle jolla kopio on; niistä tulee
+luovuttamattomia oikeuksia.</p>
+<p>
+Jotta copyleft toimisi tulisi muokattujen versioiden myös olla vapaita. Tämä
+takaa sen, että työ joka perustuu meihin tulee saataville yhteisölle jos se
+on julkistettu. Kun ohjelmoijat jotka ohjelmoivat työkseen parantavat
+vapaaehtoisesti GNU-ohjelmia copyleft estää heidän työnantajiaan sanomasta:
+“Sinä et voi jakaa näitä muutoksia, koska me aiomme tehdä ei-vapaan version
+tuosta ohjelmasta.”</p>
+<p>
+Vaatimus siitä, että muutosten täytyy olla vapaita on olennainen jos me
+haluamme taata vapauden joka käyttäjälle. Yhtiöt jotka yksityistivät
+X-ikkunointijärjestelmän tekivät yleensä joitain muutoksia sovittaakseen sen
+heidän laitteistoilleen ja järjestelmilleen. Nämä muutokset olivat pieniä
+verrattuna X:ään mutta ne eivät olleet mitättömiä. Jos muutoksien tekeminen
+on veruke vapauden kieltämiseksi käyttäjiltä kenen tahansa olisi helppoa
+hyötyä tästä verukkeesta.</p>
+<p>
+Tähän liittyvä asia koskee vapaan ohjelman yhdistämistä ei-vapaaseen
+koodiin. Sellainen yhdistelmä olisi lopulta ei-vapaa; ne vapaudet jotka
+puuttuvat ei-vapaasta osasta puuttuisivat myös koko
+yhdistelmästä. Tämänlaisten muutosten salliminen avaisi reiän joka olisi
+tarpeeksi suuri upottamaan laivan. Täten kriittinen vaatimus copylefille on
+tukkia tämä reikä: kaikki mitä lisätään tai yhdistetään copyleft-ohjelmaan
+aiheuttaa sen, että tämä suurempi kokonaisuus on myös vapaa ja
+copyleft-ohjelma.</p>
+<p>
+Erityinen toteutus copyleftistä, se jota me käytämme suurimmalle osalle
+GNU-ohjelmia on GNU General Public License (GNU Yleinen Julkinen Lisenssi)
+tai GNU GPL lyhyesti. Meillä on myös muunlaisia copylefteja joita käytetään
+erityisissä tilanteissa. GNU-käyttöohjeet ovat myös copyleftin alla mutta
+käyttävät paljon yksinkertaisempaa copyleftiä, koska GNU GPL:n
+monimutkaisuus ei ole tarpeellista manuaaleille. (2)</p>
+<p>
+(1) Vuonna 1984 tai 1985, Don Hopkins (hyvin mielikuvituskykyinen kaveri)
+lähetti minulle kirjeen. Kirjeeseen oli kirjoitettu useita huvittavia
+sanontoja mukaanlukien tämä: “Copyleft—all rights reversed” (“Copyleft-
+kaikki oikeudet käännetty”). Käytin sanaa “copyleft” nimetäkseni
+levitysidean jota minä kehitin silloin.</p>
+
+<p>
+(2) Me nykyään käytämme <a href="/licenses/fdl.html">GNU Free Documentation
+Licenseä</a> dokumentaatiota varten.</p>
+
+<h3>Free Software Foundation</h3>
+
+<p>Kiinnostus Emacs:n käyttämisestä kasvoi, muut ihmiset tulivat mukaan
+GNU-projektiin ja me päätimme että oli aika etsiä rahoitusta taas
+kerran. Joten vuonna 1985 me loimme <a href="http://www.fsf.org/">Free
+Software Foundation</a>, veroista vapaan hyväntekeväisyysjärjestön vapaiden
+ohjelmien kehitykselle. <abbr title="Free Software Foundation">FSF</abbr>
+otti myös hoitaakseen Emacs-nauhojen levitysbisneksen; myöhemmin se laajensi
+tätä lisäten muita vapaita ohjelmistoja (myös GNU ja ei-GNU) nauhalle ja
+myyden myös manuaaleja.</p>
+
+<p>Suurin osa FSF:n tuotosta tuli vapaiden ohjelmistojen ja muiden palvelujen
+(lähdekoodi-CD:t, binääri-CD:t, mukavasti tulostetut käyttöohjeet, kaiken
+mukana vapaus jakaa ja muokata), ja Deluxe-jakeluiden (ohjelmistojakelut,
+johon laitoimme täyden ohjelmistokokoelman käyttähän valitsemalle
+alustalle).  Tänään FSF edelleen <a href="http://shop.fsf.org/"> myy
+käyttöohjeita ja muuta</a>, mutta se saa suurimman osan rahoituksestaan
+jäsenmaksuista.  Voit liittyä FSF:ään osoitteessa <a
+href="http://fsf.org/join">fsf.org</a>.</p>
+
+<p>Free Software Foundation:in alaiset ovat kirjoittaneet ja ylläpitäneet
+useita GNU-ohjelmistoja. Kaksi huomattavaa ovat C-kirjasto ja kuori (shell)
+GNU C-kirjasto on se jota jokainen GNU/Linux-järjestelmässä ajettava ohjelma
+käyttää kommunikointiin Linux:n kanssa. Sen on kehittänyt Free Software
+Foundationin henkilöstön jäsen Roland McGrath. Kuori jota käytetään
+useimmissa GNU/Linux-järjestelmissä on <abbr title="Bourne Again
+Shell">BASH</abbr> , the Bourne Again Shell (1) jonka on kehittänyt FSF:n
+alainen Brian Fox.</p>
+
+<p>Me rahoitimme näiden ohjelmien kehittämisen siksi, että GNU-projektissa ei
+ollut kyse vain työkaluista tai kehitysympäristöstä. Meidän tavoitteemme oli
+täydellinen käyttöjärjestelmä ja nämä ohjelmat olivat ne jotka tarvittaisiin
+siihen tavoitteeseen pääsemiseksi.</p>
+
+<p>(1) "Bourne Again Shell" on vitsi nimestä "Bourne Shell", joka oli
+tavallinen Unix:n komentotulkki.</p>
+
+<h3>Vapaiden ohjelmien tuki</h3>
+
+<p>Vapaiden ohjelmistojen filosofia hylkää tietyn laajalle levinneen
