diff options
Diffstat (limited to 'talermerchantdemos/blog/articles/fi')
-rw-r--r-- | talermerchantdemos/blog/articles/fi/right-to-read.html | 601 | ||||
-rw-r--r-- | talermerchantdemos/blog/articles/fi/shouldbefree.html | 913 | ||||
-rw-r--r-- | talermerchantdemos/blog/articles/fi/thegnuproject.html | 1053 |
3 files changed, 2567 insertions, 0 deletions
diff --git a/talermerchantdemos/blog/articles/fi/right-to-read.html b/talermerchantdemos/blog/articles/fi/right-to-read.html new file mode 100644 index 0000000..2d830e0 --- /dev/null +++ b/talermerchantdemos/blog/articles/fi/right-to-read.html @@ -0,0 +1,601 @@ +<!--#set var="PO_FILE" + value='<a href="/philosophy/po/right-to-read.fi.po"> + https://www.gnu.org/philosophy/po/right-to-read.fi.po</a>' + --><!--#set var="ORIGINAL_FILE" value="/philosophy/right-to-read.html" + --><!--#set var="DIFF_FILE" value="/philosophy/po/right-to-read.fi-diff.html" + --><!--#set var="OUTDATED_SINCE" value="2019-07-23" --> + +<!--#include virtual="/server/header.fi.html" --> +<!-- Parent-Version: 1.90 --> + +<!-- This file is automatically generated by GNUnited Nations! --> +<title>Oikeus lukea - GNU-projekti - Free Software Foundation</title> +<style type="text/css" media="print,screen"><!-- +blockquote, .comment { + font-style: italic; +} +blockquote cite { + font-style: normal; +} +.announcement { + text-align: center; + background: #f5f5f5; + border-left: .3em solid #fc7; + border-right: .3em solid #fc7; + margin: 2.5em 0; +} +#AuthorsNote ul, #AuthorsNote li { + margin: 0; +} +#AuthorsNote li p { + margin: 1em 0; +} +.emph-box { + background: #f7f7f7; + border-color: #e74c3c; +} +#AuthorsNote p.emph-box { + margin: 1em 6%; +} +#BadNews p.emph-box { + margin: 2.5em 6% 1em; +} +#References { + margin: 3em 0 2em; +} +#References h3 { + font-size: 1.2em; +} +@media (min-width: 53em) { + #AuthorsNote .columns > + p:first-child, + #AuthorsNote li p.inline-block { + margin-top: 0; + } + .comment { text-align: center; } + .table { display: table; } + .table-cell { + display: table-cell; + width: 50%; + vertical-align: middle; + } + .left { padding-right: .75em; } + .right { padding-left: .75em; } + } +}--> +<!--#if expr="$LANGUAGE_SUFFIX = /[.](ar|fa|he)/" --> +<!-- +@media (min-width: 53em) { + .left { padding-left: .75em; } + .right { padding-right: .75em; } + } +}--> +<!--#endif --> + + + + +</style> + +<!--#include virtual="/philosophy/po/right-to-read.translist" --> +<!--#include virtual="/server/banner.fi.html" --> +<!--#include virtual="/server/outdated.fi.html" --> +<h2 class="center">Oikeus lukea</h2> + +<p class="byline center"> +tehnyt <a href="http://www.stallman.org/"><strong>Richard +Stallman</strong></a></p> +<p class="center"> +<em>Tämä artikkeli ilmeistyi lehden <cite>Communications of the ACM</cite> +(Volume 40, Number 2) +helmikuun 1997 numerossa.</em></p> +<hr class="thin" /> + +<div class="article"> +<blockquote class="center comment"><p> + Teoksesta <cite>Tie Tychoon</cite>, joka on kokoelma artikkeleita jotka +käsittelevät Lunan vallankumoukseen johtaneita tapahtumia, +julkaistu Luna Cityssä 2096 +</p></blockquote> + +<div class="columns"> +<p> +Dan Halbertin tie Tychoa kohti alkoi opiskeluaikana — kun Lissa Lenz pyysi +hänen tietokonettaan lainaksi. Hänen omansa oli mennyt rikki, ja ellei hän +saisi toista lainaksi, hän ei saisi harjoitustyötään valmiiksi ajoissa. Ja +ainoa jolta hän uskalsi kysyä, oli Dan.</p> + +<p> +Danille tämä oli ongelma. Hänen täytyi auttaa Lissaa — mutta jos hän +lainaisi Lissalle tietokoneensa, tämä saattaisi lukea hänen kirjojaan. Sen +lisäksi että kirjojensa antamisesta jonkun muun luettaviksi saattoi joutua +vuosikausiksi vankilaan, koko ajatus järkytti häntä ensin. Hänelle oli +alakoulusta alkaen opetettu että kirjojen jakaminen oli pahasti väärin — +sellaista tekivät vain roistot. </p> + +<p> +Eikä ollut juuri toivoa, että SPA — Ohjelmistosuojausviranomainen - ei saisi +häntä kiinni. Ohjelmistokurssilla Dan oli oppinut, että jokaisessa kirjassa +oli tekijänoikeusmonitori joka lähetti Keskuslisenssivirastoon tiedon siitä +kuka sitä luki, missä ja milloin. (Tätä tietoa käytettiin luvattomien +lukijoiden kiinni saamiseen, mutta sen perusteella myös myytiin +henkilökohtaisia kiinnostusprofiileja jälleenmyyjille) Seuraavalla kerralla +kun tietokone olisi verkossa, Keskuslisenssivirasto saisi asian +selville. Hän tietokoneen omistajana saisi ankarimman rangaistuksen — koska +ei ollut vaivautunut estämään rikosta.</p> + +<p> +Lissa ei tietenkään välttämättä aikonut lukea hänen kirjojaan. Hän saattoi +haluta tietokoneen vain harjoitustyötään varten. Mutta Dan tiesi, että Lissa +oli keskiluokkaisesta perheestä, ja selvisi nipin napin lukukausimaksuista, +lukukorvauksista puhumattakaan. Danin kirjojen lukeminen saattoi olla ainoa +keino, millä Lissa voisi saada tutkintonsa valmiiksi. Dan ymmärsi tilanteen; +hän oli itse joutunut ottamaan lainan voidakseen maksaa kaikista +tarvitsemistaan tieteellisistä artikkeleista (10 % noista maksuista meni +artikkelit kirjoittaneille tutkijoille; koska Dan tähtäsi akateemiselle +uralle, hän saattoi toivoa että hänen omia artikkeleitaan luettaisiin niin +paljon, että ne tuottaisivat riittävästi lainan takaisinmaksuun).