+bisnestavan, mutta se ei ole bisnestä vastaan. Kun liikeala kunnioittaa
+käyttäjien vapautta, me toivotamme heille menestystä.</p>
+
+<p>Emacs:n kopioiden myyminen osoittaa yhdenlaisen elinkeinon vapailla
+ohjelmilla. Kun FSF otti haltuunsa sen elinkeinon tarvitsin toisen tavan
+ansaita elantoni. Löysin sen palvelujen myynnistä liittyen ohjelmiin jotka
+olin kehittänyt. Tämä sisälsi opettamisen aiheista kuten kuinka ohjelmoida
+GNU Emacs:ia ja kuinka muokata GCC:tä ja ohjelmistonkehitystä, suurilta osin
+GCC:n muokkaamista toimivaksi uusilla laitteistoalustoilla.</p>
+
+<p>Tänään useat eri yhtiöt harjoittavat jokaista näistä erilaisista
+elinkeinoista liittyen vapaisiin ohjelmiin. Jotkut levittävät vapaita
+ohjelmistoja CD-ROM-levyillä; toiset myyvät tukea eri tasoilla aina
+käyttäjän kysymyksiin vastaamisesta bugien korjaamiseen ja uusien
+merkittävien ominaisuuksien lisäämiseen. On jopa näkyvissä uusia
+ohjelmistoyhtiöitä jotka perustavat liiketoimintansa uusien vapaiden
+ohjelmien kehittämiseen.</p>
+
+<p>Ole varuillasi, sillä vaikka useat yhtiöt jotka yhdistävät itsensä termiin
+avoin lähdekoodi (open source) ne oikeastaan perustavat elinkeinonsa
+ei-vapaille ohjelmistoille jotka toimivat vapaiden ohjelmien kanssa. Nämä
+yhtiöt eivät kehitä vapaita ohjelmia vaan ovat yhtiöitä jotka koettelevat
+käyttäjien vapautta ohjelmistoillaan. He kutsuvat näitä ohjelmia
+“lisäarvoisiksi” joka heijastaa arvoja jotka he haluaisivat meidän
+hyväksyvän: mukavuus vapauden edelle. Jos me arvostamme vapautta enemmän
+meidän tulisi kutsua näitä “vapaudesta vähennetyiksi” tuotteiksi.</p>
+
+<h3>Tekniset tavoitteet</h3>
+
+<p>GNU:n päätavoite oli se, että se olisi vapaa ohjelmisto. Vaikka jos GNU:lla
+ei olisi mitään teknistä etua verrattuna Unix:iin sillä olisi sosiaalinen
+etu, antaen käyttäjien tehdä yhteistyötä ja eettinen etu, käyttäjien
+vapauden kunnioittaminen.</p>
+
+<p>Mutta oli luonnollista käyttää tunnettuja standardeja työssä. Kuten
+esimerkiksi dynaamisesti jaetut datarakenteet mielivaltaisten määrättyjen
+kokorajoitusten välttämiseksi ja kaikkien mahdollisten 8-bittisten koodien
+käsittely aina kun se oli järkevää.</p>
+
+<p>Lisäksi hylkäsimme Unix:n keskittymisen pieneen muistin kokoon päättäen olla
+tukematta 16-bittisiä koneita (oli selvää että 32-bittiset koneet olisivat
+yleistyneet siihen mennessä kun GNU-järjestelmä valmistuisi) ja mitään
+pyrkimyksiä muistin käytön vähentämiseksi ei ollut ellei se ylittänyt yhtä
+megatavua. Ohjelmissa joissa suurten tiedostojen käsittely ei ollut
+kriittistä rohkaisimme ohjelmoijia lukemaan koko tiedoston muistiin ja vasta
+sitten tutkia sen sisältöä huolehtimatta I/O:sta.</p>
+
+<p>Nämä päätökset sallivat useiden GNU-ohjelmien voittaa Unix-vastineensa
+luotettavuudessa ja nopeudessa.</p>
+
+<h3>Lahjoitetut tietokoneet</h3>
+
+<p>Kun GNU-projektin maine kasvoi ihmiset alkoivat tarjota lahjoituksina
+tietokoneita jotka ajoivat Unixia projektille. Nämä olivat hyvin
+käyttökelpoisia, koska helpoin tapa kehittää komponentteja GNU:lle oli tehdä
+se Unix-järjestelmässä ja korvata tämän järjestelmän komponentit pala
+palalta. Mutta tämä aiheutti eettisen kysymyksen: oliko Unix:n kopion
+hallussapitäminen oikein meille.</p>
+
+<p>Unix oli (ja on) ei-vapaata ohjelmistoa ja GNU-projektin filosofia sanoi
+että meidän ei pitäisi käyttää ei-vapaita ohjelmia. Mutta vedoten samaan
+päättelyyn joka johtaa siihen päätökseen että väkivaltaisuus
+itsepuollustuksessa on sallittua päätin, että oli oikeutettua käyttää
+ei-vapaata ohjelmistoa kun se oli kriittistä vapaan korvaavan komponentin
+kehittämiseen joka auttaisi muita olemaan käyttämättä ei-vapaata
+komponenttia.</p>
+
+<p>Mutta jos tämä oli perusteltu paha, se oli kuitenkin paha. Tänään meillä ei
+enää ole yhtäkään kopiota Unix:sta, koska olemme korvanneet ne vapailla
+käyttöjärjestelmillä. Jos emme voineet korvata tietokoneen
+käyttöjärjestelmää vapaalla, me korvasimme koneen sen sijaan.</p>
+
+<h3>GNU:n tehtävälista</h3>
+
+<p>Kun GNU-projekti edistyi ja yhä enemmän järjestelmäkomponentteja löydettiin
+tai kehitettiin, niin lopulta tuli käyttökelpoiseksi tehdä lista jäljellä
+olevista aukoista. Me käytimme sitä uusien kehittäjien värväämiseen
+puuttuvien palojen kirjoittamiseksi. Tämä lista tuli tunnetuksi GNU:n
+tehtävälistana. Puuttuvien Unix-komponenttejen lisäksi me listasimme
+muitakin sekalaisia ohjelmisto- ja dokumentointiprojektien tuotoksia jotka
+me arvelimme täysin täydellisen järjestelmän tarvitsevan.</p>
+
+<p>Tänään (1), tuskin yhtäkään Unix-komponenttia on jäljellä GNU:n