</p> +</div> +<div class="column-limit"></div> + +<div class="columns"> +<p> +Myöhemmin Dan saisi tietää, että oli ollut aika jolloin kuka tahansa saattoi +mennä kirjastoon ja lukea lehtiartikkeleita ja jopa kirjoja maksamatta +mitään. Itsenäiset tutkijat lukivat tuhansia sivuja tarvitsematta +hallituksen kirjastoapurahoja. Mutta 1990-luvulla sekä kaupalliset että +epäkaupalliset lehtijulkaisut olivat alkaneet vaatia maksuja +lukemisesta. Vuonna 2047 kirjastot joissa saattoi lukea tieteellistä +kirjallisuutta ilmaiseksi olivat hämärä muisto.</p> + +<p> +Oli tietysti keinoja kiertää SPA:n ja Keskuslisenssiviraston määräykset. Ne +sinänsä olivat lainvastaisia. Danilla oli ollut ohjelmistokurssilla toveri, +Frank Martucci, joka oli saanut käsiinsä laittoman testausvälineen, ja +käyttänyt sitä ohittaakseen tekijänoikeusmonitorikoodin kirjoja +lukiessaan. Mutta hän oli kertonut asiasta liian monelle ystävälleen, ja +yksi heistä oli antanut hänet ilmi SPA:lle palkkiota vastaan (pahoin +velkaantuneet opiskelijat ryhtyivät helposti pettureiksi). Vuonna 2047 Frank +oli vankilassa, ei luvattomasta lukemisesta vaan testausvälineen +omistamisesta.</p> + +<p> +Dan saisi myöhemmin tietää, että oli ollut aika jolloin kenellä tahansa +saattoi olla testausvälineitä. Oli jopa ilmaisia testausvälineitä saatavana +CD:llä tai verkosta imuroimalla. Mutta tavalliset käyttäjät alkoivat käyttää +niitä tekijänoikeusmonitorien ohittamiseen, ja lopulta tuomari päätti että +se oli niiden todellinen pääkäyttötarkoitus. Ne olivat siis laittomia ja +testausvälineiden kehittäjät joutuivat vankilaan.</p> + +<p> +Ohjelmoijat tietysti edelleen tarvitsivat testausvälineitä, mutta sellaisten +myyjät luovuttivat vuonna 2047 vain numeroituja kappaleita ja vain +ohjelmoijille joilla oli virallinen lupa ja sopimus. Danin +ohjelmointikurssilla käyttämä testausväline oli erikoispalomuurin takana, +niin että sitä saattoi käyttää vain kurssin harjoitusten tekemiseen.</p> + +<p> +Oli myös mahdollista ohittaa tekijänoikeusmonitorit asentamalla muunnettu +järjestelmäydin. Dan saisi aikanaan tietää ilmaisista ytimistä, jopa +kokonaisista ilmaisista käyttöjärjestelmistä, joita oli ollut käytössä +vuosisadan vaihteessa. Mutta ne eivät olleet vain laittomia kuten +testaustyökalutkin — sellaista oli mahdoton asentaa vaikka omistaisikin, +jollei tiennyt tietokoneensa järjestelmänvalvojan salasanaa. Ja sen paremmin +FBI kuin Microsoftin tukikaan ei sitä kertoisi.</p> +</div> +<div class="column-limit"></div> + +<div class="columns"> +<p> +Dan tuli siihen tulokseen, ettei hän voisi noin vain lainata tietokonettaan +Lissalle. Mutta hän ei voinut kieltäytyä auttamasta, koska hän rakasti +tätä. Jokainen tilaisuus puhua Lissan kanssa täytti hänen sydämensä +riemulla. Ja koska Lissa oli pyytänyt apua juuri häneltä, hän ehkä +puolestaan rakasti Dania.</p> + +<p> +Dan ratkaisi ongelman tekemällä jotakin vielä käsittämättömämpää — hän +lainasi Lissalle tietokoneensa ja kertoi tälle salasanansa. Nyt jos Lissa +lukisi hänen kirjojaan, Keskuslisenssivirasto kuvittelisi Danin lukevan +niitä. Sekin oli rikos, mutta SPA ei saisi automaattisesti tietoa siitä, +vaan vain siinä tapauksessa että Lissa tekisi hänestä ilmoituksen.</p> + +<p> +Tietysti, jos koulu saisi joskus tietää että hän oli antanut Lissalle +salasanansa, se merkitsisi loppua kummankin opinnoille, riippumatta siitä, +mihin Lissa oli salasanaa käyttänyt. Koulun käytäntö oli se, että mikä +tahansa keino, yrittää hämätä oppilaiden tietokoneidenkäytön valvontaa oli +rangaistavaa. Oli samantekevää tekikö jotain pahaa — rikkomus oli jo pelkkä +yritys vaikeuttaa valvojien työtä. He olettivat, että aioit siis tehdä +jotain muuta kiellettyä, eikä heidän tarvinnut tietää mitä.</p> + +<p> +Oppilaita ei yleensä erotettu tämän vuoksi — ei suoraan. Sen sijaan heiltä +evättiin pääsy koulun tietokonejärjestelmään, jolloin he väistämättä +reputtivat kaikki kurssinsa.</p> + +<p> +Myöhemmin Dan saisi tietää, että tämäntyyppinen yliopistokäytäntö oli +alkanut vasta 1980-luvulla kun yliopisto-opiskelijat alkoivat yleisesti +käyttää tietokoneita. Aikaisemmin yliopistoilla oli ollut toinen tapa +suhtautua järjestyksenpitoon: rankaistiin siitä mikä aiheutti haittaa, ei +siitä mikä vain herätti epäilyä.</p> +</div> +<div class="column-limit"></div> + +<div class="columns"> +<p> +Lissa ei antanut Dania ilmi SPA:lle. Tämän päätös auttaa häntä johti heidän +avioliittoonsa, ja se sai myös heidät asettamaan kyseenalaiseksi sen mitä +heille oli lapsena opetettu piratismista. Pariskunta alkoi lukea +tekijänoikeuden historiasta, Neuvostoliitosta ja sen kopiointirajoituksista, +ja he lukivat jopa alkuperäisen Yhdysvaltojen perustuslain. He muuttivat +Lunaan ja tapasivat siellä muita jotka olivat samalla tavoin paenneet SPA:n +pitkää kättä. Kun Tychon kapina alkoi 2062, yleisestä oikeudesta lukea tuli +pian yksi sen keskeisiä päämääriä.</p> +</div> + +<div class="reduced-width"> +<blockquote class="announcement"> +<p><a href="http://defectivebydesign.org/ebooks.html">Jos haluat tietää lisää +e-kirjojen vaarasta, liity tähän postituslistaan</a>.</p> +</blockquote> +</div> + +<div id="AuthorsNote"> +<h3>Tekijän kommentit</h3> + +<ul class="no-bullet"> +<li> +<div class="reduced-width"> +<p>Tämä tarina on oletettavasti historiallinen artikkeli, jonka joku muu +kirjoittaa tulevaisuudessa, kuvailemalla Dan Halbertin nuoria sorto +yhteiskunnassa, jota muotoilevat epäoikeudenmukaiset voimat, jotka käyttävät +"piraatti" propagandana. Niinpä se käyttää tuon yhteiskunnan terminologiaa. +Olen yrittänyt tehdä sen eteen jotakin, mikä on enemmän silminnähden +sortavaa. Katso <a +href="/philosophy/words-to-avoid.html#Piracy">"piratismi"</a>. +</p> +</div> +<div class="column-limit"></div> +</li> + +<li> +<div class="reduced-width"> +<p>Tietokoneen vahvistamat rajoitukset lainattuihin-tai lukukirjoihin (ja +muunlaisiin julkaistuihin teoksiin) tunnetaan nimellä DRM, joka on lyhenne +sanoista "digitaalisten rajoitusten hallinta". DRM-järjestelmän +eliminoimiseksi Free Software Foundation on perustanut <a +href="http://DefectiveByDesign.org">Defective by Design</a>-kampanjan. +Pyydämme tukeasi.</p> + +<p>Electronic Frontier Foundation, joka on erillinen organisaatio, joka ei +liity Free Software Foundationiin, kampanjoi myös DRM:ää vastaan.</p> +</div> +<div class="column-limit"></div> +</li> +</ul> + +<p class="comment"> +Seuraava muistiinpano on päivitetty useita kertoja tarinan ensimmäisen +julkaisun jälkeen.</p> + +<ul class="no-bullet"> +<li> +<div class="columns"> +<p> +Oikeus lukea on taistelu jota käydään nyt. Vaikka saattaakin viedä 50 vuotta +ennen kuin nykyinen tapamme elää on muuttunut hämäräksi muistoksi, useimpia +ylläkuvattuja lakeja ja käytäntöjä on jo ehdotettu, monista on tehty lakeja +USA:ssa ja muuallakin. USA:ssa vuoden 1998 Digital Millenium Copyright Act +antoi laillisen pohjan elektronisten kirjojen (ja muun tiedon) lukemisen ja +lainaamisen rajoituksille. EU asetti samanlaisia rajoituksia vuoden 2001 +tekijänoikeusdirektiivissä.</p> + +<p> +Vuonna 2001 USA alkoi yrittää käyttää Amerikan vapaakauppasopimusta (FTAA) +pakottaakseen samat säännöt kaikille läntisen pallonpuoliskon +valtioille. FTAA on yksi näistä ns. vapaakauppasopimuksista, jotka on +todellisuudessa suunniteltu antamaan liike-elämälle <a +href="https://stallman.org/business-supremacy-treaties.html">lisää valtaa +demokraattisten hallitusten kustannuksella</a>; DMCA:n tyyppisten lakien +voimaansaattaminen on tyypillistä tälle hengelle.</p> + +<p> +Amerikka on antanut DMCA-vaatimukset Australialle, Panamalle, Kolumbialle ja +Etelä-Korealle kaksipuolisten sopimusten kautta, ja myös Costa Ricalle +toisen sopimuksen, CAFTA:n kautta. Obama on kiihdyttänyt kampanjaa kahdella +uudella sopimuksella: TPP:llä ja TTIP:llä. TPP toisi DMCA:n ja muita +vääryyksiä 12 maalle Tyynellä valtamerellä. TTIP toisi samanlaisia +rajoituksia Eurooppaan. Kaikki tällaiset sopimukset pitää tuhota.</p> + +<p> +Jopa WWW-konsortio on jäänyt copyright-alan varjoon; se on hyväksymässä +DRM-järjestelmää verkon määrittelyihin.</p> +</div> +<div class="column-limit"></div> +</li> + +<li> +<div class="table"> +<div class="table-cell left"> +<p class="emph-box"> +Epävapaalla ohjelmistolla on yleensä <a href="/proprietary/"> kaikenlaisia +epäreiluja toimintoja</a>, joka johtaa johtopäätökseen, että <a +href="/philosophy/free-software-even-more-important.html">et voi koskaan +luottaa epävapaaseen ohjelmaan</a>. Meidän pitää käyttää ainoastaan vapaata +(libre) -ohjelmistoa, ja kieltää epävapaat ohjelmat.</p> +</div> + +<p class="table-cell right"> +Microsoft on myöntänyt, että Windows Vistassa oli sisäänrakennettu takaovi: +Microsoft voi käyttää sitä asentaakseen ohjelmiston "päivityksiä", jopa +silloin kun käyttäjät sanovat että ne ovat alennuksia. Se voi myös kieltää +kaikilta Vista-koneilta tiettyjen laiteajurien suorittamisen. Vistan +käyttäjien rajoituksen päätarkoitus oli lisätä DRM, jota käyttäjät eivät +voineet voittaa. Tietenkin, Windows 10 ei ole yhtään parempi.</p> +</div> +<div class="column-limit"></div> +</li> + +<li> +<div class="columns"> +<p> +Yhtä tarinan ideoista ei ehdotettu todellisuudessa ennen vuotta 2002. Tämä +oli idea, että FBI ja Microsoft pitävät pääkäyttäjän salasanat +tietokoneillesi, eivätkä antaneet niitä sinulle.</p> + +<p> +Tämän kaavan kannattajat antoivat aikaisille versioille nimiä kuten "trusted +computing" ja "Palladium", mutta kun se lopulta otettiin käyttöön, sen nimi +oli "Secure boot"</p> + +<p> +Se, mitä Microsoft pitää itsellään ei ole käytännössä salasana; kukaan ei +koskaan kirjoita sitä päätteeseen. Sen sijaan, se on allekirjoitus ja +salausavain, joka vastaa toiseen avaimeen, joka on sinun tietokoneellasi. +Tämä antaa Microsoftille, ja potentiaalisesti mille tahansa verkkosivulle, +joka tekee yhteistyötä Microsoftin kanssa, äärimmäisen hallinnan siitä, mitä +käyttäjä voi tehdä omalla koneellaan. Microsoft luultavimmin käyttää tätä +hallintaa, kun FBI pyytää sitä käyttämään: Microsoft jo <a +href="/proprietary/malware-microsoft.html">näyttää NSA:lle Windowsin +turva-aukot </a> hyväksikäyttöä varten.</p> + +<p> +Secure boot voidaan lisätä tavalla, joka estää käyttäjää asettaakseen +allekirjoitusavaimen ja päättää, mihin ohjelmistoon luottaa. Käytännössä, +Windows 10:tä varten suunniteltujen tietokoneiden mukana tulee vain +Microsoftin avain, ja se, että pystyykö koneen käyttäjä asentaa minkä +tahansa muun järjestelmän (kuten GNU/Linux:in) on Microsoftin +ohjauksessa. Me kutsumme tätä nimellä <em>restricted boot</em></p> +</div> +<div class="column-limit"></div> +</li> + +<li> +<div class="columns"> +<p> +Vuonna 1997, kun tämä tarina julkaistiin ensimmäisen kerran, SPA oli +uhkailemassa pieniä Internet-operaattoreja, vaatimassa että he antaisivat +SPA:lle luvan monitoroida kaikkia käyttäjiä. Suurin osa operaattoreista +luovuttivat, kun niitä uhkailtiin, koska niillä ei olisi ollut tarpeeksi +rahaa taistellakseen vastaan oikeudessa. Yksi operaattori, Community +ConneXion Kalifornian Oaklandissa, kielsi vaatimuksen ja joutui +oikeudenkäyntiin. SPA myöhemmin lopetti oikeudenkäynnin, mutta DMCA antoi +sille voiman, jota se etsi.