+tehtävälistassa, koska nämä työt on jo tehty lukuunottamatta muutamia
+epäolennaisia. Mutta lista on täynnä projekteja joita jotkut saattaisivat
+kutsua “sovelluksiksi”. Mutta ohjelma joka on käyttökelpoinen muille kuin
+pienelle osalle käyttäjistä olisi hyödyllistä lisätä käyttöjärjestelmään.</p>
+
+<p>Jopa pelit ovat tehtävälistalla ja ovat olleet sillä alusta lähtien. Unix
+sisälsi pelejä joten luonnollisesti GNU:ssa täytyi olla niitä myös. Mutta
+yhteensopivuus ei ollut ei ollut tärkeää peleissä, joten emme nähneet
+tarpeelliseksi tehdä peleistämme samanlaisia kuin Unix:ssa. Sen sijaan me
+listasimme laajan valikoiman erilaisia pelejä joista käyttäjät voisivat
+pitää.</p>
+
+<p>(1) Tuo oli kirjoitettu vuonna 1998.  Vuonna 2009 me emme enää pidä
+tehtävälistaa.  Yhteisö kehittää vapaata ohjelmistoa niin nopeasti, että
+emme enää voi seurata heitä.  Sen sijaan, meillä on lista korkean
+prioriteetin projekteista, paljon lyhyempi lista projekteista, joita me
+haluamme ihmisten kirjoittavan.</p>
+
+<h3>GNU:n lisenssi kirjastoille, LGPL</h3>
+
+<p>GNU:n C-kirjasto käyttää erityistä copyleftiä nimeltään GNU Library General
+Public License (GNU Kirjasto Yleinen Julkinen Lisenssi) joka antaa luvan
+yhdistää ei-vapaita ohjelmistoja kirjastoon. Miksi tehdä tämä poikkeus?</p>
+
+<p>Se ei ole periaatteellinen asia; ei ole olemassa periaatetta jonka mukaan
+ei-vapaat ohjelmistot ovat oikeutettuja sisältämään meidän koodiamme. (Miksi
+avustaa projektia joka kieltäytyy jakamisesta kanssamme?) LGPL:n käyttäminen
+C-kirjastolle tai mille tahansa kirjastolle on strateginen kysymys.</p>
+
+<p>C-kirjasto tekee yleisen tehtävän; jokainen ei-vapaa järjestelmä tai
+kääntäjä sisältää C-kirjaston. Täten, laittaen meidän C-kirjastomme
+saataville vain vapaille ohjelmille ei olisi antanut niille mitään etua,
+vaan se olisi vain vähentänyt kirjastomme käyttöä.</p>
+
+<p>Yksi järjestelmä on poikkeus tälle: GNU-järjestelmän (ja tämä sisältää
+GNU/Linux:n), sisältämä GNU:n C-kirjasto on ainut C-kirjasto. Joten GNU:n
+C-kirjaston lisenssi päättää onko mahdollista kääntää ei-vapaa ohjelma
+GNU-järjestelmälle. Ei ole olemassa eettistä syytä sallia ei-vapaat ohjelmat
+GNU-järjestelmässä, mutta strategisesti näyttää siltä, että niiden
+hylkääminen lamauttaisi GNU-järjestelmän käyttöä enemmän kuin se kannustaisi
+kehittämään vapaita ohjelmia. Tämän takia kirjasto-GPL:n käyttäminen on hyvä
+strategia C-kirjastolle.</p>
+
+<p>Muille kirjastoille strateginen päätös täytyy tehdä tilanteen mukaan. Kun
+kirjasto tekee erityisen tehtävän joka voi auttaa tietyn tyyppisiä ohjelmia,
+sen julkaiseminen GPL:n alla rajoittaen sen vain vapaisiin ohjelmiin on tapa
+auttaa muita vapaiden ohjelmien kehittäjiä, antaen heille edun ei-vapaita
+ohjelmia vastaan.</p>
+
+<p>Ajattele GNU Readline:a, kirjastoa joka kehitettiin komentorivieditoinnin
+tarjoamiseksi BASH:lle. Readline on julkaistu tavallisen GNU GPL:n alla eikä
+kirjasto-GPL:n. Tämä todennäköisesti vähentää Readline:n käyttöä, mutta se
+ei ole menetys. Ainakin yhdestä ohjelmasta on tullut vapaa siksi että se
+voisi käyttää GNU Readlinea, ja se on todellinen saavutus yhteisölle.</p>
+
+<p>Ei-vapaiden ohjelmistojen kehittäjillä on etuja jotka raha tarjoaa; vapaiden
+ohjelmistojen kehittäjien täytyy hyötyä siitä, että heillä on
+toisensa. Toivon, että jonain päivänä meillä on suuri valikoima
+GPL-lisensoituja kirjastoja joille ei ole ei-vapaata vastinetta, tarjoten
+näin käyttökelpoisia moduuleja, rakennuspalikkoja uusille vapaille
+ohjelmistoille antaen huomattavan edun tulevalle vapaiden ohjelmien
+kehittämiselle.</p>
+
+<p>(1) Tätä lisenssiä kutsutaan nykyään nimellä GNU Lesser General Public
+License, välttääkseen sen idean antamista, että kaikkien kirjastojen pitäisi
+käyttää sitä.  Katso<a href="/philosophy/why-not-lgpl.html"> Miksi sinun ei
+pitäisi käyttää Lesser GPL:ää sinun seuraavalle kirjastollesi</a> lisätietoa
+varten.</p>
+
+<h3>Kutinan raapimista?</h3>
+<p>
+Eric Raymond sanoo: “Jokainen hyvä ohjelmistoprojekti alkaa kehittäjän oman
+kutinan raapimisella.” Ehkä näin käy joskus, mutta useat tärkeät osat
+GNU-ohjelmistosta kehitettiin täydellisen, vapaan käyttöjärjestelmän
+tekemisen mahdollistamiseksi. Ne tulevat visiosta ja suunnitelmasta eivätkä
+impulssista.</p>
+<p>
+Esimerkiksi kehitimme GNU C-kirjaston koska Unix:n kaltainen järjestelmä
+tarvitsee C-kirjaston, BASH:n koska Unix:in kaltainen järjestelmä tarvitsee
+kuoren ja GNU tar:n koska Unix:n kaltainen järjestelmä tarvitsee
+tar-ohjelman. Sama pätee myös moniin omiin ohjelmiini; GNU C-kääntäjään, GNU
+Emacsiin, GDB:hen ja GNU Make:en.</p>
+<p>
+Jotkut GNU-ohjelmat kehitettiin selvitäksemme tietyistä uhista
+vapaudellemme. Näin me kehitimme gzipin korvataksemme Compress-ohjelman jota
+yhteisö ei enää voinut käyttää <abbr
+title="Lempel-Ziv-Welch">LZW</abbr>-patenttien takia. Me löysimme ihmisiä
+kehittämään LessTif:n, ja tämän jälkeen aloitimme <abbr title="GNU Network
+Object Model Environment">GNOME</abbr>:n ja Harmony:n, selvitäksemme
+tiettyjen ei-vapaiden kirjastojen aiheuttamista ongelmista (katso alas). Me
+kehitämme GNU Privacy Guardia korvatakseen suositun ei-vapaan
+salakirjoitusohjelmiston, koska käyttäjien ei pitäisi tehdä valintaa
+yksityisyyden ja vapauden välillä.</p>
+<p>
+Tietenkin ihmiset jotka kirjoittavat näitä ohjelmia kiinnostuivat työn
+aikana ja monet lisäsivät niihin useita ominaisuuksia heidän omien
+tarpeittensa ja mielenkiinnon takia. Mutta ohjelma ei ole olemassa siksi.</p>
+
+<h3>Odottamattomia ohjelmienkehitysprojekteja</h3>
+<p>
+GNU-projektin alussa kuvittelin, että me kehittäisimme koko GNU-järjestelmän
+ja sitten julkaisisimme sen kokonaisena. Mutta niin ei kuitenkaan
+tapahtunut.</p>
+<p>
+Koska jokainen GNU-järjestelmän komponentti toteutettin Unix:ssa jokaista
+näistä komponenteista pystyttiin ajamaan Unix:eissa kauan ennen kuin
+täydellinen GNU-järjestelmä oli olemassa. Joistain näistä ohjelmista tuli
+suosittuja ja käyttäjät alkoivat laajentaa niitä ja sovittamaan niitä
+useille epäyhteensopiville Unix-versioille ja joskus muillekin.</p>
+<p>
+Prosessi teki näistä ohjelmista paljon tehokkaampia, ja veti puoleensa
+rahoitusta ja avustuksia GNU-projektille. Mutta se luultavasti myös
+viivästytti minimaalisen toimivan järjestelmän valmistumista useita vuosia,
+kun GNU-kehittäjien aikaa kului näiden sovitusten ylläpitämiseen ja uusien
+ominaisuuksien lisäämiseen olemassaoleviin komponentteihin puuttuvien
+komponenttien kirjoittamisen sijasta.</p>
+
+<h3>GNU Hurd</h3>
+<p>
+Vuonna 1990 GNU-järjestelmä oli lähes valmis; ainut suuri puuttuva
+komponentti ole ydin. Me olimme päättäneet toteuttaa ytimemme
+palvelinprosesseina joita ajetaan Machilla. Mach on mikroydin joka on
+kehitetty Carnegie Mellon-yliopistossa ja täten Utahin yliopistossa; GNU
+Hurd on kokoelma palvelimia (tai “lauma GNU:ita”) joita ajetaan Machilla ja
+jotka toteuttavat useita Unix:n ytimen tehtäviä. Kehitysprosessin alku
+viivästyi kun me odotimme Machin julkaisua vapaana ohjelmana kuten oli
+luvattu.</p>
+<p>
+Yksi syy tähän malliin oli vaikeimmalta vaikuttavan työn välttämistä;
+ydinohjelman debuggaamista ilman lähdekooditason debuggeria. Tämä osa oli jo
+tehty Machissa ja me odotimme Hurd-palvelinten debuggaamista käyttäjätason
+ohjelmina GDB:n avulla. Mutta sen mahdolliseksi tekeminen vei kauan aikaa ja
+useasäikeiset palvelimet jotka lähettävät viestejä toisilleen ovat
+paljastuneet erittäin vaikeiksi debugata. Hurd:in työstäminen vakaaksi on
+venynyt useita vuosia.</p>
+
+<h3>Alix</h3>
+<p>
+GNU-ydintä ei alun perin tarkoitettu kutsuttavaksi HURD:ksi. Sen
+alkuperäinen nimi oli Alix, nimettynä sen aikaisen kultani mukaan. Hän,
+Unix-pääkäyttäjä oli osoittanut kuinka hänen nimensä sopisi yleiseen
+Unix-järjestelmäversioiden nimeämistapaan; hän kertoi ystävilleen vitsinä:
+“Jonkun pitäisi nimetä ydin minun mukaani.” Minä en sanonut mitään mutta
+päätin yllättää hänet nimeämällä ytimen Alix:ksi.</p>
+<p>
+Mutta tämä ei ollut lopullista. Michael (nykyinen Thomas) Bushnell, ytimen
+pääkehittäjä piti nimestä Hurd ja määritti Alixin uudelleen tarkoittamaan
+tiettyä osaa ytimestä, osaa joka sieppaisi järjestelmäkutsuja ja käsittelisi
+ne lähettämällä viestejä Hurd-palvelimille.</p>
+<p>
+Lopulta Alix ja minä jätimme toisemme ja hän muutti nimensä; ilman tämän
+tapahtuman vaikutusta Hurd:n designia muutettiin siten, että C-kirjasto
+lähettäisi viestejä suoraan palvelimille ja tämä aiheutti Alix-komponentin
+katoamaan designista.</p>
+<p>
+Mutta ennen näitä tapahtumia hänen ystävänsä löysi nimen Alix lähdekoodista
+ja mainitsi sen hänelle. Joten nimi teki työnsä.</p>
+
+<h3>Linux ja GNU/Linux</h3>
+<p>
+GNU Hurd ei ole sopiva tuotantokäyttöön, emmekä ole varmoja tuleeko se
+koskaan olemaan.  Ominaisuuksiin perustuvalla designillä on ongelmia, jotka
+tulevat suoraan designin mukautettavuudesta, ja ei ole varmaa, onko
+ratkaisuja olemassa.</p>
+
+<p>
+Onneksi toinen ydin on saatavilla. Vuonna 1991 Linus Torvalds kehitti