</p> + +<p> +SPA:n, lyhenne sanoista Software Publishers Association, on korvannut sen +poliisinkaltaisessa tehtävässä Business Software Alliance. BSA ei ole, +vielä, virallinen poliisivoima; epävirallisesti, se käyttäytyy niin kuin +sellainen. Käyttäen entisen Neuvostoliiton kaltaisia menetelmiä, se kutsuu +ihmisiä tiedottamaan heidän työkavereitaan ja ystäviään. BSA:n +terrorikampanja Argentinassa vuonna 2001 teki vähän liioiteltuja uhkauksia, +että ohjelmistoa jakavat ihmiset raiskattaisiin vankilassa.</p> +</div> +<div class="column-limit"></div> +</li> + +<li> +<div class="reduced-width"> +<p> +Yllä kuvatut yliopistojen turvallisuuskäytännöt eivät ole +kuvitteellisia. Esimerkiksi Chicagon alueella toimivan yliopiston tietokone +näyttää tämän viestin sisäänkirjautumisen yhteydessä:</p> + +<blockquote><p> +Tätä järjestelmää saavat käyttää vain ne joilla on käyttölupa. Jos joku +käyttää tätä tietokonejärjestelmää luvatta tai rikkoo lupaehtoja, +järjestelmähenkilökunta valvoo ja tallentaa kaiken hänen toimintansa tässä +järjestelmässä. Samalla kun valvotaan niiden henkilöiden toimia jotka +käyttävät järjestelmää sopimattomasti, voidaan myös luvallisten käyttäjien +toimia valvoa. Kuka tahansa joka käyttää tätä järjestelmää on ilmaissut +suostuvansa tähän valvontaan ja häntä varoitetaan siitä että jos tällainen +valvonta paljastaa mahdollisia todisteita laittomasta toiminnasta tai +Yliopiston sääntöjen rikkomisesta, henkilökunta voi antaa valvonnan tuloksen +todisteena Yliopiston hallinnolle tai oikeusviranomaisille. +</p></blockquote> + +<p> +Mielenkiintoinen suhtautuminen Neljänteen lisäkohtaan (US:n perustuslaissa; +yksityisyyden suoja viranomaisia vastaan): painostetaan suunnilleen kaikki +etukäteen luopumaan sen takaamista oikeuksista.</p> +</div> +</li> +</ul> +<div class="column-limit"></div> +</div> + +<div id="BadNews"> +<h3>Huonoja uutisia</h3> + +<p class="reduced-width"> +Me olemme häviöllä taistelussa oikeudesta lukea. Vihollinen on +organisoitunut, me emme. +</p> + +<div class="columns"> +<p>Nykyajan kaupalliset e-kirjat <a +href="/philosophy/the-danger-of-ebooks.html"> tuhoavat lukijoiden +perinteiset vapaudet</a>. Amazonin e-kirjan lukija, jota minä kutsun "<a +href="/philosophy/why-call-it-the-swindle.html">Amazon Swindle</a>"ksi, +koska se on tarkoitettu huijaamaan käyttäjiltä lukijoiden perinteiset +vapaudet pois, lisäksi siinä on ohjelmistoa, jossa on monia demonstroituja +<a href="/proprietary/malware-kindle-swindle.html">orwelliaaneja +toimintoja</a>. Mikä tahansa niistä kutsuu tuotteen kieltämistä kokonaan:</p> + +<ul> +<li><p>Se vakoilee kaikkea, mitä käyttäjä tekee: se raportoi, mitä kirjaa käyttäjä +lukee, ja mitä sivua siitä, ja se raportoi kun käyttäjä merkkaa tekstiä, ja +kaikki käyttäjän syöttämät muistiinpanot lähetetään myös Amazonille.</p></li> + +<li><p>Siinä on DRM, joka on tarkoitettu estämään käyttäjiä jakamasta kopioita.</p></li> + +<li><p>Siinä on takaovi jonka kautta Amazon voi etänä poistaa minkä tahansa +kirjan. Vuonna 2009, se poisti tuhansia kopioita George Orwellin kirjasta +1984.</p></li> + +<li><p class="inline-block">Jos se ei ole tarpeksi orwellmaista sinulle, on olemassa universaali +takaovi, jonka kautta Amazon voi etänä muuttaa ohjelmistoa, ja tuoda mitä +tahansa pahaa.</p></li> +</ul> + +<p>Amazonin e-kirjojen jakelupalvelu on myös alistava. Se identifioi käyttäjän +ja tallentaa mitä kirjoja käyttäjä hankkii. Se myös vaatii, että käyttäjät +hyväksyvät antisosiaalisen sopimuksen, että he eivät jaa kopioita muille. +Alitajuntani kertoo minulle sen, että jos olisin hyväksynyt sellaisen +sopimuksen, vähempi paha olisi sen kieltäminen ja kopioiden jakaminen joka +tapauksessa; mutta, ollakseni täysin hyvä, minun ei olisi pitänyt hyväksyä +sitä ensinnäkään. Täten, minä en hyväksy tällaisia sopimuksia, olivatpa ne +sitten ohjelmistoille, e-kirjoille, musiikille tai millekkään muulle.</p> + +<p class="emph-box"> +Jos me haluamme lopettaa huonot uutiset ja tehdä hyviä uutisia, meidän pitää +organisoitua ja taistella. Tilaa FSF:n <a +href="http://defectivebydesign.org"> Defective by Design</a>-kampanjaan +auttaaksesi. Voit myös <a href="http://www.fsf.org/associate">liittyä +FSF:ään</a> tukeaksesi meidän töitämme yleisesti. On olemassa myös <a +href="/help/help.html">lista tavoista joilla voit auttaa meitä +työssämme</a>. +</p> +</div> +</div> +<div class="column-limit"></div> +</div> + +<div id="References"> +<h3>Viitteet</h3> + +<ul> + <li>The administration's “White Paper”: Information Infrastructure +Task Force, Intellectual Property [<a +href="/philosophy/not-ipr.html">sic</a>] and the National Information +Infrastructure: The Report of the Working Group on Intellectual Property +[sic] Rights (1995).</li> + + <li><a href="http://www.wired.com/wired/archive/4.01/white.paper_pr.html">An +explanation of the White Paper: The Copyright Grab</a>, Pamela Samuelson, +<cite>Wired</cite>, tammikuu 1, 1996.</li> + + <li><a href="http://www.law.duke.edu/boylesite/sold_out.htm">Sold Out</a>, James +Boyle, <cite>New York Times</cite>, maaliskuu 31, 1996.</li> + + <li><a +href="http://web.archive.org/web/20130508120533/http://www.interesting-people.org/archives/interesting-people/199611/msg00012.html">Public +Data or Private Data</a>, Dave Farber, <cite>Washington Post</cite>, +marraskuu 4, 1996.</li> + + <li><a +href="https://web.archive.org/web/20151113122141/http://public-domain.org/">Union +for the Public Domain</a> — Järjestö joka pyrkii vastustamaan +tekijänoikeuksien ja patenttioikeuksien kohtuutonta laajentamista.</li> +</ul> +</div> + +<hr class="thin" /> +<blockquote id="fsfs"><p class="big">Tämä essee on julkaistu teoksessa <a +href="http://shop.fsf.org/product/free-software-free-society/"><cite>Free +Software, Free Society: The Selected Essays of Richard +M. Stallman</cite></a>.</p></blockquote> + +<div class="translators-notes"> + +<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't have notes.--> + </div> +</div> + +<!-- for id="content", starts in the include above --> +<!--#include virtual="/server/footer.fi.html" --> +<div id="footer"> +<div class="unprintable"> + +<p>Ole hyvä ja lähetä FSF & GNU -kyselyt osoitteeseen <a +href="mailto:gnu@gnu.org"><gnu@gnu.org></a>. On myös muita tapoja <a +href="/contact/">saada yhteys</a> FSF:ään. Lähetä ilmoitukset +toimimattomista linkeistä ja muut korjaukset (tai ehdotukset) osoitteeseen +<a href="mailto:webmasters@gnu.org"><webmasters@gnu.org></a>.</p> + +<p> +<!-- TRANSLATORS: Ignore the original text in this paragraph, + replace it with the translation of these two: + + We work hard and do our best to provide accurate, good quality + translations. However, we are not exempt from imperfection. + Please send your comments and general suggestions in this regard + to <a href="mailto:web-translators@gnu.org"> + + <web-translators@gnu.org></a>.</p> + + <p>For information on coordinating and submitting translations of + our web pages, see <a + href="/server/standards/README.translations.html">Translations + README</a>. --> +Me teemme kovaa työtä ja teemme parastamme luodaksemme tarkkoja, hyvän +laadun käännöksiä. Mutta, mekään emme ole täydellisiä. Lähetä kommentteja ja +pyyntöjä tästä käännöksestä osoitteeseen:<a +href="mailto:web-translators@gnu.org"> +<web-translators@gnu.org></a>.</p> <p> Saadaksesi tietoa meidän +verkkosivujemme käännösten lähettämisestä ja koordinoimisesta, lue <a +href="/server/standards/README.translations.html"> Käännösten README </a></p> +</div> + +<!-- Regarding copyright, in general, standalone pages (as opposed to + files generated as part of manuals) on the GNU web server should + be under CC BY-ND 4.0. Please do NOT change or remove this + without talking with the webmasters or licensing team first. + Please make sure the copyright date is consistent with the + document. For web pages, it is ok to list just the latest year the + document was modified, or published. + + If you wish to list earlier years, that is ok too. + Either "2001, 2002, 2003" or "2001-2003" are ok for specifying + years, as long as each year in the range is in fact a copyrightable + year, i.e., a year in which the document was published (including + being publicly visible on the web or in a revision control system). + + There is more detail about copyright years in the GNU Maintainers + Information document, www.gnu.org/prep/maintain. --> +<p>Copyright © 1996, 2002, 2007, 2009, 2010, 2014, 2015, 2016, 2019 +Richard Stallman</p> + +<p>Tämä sivu on julkaistu <a rel="license" +href="http://creativecommons.org/licenses/by-nd/4.0/">Creative Commons +Nimeä-EiMuutoksia 4.0-kansainvälisen lisenssin alla.</a></p> + +<!--#include virtual="/server/bottom-notes.fi.html" --> +<div class="translators-credits"> + +<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't want credits.--> +<b>Suomentanut</b> Pyry</div> + +<p class="unprintable"><!-- timestamp start --> +Päivitetty: + +$Date: 2020/07/23 08:33:18 $ + +<!-- timestamp end --> +</p> +</div> +</div> +</body> +</html> diff --git a/talermerchantdemos/blog/articles/fi/shouldbefree.html b/talermerchantdemos/blog/articles/fi/shouldbefree.html new file mode 100644 index 0000000..8a6cce8 --- /dev/null +++ b/talermerchantdemos/blog/articles/fi/shouldbefree.html @@ -0,0 +1,913 @@ +<!--#set var="ENGLISH_PAGE" value="/philosophy/shouldbefree.en.html" --> + +<!--#include virtual="/server/header.fi.html" --> +<!-- Parent-Version: 1.86 --> + +<!-- This file is automatically generated by GNUnited Nations! --> +<title>Miksi ohjelmistojen pitäisi olla vapaita - GNU-projekti - Free Software +Foundation</title> + +<!--#include virtual="/philosophy/po/shouldbefree.translist" --> +<!--#include virtual="/server/banner.fi.html" --> +<h2>Miksi ohjelmistojen pitäisi olla vapaita</h2> + +<p> +<a href="http://www.stallman.org/"><strong>Richard Stallman</strong></a></p> +<h3 id="introduction">Johdanto</h3> +<p> +Ohjelmistojen olemassaolo nostaa väistämättä esiin ongelman siitä, miten +niiden käytöstä tulisi päättää. Oletetaan esimerkiksi, että jollakulla on +kopio ohjelmistosta ja että hän tapaa jonkun toisen, joka myös haluaisi +kopion. Oletetaan lisäksi, että he pystyisivät lisäkopion tekemään. Kenen +tulisi päättää, tehdäänkö kopio? Kyseisten henkilöiden? Vai jonkun muun +osapuolen, vaikkapa "omistajan"?</p> +<p> + Ohjelmistojen kehittäjät tarkastelevat yleensä ongelmaa silmämääränään +kriteeri, jonka mukaan kysymys on ratkaistava niin, että ohjelmistojen +kehittäjien voitto maksimoituu. Yritysten poliittinen vaikutusvalta on +johtanut siihen että hallitukset ovat hyväksyneet tämän kriteerin ja +ohjelmistojen kehittäjien näkemyksen kriteerin täyttämisestä: ohjelmalla on +omistaja, yleensä yhtiö, jolla on jotakin tekemistä ohjelmiston kehittämisen +kanssa.</p> +<p> + Haluaisin tarkastella tätä ongelmaa käyttäen toisenlaista kriteeriä: koko +suuren yleisön hyvinvointia ja vapautta.