+Unix-yhteensopivan ytimen ja kutsui sitä Linux:ksi.  Se oli epävapaa aluksi,
+mutta vuonna 1992, hän teki siitä vapaata ohjelmistoa; Linuxin yhdistäminen
+ei-vielä-valmiin GNU-järjestelmän kanssa toi täysin vapaan
+käyttöjärjestelmän.  (Niitten yhdistäminen oli huomattava työ itsessään,
+tietenkin.)  On Linuxin ansiota, että me voimme käyttää GNU-järjestelmän
+versiota nykyään.</p>
+<p>
+Me kutsumme tätä järjestelmää <a
+href="/gnu/linux-and-gnu.html">GNU/Linux</a>:ksi ilmaistaksemme sen
+koostuvan GNU-järjestelmästä Linux sen ytimenä.  Älä kutsu koko järjestelmää
+nimellä "Linux", koska se merkkaa meidän työmme jonkin muun työnä.  <a
+href="/gnu/gnu-linux-faq.html">Anna meille myös maininta</a>.</p>
+
+<h3>Tulevaisuuden haasteet</h3>
+<p>
+Olemme todistaneet kykymme kehittää laajan valikoiman vapaita ohjelmia. Tämä
+ei tarkoita sitä, että olemme voittamattomia ja pysäyttämättömiä. Useat
+haasteet tekevät vapaiden ohjelmien tulevaisuuden epävarmaksi: näiden
+kohtaaminen vaatii järkkymätöntä ponnistelua ja kestävyyttä, joskus useiden
+vuosien ajan. Ne tarvitsevat sellaista päättäväisyyttä mitä ihmiset
+ilmaisevat kun he arvostavat vapauttaan ja eivät anna kenenkään viedä sitä.</p>
+<p>
+Seuraavat neljä kohtaa kertovat näistä haasteista.</p>
+
+<h3>Salainen laitteisto</h3>
+<p>
+Laitteistovalmistajat ovat yhä enenevissä määrin alkaneet pitää tietoja
+laitteiston toiminnasta salaisina. Tämä tekee vapaiden laiteajureiden
+kirjoittamisen Linux:lle ja XFree86:lle vaikeaksi ja täten aiheuttaa näille
+vaikeuksia tukea uutta laitteistoa. Meillä on täydelliset vapaat
+järjestelmät tänään mutta ei huomenna jos emme voi tukea huomisen
+tietokoneita.</p>
+<p>
+On olemassa useita tapoja selvitä tästä ongelmasta. Ohjelmoijat voivat
+tutkia laitteistoa ymmärtääkseen kuinka tukea sitä. Loput meistä voivat
+valita laitteiston jota vapaat ohjelmistot tukevat; kun meitä tulee yhä
+lisää laitteistotietojen salaisuudesta tulee laitteistonvalmistajia itseään
+vahingoittava politiikka.</p>
+<p>
+Laitteiston tutkiminen on suuri työ. Tuleeko meillä olemaan ohjelmoijia
+jotka ovat tarpeeksi päättäväisiä hoitaakseen sen? Kyllä jos olemme saaneet
+aikaan vahvan tunteen, että vapaassa ohjelmistossa on kyse periaatteesta ja
+ei-vapaita ajureita ei suvaita. Ja kuluttavatko useat meistä vähän lisää
+rahaa tai jopa aikaa, että me voimme käyttää vapaita ajureita? Kyllä jos
+päättäväisyys vapaudesta on levinnyt laajalle.</p>
+<p>
+(2008 huomautus: tämä ongelma laajenee myös BIOS:iin.  On olemassa vapaa
+BIOS, <a href="http://www.libreboot.org/">LibreBoot</a> (corebootin jakelu);
+ongelma on koneiden teknisten tietojen hankkiminen, jotta libreboot voi
+tukea niitä ilman epävapaita "blobbeja".)</p>
+
+<h3>Ei-vapaat kirjastot</h3>
+<p>
+Ei-vapaa kirjasto jota ajetaan vapaalla käyttöjärjestelmänä on ansa vapaiden
+ohjelmien kehittäjille. Kirjaston viehättävät ominaisuudet ovat syötti; jos
+käytät kirjastoa joudut ansaan, koska ohjelmasi ei voi olla käyttökelpoinen
+osa vapaata käyttöjärjestelmää. (Oikeastaan me voisimme sisällyttää
+ohjelmasi mutta se ei <em>toimisi</em> ilman puuttuvaa kirjastoa). Vielä
+pahempaa on jos ohjelma joka käyttää ei-vapaata kirjastoa tulee suosituksi
+niin se voi houkuttaa muita ohjelmoijia ansaan.</p>
+<p>
+Ensimmäinen esimerkki tästä ongelmasta oli Motif-kirjasto 80-luvulla. Vaikka
+ei ollut olemassa yhtäkään vapaata käyttöjärjestelmää oli selvää minkä
+ongelman Motif aiheuttaisi jälkeenpäin. GNU-projekti vastasi tähän kahdella
+tavalla: kysymällä itsenäisiltä vapailta ohjelmistoprojekteilta tukea
+vapaille X widgeteille Motifin lisäksi ja etsimällä ihmisiä kirjoittamaan
+Motifin korvaavan vapaan kirjaston. Kirjaston kirjoittaminen vei useita
+vuosia; Hungry Programmers:n kehittämä LessTif tuli tarpeeksi tehokkaaksi
+tukeakseen useimpia Motif-sovelluksia vasta vuonna 1997.</p>
+<p>
+Vuosien 1996 ja 1998 välillä toinen ei-vapaa, graafiselle käyttöliittymälle
+tarkoitettu työkalupakkikirjasto nimeltään Qt tuli käytetyksi huomattavassa
+osassa vapaita ohjelmistoja, <abbr title="K Desktop
+Environment">KDE</abbr>-työpöytäympäristössä.</p>
+<p>
+Vapaat GNU/Linux-järjestelmät eivät voineet käyttää KDE:tä koska me emme
+voineet käyttää kirjastoa. Kuitenkin jotkut kaupalliset
+GNU/Linux-järjestelmien levittäjät jotka eivät olleet tiukkoja pysymään
+vapaissa ohjelmistoissa lisäsivät KDE:n järjestelmiinsä tuottaen
+järjestelmän jossa oli enemmän toiminnallisuutta mutta vähemmän
+vapautta. KDE-ryhmä rohkaisi aktiivisesti ohjelmoijia käyttämään Qt:tä ja
+miljoonille uusille “Linuxkäyttäjille” ei koskaan kerrottu sitä että tässä