</p> +<p> + Ongelmaa ei voida ratkaista vetoamalla nykyiseen lainsäädäntöön – lain +pitäisi seurata etiikkaa, eikä päinvastoin. Myöskään nykyinen käytäntö ei +ratkaise ongelmaa, vaikkakin käytännöt voivat antaa viitteitä mahdollisiin +ratkaisuihin. Voimme ratkaista ongelman vain tarkastelemalla kuka hyötyy ja +kuka kärsii, jos ohjelmistoilla katsotaan olevan omistajia. Kuka hyötyy, +kuka kärsii, miksi ja miten paljon. Pitää toisin sanoen tehdä +panos-tuotos-analyysi koko yhteiskunnan näkökulmasta, pitäen mielessä yhtä +aikaa yksilön vapaus ja hyödykkeiden tuotanto.</p> +<p> + Kuvaan tässä kirjoituksessa ohjelmistojen omistajuuden vaikutuksia ja +osoitan, että vaikutukset ovat haitallisia. Johtopäätökseni on, että me +ohjelmoijat olemme velvollisia kannustamaan luomiemme ohjelmistojen +jakamista, tutkimista ja kehittämistä: toisin sanoen, meillä on velvollisuus +luoda <a href="/philosophy/free-sw.html">vapaita ohjelmistoja</a>.<a +href="#f1">(1)</a></p> + +<h3 id="owner-justification">Omistajien esittämä oikeutus vallalleen</h3> +<p> + Nykyisestä omistajuuteen perustuvasta järjestelmästä hyötyvät osapuolet ovat +esittäneet kaksi argumenttia, jotka tukevat heidän omistusvaadettaan: +tunteellisen argumentin ja taloudellisen argumentin.</p> +<p> + Tunteellinen perustelu kuuluu: "Tein ohjelman hiki otsalla, koko sydämelläni +ja sielullani. Se syntyi <em>minusta</em>, se on <em>minun</em>!"</p> +<p> + Tämä argumetti ei kaipaa vakavaa kumoamista. Kiintyminen ohjelmistoon on +tunne, jota ohjelmoijat elättelevät ja kasvattavat kun se heille sopii, se +ei ole välttämätön reaktio. Ajatellaanpa vaikka miten halukkaasti samat +ohjelmoijat luovuttavat kaikki oikeutensa jollekin yhtiölle palkkaa vastaan; +tunteellinen kiintymys katoaa salaperäisesti. Tai ajatellaan vertailun +vuoksi keskiajan suuria taiteilijoita ja käsityöläisiä, jotka eivät edes +signeeranneet mestaritöitään. Heille taiteilijan nimi ei ollut +merkityksellinen. Tärkeää oli teoksen tekeminen – ja teoksen tehtävä. Tämä +näkemys oli vallalla vuosisatoja.</p> +<p> + Taloudellinen perustelu kuuluu: "Haluan rikastua (usein tätä kuvataan +epätarkasti myös ‘elannon hankkimiseksi’) ja jos en saa rikastua +ohjelmoimalla, niin en ohjelmoi ollenkaan. Kaikki ovat samaa mieltä +kanssani, joten pian kukaan ei enää ohjelmoi. Ja sitten kenelläkään ei ole +enää ohjelmistoja!" Tämä uhkaus naamioidaan usein ystävälliseksi ja +viisaaksi neuvoksi.</p> +<p> + Selitän myöhemmin, miksi tämä uhkaus on hämäystä. Haluan ensin tarttua +erääseen sisäänrakennettuun oletukseen, joka käy paremmin ilmi taloudellisen +perustelun toisenlaisesta muotoilusta.</p> +<p> + Tämä muotoilu alkaa vertailulla, jossa omistajien hallinnoimien +ohjelmistojen yhteiskunnallisia etuja verrataan tilanteeseen, jossa +ohjelmistoja ei ole lainkaan. Johtopäätös on tietenkin, että omistettujen +ohjelmistojen kehittäminen on yleensä hyödyllistä ja tukemisen +arvoista. Argumentti on kuitenkin virheellinen, koska se perustuu oletukseen +vain kahdesta mahdollisesta vaihtoehdosta – omistettuja ohjelmistoja tai ei +ohjelmistoja ollenkaan.</p> +<p> + Järjestelmässä, jossa tunnustetaan immateriaalisia, intellektuaalisia +omaisuuksia, ohjelmistot liitetään yleensä omistajaan, joka päättää +ohjelmiston käytöstä. Niin kauan kun tämä yhteys on olemassa, joudumme usein +valitsemaan epävapaan ohjelmiston ja ohjelmistottomuuden välillä. Tämä +yhteys ei kuitenkaan ole välttämätön eikä sisäsyntyinen, vaan juuri +kyseenalaistamamme yhteiskunnallisen ja poliittisen päätöksen – päätöksen, +jonka mukaan ohjelmistoilla on omistaja – seuraus. Jos ongelma esitetään +valintana epävapaiden ohjelmistojen ja ohjelmistottomuuden välillä, on koko +ongelma ohitettu.</p> + +<h3 id="against-having-owners">Omistajuuden vastainen argumentti</h3> +<p> + Tarkastelemme kysymystä: "Pitäisikö ohjelmistojen kehittämisen liittyä +omistajiin, jotka rajoittavat ohjelmiston käyttöä?"</p> +<p> + Vastataksemme kysymykseen meidän on tarkastaltava näitä kahtaa asiaa ja +niiden vaikutusta yhteiskuntaan toisistaan Vastataksemme kysymykseen meidän +on tarkastaltava näitä kahtaa asiaa ja niiden vaikutusta yhteiskuntaan +toisistaan <em>riippumatta</em>: toisaalta ohjelmistojen kehittämisen +vaikutuksia (riippumatta ohjelmistojen jakelun tavasta) ja toisaalta +ohjelmistojen käytön rajoittamisen vaikutuksia (oletuksena, että ohjelmisto +on jo kehitetty). Jos toisella näistä on hyödyllisiä ja toisella haitallisia +vaikutuksia, olisi parasta lopettaa niiden liittäminen toisiinsa ja +harrastaa vain tuota hyödyllistä toimintaa.</p> +<p> + Toisin sanoen, jos jo olemassaolevan ohjelmiston jakelun rajoittaminen on +suuren yleisön kannalta vahingollista, niin eettisesti ajatteleva +ohjelmistojen kehittäjä hylkää mahdollisuutensa rajoittaa ohjelmiston +levittämistä.</p> +<p> + Jotta voisimme arvioida rajoittamisen seurauksia, meidän on verrattava +toisiinsa saman ohjelmiston rajoitetun (eli omistetun) ja vapaan (eli +kaikkien saatavissa olevan) version yhteiskunnallista arvoa. Vertaamme siis +toisiinsa kahta mahdollista maailmaa.</p> +<p> + Tällainen arviointi vastaa myös siihen toisinaan esitettyyn yksinkertaiseen +vasta-argumenttiin, jonka mukaan "se hyöty, jonka uusi käyttäjä saa +ohjelmiston kopiosta vastaa sitä haittaa, jonka kopion tekeminen aiheuttaa +ohjelmiston omistajalle." Tämä vasta-argumentti olettaa, että hyöty ja +haitta ovat yhtä suuret. Arviossa vertaamme hyödyn ja haitan määrää ja +osoitamme, että hyöty on paljon suurempi.</p> +<p> + Havainnollisuuden vuoksi argumenttia voidaan soveltaa toisella alueella: +tienrakennuksessa.</p> +<p> + Kaikkien teiden rakentaminen olisi mahdollista rahoittaa +tullimaksuilla. Tämä edellyttäisi, että jokaisessa kadunkulmassa olisi +maksun perintää varten tullikoppi. Tällainen järjestelmä houkuttelisi mitä +suuremmassa määrin teiden parantamiseen. Sen etuna olisi myös, että tietyn +tien käyttäjät maksaisivat juuri tuon tien. Tullimaksun maksaminen on +kuitenkin keinotekoinen este joustavalle ajamiselle – keinotekoinen siinä +mielessä, että se ei seuraa autojen tai teiden toimintatavasta.</p> +<p> + Jos verrataan vapaiden ja tullimaksullisten teiden käyttöarvoa, huomataan, +että teitä, joilla ei ole tullikoppeja on halvempi rakentaa ja ylläpitää, ne +ovat turvallisempia ja tehokkaampia käyttää. <a href="#f2">(2)</a> Köyhässä +maassa tullimaksut voivat tehdä tienkäytöstä liian kalliin joillekin +kansalaisille. Tullimaksuttomat ja –kopittomat tiet siis tarjoavat +yhteisölle suuremman hyödyn pienemmillä kustannuksilla. Vapaat tiet ovat +yhteiskunnan kannalta parempia. Tästä syystä yhteiskunnan tulisi rahoittaa +teiden rakentaminen jollakin muulla tavalla kuin +tullimaksuilla. Rakennettujen teiden käytön tulisi olla vapaata.</p> +<p> + Kun tullimaksujen kannattajat esittävät ratkaisunsa vain rahan keräämisen +tapana, he vääristävät valintatilannetta. Tullikopit keräävät rahaa, mutta +niillä on muitakin vaikutuksia: ne huonontavat tietä. Tullimaksullinen tie +ei ole yhtä hyvä kuin vapaa tie, eikä teknisesti parempien teiden +rakentaminen välttämättä ole parannus, jos se tarkoittaa samalla vapaiden +teiden korvautumista maksullisilla teillä.</p> +<p> + Vapaan tien rakentaminen vaatii tietenkin rahoitusta, joka yleisön on +jotenkin järjestettävä. Tästä ei kuitenkaan seuraa tullimaksujen +välttämättömyyttä. Me, jotka tien joka tapauksessa maksamme, saamme +rahallemme enemmän vastinetta rakentamalla vapaan tien.</p> +<p> + En tarkoita, että maksullinen tie olisi huonompi kuin ei tietä +laisinkaan. Näin olisi vain, jos maksu olisi niin korkea, että tuskin kukaan +käyttäisi tietä – tullien kerääjä ei todennäköisesti koskaan toimisi +näin. Joka tapauksessa niin kauan kuin maksujen kerääminen tullikopeilla +aiheuttaa huomattavaa haaskausta ja epämukavuutta, on parempi kerätä rahat +vähemmän haitallisella tavalla.</p> +<p> + Käyttääkseni samaa argumenttia ohjelmistojen kehittämisen kohdalla, tulen +seuraavassa osoittamaan, että ohjelmistojen käyttämisen "tullikopit" tulevat +yhteiskunnalle hyvin kalliiksi: maksullisuus tekee ohjelmistojen +kehittämisestä ja jakelemisesta kalliimpaa ja niiden käytöstä tehottomampaa +ja epämukavampaa. Johtopäätös on, että ohjelmistojen kehittämistä tulisi +kannustaa jollakin muulla tavalla. Lopuksi kuvailen muita tapoja kannustaa +(ja jos välttämätöntä) rahoittaa ohjelmistojen kehittämistä.</p> + +<h4 id="harm-done">Ohjelmistojen vapauden estämisen aiheuttama vahinko</h4> +<p> + Kuvitellaan, että ohjelmisto on kehitetty ja kaikki sen kehittämiseen +liittyvät kustannukset on maksettu; yhteiskunnan pitää nyt päättää, +tehdäänkö ohjelmistosta jonkun omaisuutta vai sallitaanko sen vapaa käyttö +ja jakaminen. Oletetaan lisäksi, että ohjelmiston olemassaolo ja sen +saatavavuus ovat toivottavia. <a href="#f3">(3)</a></p> +<p> + Ohjelmiston jakamisen ja muokkaamisen rajoittaminen ei voi edistää sen +käyttöä. Rajoitukset toimivat ainoastaan esteinä. Rajoitusten vaikutus voi +siis olla vain kielteinen. Mutta miten ja millä tavalla kielteinen?</p> +<p> + Rajoituksista seuraa kolmen tasoista materiaalista vahinkoa:</p> + +<ul> +<li>Ohjelmistolla on vähemmän käyttäjiä.</li> + +<li>Kukaan käyttäjistä ei voi muokata tai korjata ohjelmistoa.</li> + +<li>Toiset ohjelmistojen kehittäjät eivät voi oppia ohjelmistosta, eivätkä +käyttää sitä uuden ohjelmiston perustana.</li> +</ul> + +<p> + Jokaista materiaalisen vahingon tasoa vastaa psykososiaalinen vahinko, joka +tarkoittaa tehtyjen päätösten vaikutusta ihmisten tunteisiin, asenteisiin ja +taipumuksiin. Näillä ajattelutapojen muutoksilla on kerrannaisvaikutuksensa +ihmisten välisiin suhteisiin ja siten puolestaan materiaalisia seurauksia.</p> +<p> + Materiaalisen vahingon kolme muotoa hukkaavat osan ohjelmiston mahdollisesta +arvosta, mutta eivät voi sitä kokonaan mitätöidä. Jos ne tuhoavat lähes koko +ohjelmiston arvon, niin ohjelmiston kirjoittaminen vahingoittaa yhteiskuntaa +korkeintaan sen vaivan verran, joka ohjelmiston tuottamiseen on +käytetty. Voidaan perustellusti väittää, että ohjelmiston, jota voidaan +voitollisesti myydä, tulee tarjota jonkin verran suoraa materiaalista +hyötyä.</p> +<p> + Jos kuitenkin otetaan huomioon psykososiaalisen vahingon muodot, ei +omistetun ohjelmiston kehittämisen aiheuttamalle vahingolle voida asettaa +pitävää ylärajaa.</p> + +<h4 id="obstructing-use">Ohjelmistojen käytön estäminen</h4> +<p> + Ensimmäinen vahingon muoto koskee ohjelman käyttöä. Ohjelmiston kopioimisen +kuntannus on lähellä nollaa (ja kustannuksen voi maksaa tekemällä kopion +itse), joten vapailla markkinoilla ohjelmiston hinta olisi lähellä +nollaa. Lisenssimaksu on merkittävä este ohjelmiston käytölle. Jos laajasti +käytettävästä ohjelmasta tulee jonkun omaisuutta, käyttäjien määrä vähenee.</p> +<p> + On helppoa osoittaa, että ohjelmiston yhteiskunnalle tuottama hyöty +heikkenee, jos ohjelmistolle osoitetaan omistaja. Kun ohjelmiston +mahdollinen käyttäjä kohtaa vaatimuksen käyttömaksusta, hän joko maksaa tai +luopuu ohjelman käytöstä. Kun käyttäjä päättää maksaa, on maksu +nollasummavarainsiirto kahden osapuolen välillä. Kun taas käyttäjä päättää +olla käyttämättä ohjelmistoa, tuottaa päätös vahinkoa käyttäjälle, mutta ei +hyötyä kenellekään. Negatiivisten lukujen ja nollien summa on aina +negatiivinen.