+olisi joku ongelma. Tilanne vaikutti katkeralta.</p>
+<p>
+Vapaita ohjelmia kehittävä yhteisö vastasi ongelmaan kahdella eri tavalla,
+GNOME:lla ja Harmony:llä.</p>
+<p>
+GNOME, GNU Network Object Model Environment on GNU:n
+työpöytäprojekti. Vuonna 1997 Miguel de Icaza:n aloittamana ja Red Hat
+Software:n tuella kehitettämänä GNOME julkaistiin samanlaisten
+työpöytäominaisuuksien tarjoamiseksi mutta käyttäen vain vapaita
+ohjelmia. Sillä on myös teknisiä etuja tukien useita kieliä eikä vain
+C++:aa. Sen päätavoite oli vapaus: se, että ei tarvitsisi käyttää ei-vapaita
+ohjelmistoja.</p>
+<p>
+Harmony on yhteensopiva korvaava kirjasto joka suunniteltiin
+KDE-ohjelmistojen ajamisen mahdollistamiseksi ilman Qt:ta.</p>
+<p>
+Marraskuussa 1998 Qt:n kehittäjät ilmoittivat muutoksen lisenssissä joka
+tulisi tekemään Qt:stä vapaan ohjelman. Ei ole varmaa, mutta minun
+mielestäni tämä johtui osakseen yhteisön lujaan vastaukseen siitä ongelmasta
+jonka Qt aiheutti ollessaan ei-vapaa. (Uusi lisenssi on epäoikeudenmukainen
+ja hankala joten on yhä haluttavaa välttää Qt:n käyttöä).</p>
+<p>
+Jälkihuomautus: [Syyskuussa 2000 Qt julkaistiin uudelleen GNU
+GPL-lisenssillä joka keskeisesti ratkaisi tämän ongelman.]</p>
+<p>
+Kuinka me vastaamme seuraavaan houkuttelevaan ei-vapaaseen kirjastoon?
+Ymmärtääkö koko yhteisö tarpeen pysyä poissa ansasta? Vai vaihtavatko monet
+meistä vapauden mukavuuteen tuottaen suuren ongelman? Tulevaisuutemme
+riippuu filosofiastamme.</p>
+
+<h3>Ohjelmistopatentit</h3>
+<p>
+Pahimman uhan meille muodostavat ohjelmistopatentit jotka voivat voivat
+tehdä algoritmien ja ominaisuuksien käyttämisen vapaissa ohjelmissa
+mahdottomiksi jopa kahdeksikymmeneksi vuodeksi. LZW pakkausalgoritmin
+patentit haettiin vuonna 1983 ja emme vieläkään voi julkaista vapaita
+ohjelmia tuottamaan oikein pakattuja <abbr title="Graphics Interchange
+Format">GIF</abbr>-kuvia.  [Patentit ratkesivat vuonna 2009.]   Vuonna 1998
+vapaa ohjelma <abbr title="MPEG-1 äänikerros 3">MP3</abbr>-pakatun äänen
+tuottamiseksi poistettiin levityksestä patenttioikeudenkäynnin takia.
+[Vuonna 2017 nämä patentit ratkesivat.  Katsopas kuinka pitkään meidän piti
+odottaa.]
+</p>
+<p>
+On olemassa tapoja selvitä patenteista: voimme etsiä todisteita, että
+patentti on väärä ja voimme etsiä vaihtoehtoisia tapoja tehdä jokin
+asia. Mutta kumpikin näistä tavoista toimii vain joskus; kun kummatkin
+epäonnistuvat patentti aiheuttaa vapaille ohjelmille jonkun käyttäjien
+haluaman ominaisuuden puuttumisen.  Pitkän odotuksen jälkeen patentit
+ratkeavat, mutta mitä me teemme ennen kun näin käy?</p>
+<p>
+Ne meistä jotka arvostavat vapaita ohjelmistoja vapauden takia kuitenkin
+pysyvät vapaissa ohjelmistoissa. Me löydämme keinoja tehdä työtä ilman
+patentoituja ominaisuuksia. Mutta ne jotka arvostavat vapaita ohjelmistoja
+koska olettavat niiden olevan teknisesti parempia kutsuvat patentin
+aiheuttamaa hillintää epäonnistumiseksi. Täten kun on käyttökelpoista puhua
+käytännöllisestä tehokkuudesta "basaarimallia" kehityksessä ja vapaiden
+ohjelmistojen luotettavuudesta ja voimasta meidän ei tule pysähtyä
+tähän. Meidän täytyy puhua vapaudesta ja periaatteesta.</p>
+
+<h3>Vapaa dokumentaatio</h3>
+<p>
+Suurin puute vapaissa ohjelmistoissa ei ole ohjelmistossa vaan hyvien ja
+vapaiden manuaalien puute jotka voimme sisällyttää
+järjestelmiimme. Dokumentaatio on tärkeä osa mitä tahansa ohjelmistoa; kun
+tärkeään vapaaseen ohjelmistopakettiin ei sisälly hyvää vapaata manuaalia
+niin se on suuri puute. Meillä on useita sellaisia tapauksia tänään.</p>
+<p>
+Vapaassa dokumentaatiossa, kuten vapaissa ohjelmistossa on kyse vapaudesta
+eikä hinnasta. Vapaan manuaalin määritelmä on melko sama kuin vapaan
+ohjelman: siinä on kyse tiettyjen vapauksien antamisesta kaikille
+käyttäjille. Uudelleenlevitys (sisältäen kaupallisen myynnin) täytyy
+hyväksyä sekä verkossa ja paperilla siten, että manuaali voi tulla jokaisen
+ohjelmakopion mukana.</p>
+<p>
+Lupa muutosten tekemiseen on myös tärkeää. Yleisensä sääntönä en usko, että
+ihmisten pitää päästä muokkaamaan kaikkia artikkeleita ja
+kirjoja. Esimerkiksi minun mielestäni sinä tai minä et ole velvollinen
+antamaan lupaa tämänkaltaisten tekstien muokkaamiseen jotka selittävät
+toimiamme ja näkökulmiamme.</p>
+<p>
+Mutta on olemassa tietty syy miksi vapaus muokata on elintärkeä vapaan
+ohjelmiston dokumentoinnille. Kun ihmiset käyttävät oikeuttaan muokata
+ohjelmistoa lisäten tai muuttaen sen ominaisuuksia he muuttavat myös
+manuaalia ollessaan tunnollisia, että he voivat tuottaa tarkkaa ja
+käyttökelpoista dokumentaatiota muokatun ohjelman kanssa. Epävapaa manuaali,
+joka ei salli ohjelmoijien olla tunnollisia ja viimeistellä työtään, ei
+täytä yhteisömme tarpeita.</p>
+<p>
+Jonkinlaiset rajoitukset muutosten tekemiseen eivät aiheuta
+ongelmia. Esimerkiksi vaatimukset säilyttää alkuperäisen kirjoittajan
+copyright-ilmoitus , levityssäännöt, tai tiedot tekijöistä ovat
+sallittavissa. Myös siinä, että muokatuissa versioissa lukee tieto siitä,
+että ne ovat muokattuja jopa silloin kuin kokonaiset kappaleet ovat pysyneet
+muuttumattomina niin kauan kuin nämä kappaleet eivät käsittele teknisiä
+asioita. Tämänlaiset rajoitukset eivät ole ongelma koska ne eivät estä
+tunnollista ohjelmoijaa sovittamasta manuaalia kuvaamaan muokattua
+ohjelmaa. Toisinsanottuna ne eivät estä vapaita ohjelmistoja kehittävää
+yhteisöä saamasta täyttä hyötyä manuaalista.</p>
+<p>
+Kuitenkin täytyy olla mahdollista muokata kaikkea <em>teknistä</em> sisältöä
+manuaalissa ja sitten levittää tulosta kokonaisuudessaan tavallisella
+medialla tavallisten kanavien läpi: muuten rajoitukset estävät yhteisöä ja
+täten manuaali ei ole vapaa ja tarvitsemme toisen manuaalin.</p>
+<p>
+Tuleeko vapaiden ohjelmistojen kehittäjillä olemaan tietoisuus ja
+päättäväisyys tuottaakseen laajan valikoiman vapaita manuaaleja? Taas kerran
+tulevaisuutemme riippuu filosofiastamme.</p>
+
+<h3>Meidän täytyy puhua vapaudesta</h3>
+<p>
+Arvioidaan, että tänään kymmenen miljoonaa ihmistä käyttää GNU/Linux-
+järjestelmiä kuten Debian GNU/Linux:a ja Red Hat “Linux”:a. Vapaa ohjelmisto
+on aiheuttanut käytännöllisen edun jonka takia käyttäjät parveilevat sen
+ympärillä pelkästään käytännöllisistä syistä.</p>
+<p>
+Hyvät seuraukset tästä ovat päivänselviä; lisää kiinnostusta tehdä vapaita
+ohjelmia , lisää asiakkaita vapaita ohjelmistoja kehittäville yrityksille ja
+parantuneet mahdollisuudet rohkaista yhtiöitä tekemään kaupallisia vapaita
+ohjelmistoja suljettujen ei-vapaiden ohjelmistotuotteiden sijasta.</p>
+<p>
+Mutta kiinnostus ohjelmistoon kasvaa nopeammin kuin tietoisuus filosofiasta
+johon se on perustunut ja tämä johtaa ongelmaan. Kykymme kohdata haasteet ja
+uhkat selitettynä ylempänä riippuu halusta olla lujasti vapauden
+kannalla. Tehdäksemme varmaksi sen, että yhteisöllämme on tämä tahto meidän
+täytyy levittää ideaa uusille käyttäjille kun he tulevat yhteisöön.</p>
+<p>
+Mutta me olemme epäonnistumassa; pyrkimykset saada uusia käyttäjiä
+yhteisöömme ylittävät pyrkimykset opettaa heille mihin yhteiskuntamme
+perustuu. Meidän täytyy tehdä molempia ja pitää kummatkin pyrkimykset
+tasapainossa.</p>
+
+<h3>“Avoin lähdekoodi”</h3>
+<p>
+Vapauden opettaminen uusille käyttäjille tuli vaikeammaksi vuonna 1998 kun
+osa yhteisöstä päätti lopettaa termin vapaa ohjelmisto käyttämisen ja
+sanoivat avoimen lähdekoodin ohjelmisto (open source) sen sijaan.</p>
+<p>
+Jotkut jotka suosivat tätä termiä tähtäsivät sekaannuksen välttämiseksi
+johtuen siitä, että englannissa sanalla “free” on kaksi merkitystä; vapaa ja
+ilmainen. Muut kuitenkin tähtäsivät hengen ja periaatteen, joka on
+kannustanut vapaita ohjelmistoja kehittävää liikettä ja GNU-projektia
+sivuuttamiseen vedotakseen johtajiin ja yrityskäyttäjiin joista monien
+ideologia asettaa liikevoiton vapauden, yhteisön ja periaatteen
+yläpuolelle. Täten avoin lähdekoodi keskittyy mahdollisuuteen tehdä
+laadukasta ja tehokasta ohjelmistoa mutta karttaa ideoita vapaudesta,
+yhteisöstä ja periaatteesta.</p>
+<p>
+“Linux”-lehdet ovat selvä esimerkki tästä; ne ovat täynnä mainoksia
+ei-vapaista ohjelmistoista jotka toimivat GNU/Linux:ssa. Kun seuraava Motif
+tai Qt ilmestyy niin varoittavatko nämä lehdet ohjelmoijia pysymään kaukana
+siitä vai mainostavatko he sitä.</p>
+<p>
+Yhtiöiden tuki voi avustaa yhteisöä monilla eri tavoilla; kaikesta
+huolimatta se on käyttökelpoista. Mutta heidän tukensa voittaminen puhumalla
+vielä vähemmän vapaudesta ja periaatteesta voi olla tuhoisaa; se lisää
+epätasapainoa ohjelmistojen suosion ja yhteisömme perusarvojen opettamisen
+välillä.</p>
+<p>
+Termit vapaa ohjelmisto (free software) ja avoin lähdekoodi (open source)
+tarkoittavat enemmän tai vähemmän samassa kategoriassa olevia ohjelmistoja,
+mutta ne sanovat erilaisia asioita ohjelmistosta ja arvoista. GNU-projekti
+jatkaa termin “vapaa ohjelma” käyttöä ilmaistakseen sitä, että vapaus eikä
+vain teknologia on tärkeää.</p>
+
+<h3>Yritä!</h3>
+<p>
+Yodan filosofia (“Ei ole olemassa yritystä”) kuulostaa kivalta mutta se ei
+toimi minun tapauksessani. Olen tehnyt suurimman osan työstäni huolissani
+siitä että voisinko tehdä sen ja epävarmana siitä, että olisiko työni
+tarpeeksi tuloksen saavuttamiseksi jos tekisin sen. Mutta yritin kuitenkin
+koska ei ollut ketään muuta kaupunkini ja vihollisen välissä. Olen kuitenkin
+yllättynyt siitä että olen joskus onnistunut.</p>
+<p>
+Joskus epäonnistuin; jotkut kaupungeistani kukistuivat. Mutta sitten löysin
+toisen uhatun kaupungin ja valmistauduin seuraavaan taisteluun. Olen
+kuitenkin aikojen saatossa oppinut etsiä uhkia ja laittaa itseni heidän ja
+kaupunkini väliin kutsuen muita hakkereita mukaani.</p>
+<p>
+Nykyään en yleensä ole yksin. On helpotus ja ilo nähdä rykmentin hakkereita
+kaivamassa linjan pitämiseksi ja huomaan, että tämä kaupunki voi
+toistaiseksi selvitä. Mutta vaarat suurenevat joka vuosi ja nyt Microsoft on
+erityisesti kohdistunut yhteisöömme. Me emme voi ottaa vapaata
+tulevaisuuttamme varmana. Älä pidä sitä varmana! Jos haluat pitää vapautesi
+sinun täytyy olla valmis puolustamaan sitä!</p>
+
+<div class="translators-notes">
+
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't have notes.-->
+ </div>
+</div>
+
+<!-- for id="content", starts in the include above -->
+<!--#include virtual="/server/footer.fi.html" -->
+<div id="footer">
+<div class="unprintable">
+
+<p>Ole hyvä ja lähetä FSF &amp; GNU -kyselyt osoitteeseen <a
+href="mailto:gnu@gnu.org">&lt;gnu@gnu.org&gt;</a>. On myös muita tapoja <a
+href="/contact/">saada yhteys</a> FSF:ään. Lähetä ilmoitukset
+toimimattomista  linkeistä ja muut korjaukset (tai ehdotukset) osoitteeseen
+<a href="mailto:webmasters@gnu.org">&lt;webmasters@gnu.org&gt;</a>.</p>
+
+<p>
+<!-- TRANSLATORS: Ignore the original text in this paragraph,
+        replace it with the translation of these two:
+
+        We work hard and do our best to provide accurate, good quality
+        translations.  However, we are not exempt from imperfection.
+        Please send your comments and general suggestions in this regard
+        to <a href="mailto:web-translators@gnu.org">
+
+        &lt;web-translators@gnu.org&gt;</a>.</p>
+
+        <p>For information on coordinating and submitting translations of
+        our web pages, see <a
+        href="/server/standards/README.translations.html">Translations
+        README</a>. -->
+Me teemme kovaa työtä ja teemme parastamme luodaksemme tarkkoja, hyvän
+laadun käännöksiä. Mutta, mekään emme ole täydellisiä. Lähetä kommentteja ja
+pyyntöjä tästä käännöksestä osoitteeseen:<a
+href="mailto:web-translators@gnu.org">&lt;web-translators@gnu.org&gt;</a>.</p>
+<p> Saadaksesi tietoa meidän verkkosivujemme käännösten lähettämisestä ja
+koordinoimisesta, lue <a href="/server/standards/README.translations.html">
+Käännösten README </a></p>
+</div>
+
+<!-- Regarding copyright, in general, standalone pages (as opposed to
+     files generated as part of manuals) on the GNU web server should
+     be under CC BY-ND 4.0.  Please do NOT change or remove this
+     without talking with the webmasters or licensing team first.
+     Please make sure the copyright date is consistent with the
+     document.  For web pages, it is ok to list just the latest year the
+     document was modified, or published.
+     
+     If you wish to list earlier years, that is ok too.
+     Either "2001, 2002, 2003" or "2001-2003" are ok for specifying
+     years, as long as each year in the range is in fact a copyrightable
+     year, i.e., a year in which the document was published (including
+     being publicly visible on the web or in a revision control system).
+     
+     There is more detail about copyright years in the GNU Maintainers
+     Information document, www.gnu.org/prep/maintain. -->
+<p>Copyright &copy; 1998, 2001, 2002, 2005, 2006, 2007, 2008, 2010, 2014, 2015,
+2017, 2018, 2020 Richard Stallman</p>
+
+<p>Tämä sivu on julkaistu <a rel="license"
+href="http://creativecommons.org/licenses/by-nd/4.0/">Creative Commons
+Nimeä-EiMuutoksia 4.0-kansainvälisen lisenssin alla.</a></p>
+
+<!--#include virtual="/server/bottom-notes.fi.html" -->
+<div class="translators-credits">
+
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't want credits.-->
+<b>Kääntänyt</b> Pyry</div>
+
+<p class="unprintable"><!-- timestamp start -->
+Päivitetty:
+
+$Date: 2020/07/25 20:00:28 $
+
+<!-- timestamp end -->
+</p>
+</div>
+</div>
+<!-- for class="inner", starts in the banner include -->
+</body>
+</html>