</p> +<p> + Tämä ei kuitenkaan vähennä sitä työmäärää, joka ohjelmiston kehittämiseen +tarvitaan. Lopputuloksena siis koko prosessin tehokkuus – laskettuna +onnistuneiden käyttötuntien ja kehittämiseen käytettyjen työtuntien suhteena +– heikkenee.</p> +<p> + Lopputulos kuvastaa toisaalta ohjelmistojen ja toisaalta autojen, tuolien +tai voileipien kopioimisen ratkaisevaa erilaisuutta. Materiaalisten +kappaleiden kopioimislaitteita on olemassa vain tieteiskirjallisuudessa, +mutta ohjelmistoja on helppo kopioida; kuka tahansa voi monistaa haluamansa +määrän kopioita hyvin vähällä vaivalla. Aineen säilymislakien takia sama ei +päde materiaalisiin kappaleisiin: jokainen kopio täytyy tehdä uusista +raaka-aineista samaan tapaan kuin alkuperäinenkin.</p> +<p> + Materiaalisten kappaleiden käyttämisen estäminen on siis järkevää, koska +kappaleiden vähälukuisuus merkitsee raaka-aineiden ja työpanoksen +säästöä. Materiaalisten hyödykkeiden valmistamiseen liittyy usein myös +aloittamis- ja kehittämiskustannuksia, jotka jakautuvat koko +tuotantoprosessin ajalle. Mutta niin kauan kuin itse tuotannon kustannukset +ovat merkittävät, kehittämiskustannusten osuuden lisääminen ei aiheuta +hintaan laadullista muutosta eikä myöskään vaadi tavallisten käyttäjien +vapauksien rajoittamista.</p> +<p> + Tätä vastoin laadullinen muutos syntyy, jos tuote, joka muuten olisi +ilmainen, muuttuu maksulliseksi. Ohjelmistojen jakelemiseen +keskusjohtoisesti asetettu maksu muodostuu korkeaksi kynnykseksi.</p> +<p> + Lisäksi nykyisen mallin mukainen keskusjohtoinen +ohjelmistotuotantojärjestelmä on tehoton ohjemistojen kopioiden +jakelija. Järjestelmä vaatii fyysisten levykkeiden tai nauhojen käärimistä +täysin tarpeettomiin pakkauksiin ja pakkausten laajamittaista kuljetusta ja +varastointia ympäri maailmaa. Nämä kustannukset esitetään yritystoiminnan +kustannuksina; tosiasiassa kyse on omistajuuden aiheuttamasta tuhlauksesta.</p> + +<h4 id="damaging-social-cohesion">Yhteenkuuluvuuden vahingoittaminen</h4> +<p> + Oletetaan, että sinä ja ystäväsi haluaisitte käyttää jotakin +ohjelmistoa. Lähimmäisenrakkauteen perustuen tuntuu siltä, että oikea +ratkaisu on se, joka antaa molemmille mahdollisuuden käyttää +ohjelmistoa. Malli, joka sallii vain toisen käyttää ohjelmistoa ja samalla +riistää toiselta käyttöoikeuden, on hajoittava: ei sen paremmin sinun kuin +ystäväsikään tulisi hyväksyä tällaista mallia.</p> +<p> + Tavanomaisen ohjelmiston käyttö- tai lisenssisopimuksen hyväksyminen +merkitsee lähimmäisen pettämistä: "Lupaan evätä lähimmäiseltäni oikeuden +käyttää tätä ohjelmistoa, jotta saan itse käyttöoikeuden." Ihmiset, jotka +hyväksyvät tällaisia sopimuksia, saattavat tuntea psykologista painetta +sopimusten oikeuttamiseen esimerkiksi vähättelemällä lähimmäisen auttamisen +tärkeyttä – näin yhteisön henki kärsii. Tämä on ohjelman käytön +rajoittamisen aiheuttamaan materiaaliseen vahinkoon liittyvä +psykososiaalinen vahinko.</p> +<p> + Monet käyttäjät tunnistavat jakamisesta kieltäytymisen vääryyden +alitajuisesti, joten he päättävät olla noudattamatta käyttölupaehtoja, +lisenssisopimuksia ja lakeja, ja jakavat ohjelmistoja. Usein he kuitenkin +tuntevat syyllisyyttä toiminnastaan. He tietävät, että heidän on rikottava +lakia ollakseen hyviä lähimmäisiä, mutta he pitävät silti lakeja sitovina; +lopputuloksena voi olla ajatus, että naapuriapu (jota he tarjoavat) on pahaa +tai häpeällistä. Tämä on myös psykososiaalinen vahinko, mutta se voidaan +välttää, jos ajatellaan, että kyseessä olevilla lisenssisopimuksilla ja +lailla ei ole moraalista oikeutusta.</p> +<p> + Myös ohjelmoijat kärsivät psykososiaalista vahinkoa, koska tietävät, että +monia ihmisiä estetään käyttämästä heidän työtään. Tämä johtaa kyyniseen tai +välinpitämättömään asenteeseen. Ohjelmoija saattaa kuvata innostuneesti +teknisesti haastavaa työtään, mutta kun häneltä kysytään "Saanko käyttää +sitä?", hänen ilmeensä synkkenee ja vastaus on: "Et". Jotta ohjelmoija ei +tuntisi oloaan pettyneeksi, hän joko välttää huomioimasta käytön +rajoittamista tai ottaa kyynisen asenteen, jonka tarkoitus on vähätellä +käyttörajoitusten merkittävyyttä.</p> +<p> + Reaganin ajoista lähtien Yhdysvaltain harvinaisin resurssi ei ole ollut +tekninen innovaatio vaan halukkuus työskennellä yhdessä yhteiseksi +hyväksi. Ei ole järkevää kannustaa ensimmäistä toisen kustannuksella.</p> + +<h4 id="custom-adaptation">Ohjelmistojen räätälöinnin ja muuttamisen estäminen</h4> +<p> + Materiaalisen vahingon toinen muoto on ohjelmistojen räätälöinnin ja +muuttamisen mahdottomuus. Ohjelmistojen muuttamisen helppous on yksi uuden +teknologian suurista eduista vanhaan verrattuna. Kuitenkaan suurin osa +kaupallisista ohjelmistoista ei ole muuteltavissa, ei vaikka ostaisi +ohjelmiston kopion. Ohjelmisto on saatavilla sellaisenaan, mustana +laatikkona – siinä kaikki.</p> +<p> + Ohjelmisto, joka voidaan suorittaa tietokoneella, koostuu merkitykseltään +hämäristä numerosarjoista. Ei kukaan – ei edes hyvä ohjelmoija – pysty +helposti muuttamaan näitä numerosarjoja niin, että ohjelmisto toimisi +toisin.</p> +<p> + Ohjelmoijat työskentelevät yleensä ohjelmiston "lähdekoodin" +kanssa. Lähdekoodi on kirjoitettu Fortranin tai C:n tapaisilla +ohjelmointikielillä. Ohjelmointikieli käyttää nimiä kuvaamaan käsiteltyä +informaatiota ja ohjelmiston osia, ja ohjelmiston toimintoja kuvataan +symboleilla: "+" tarkoittaa yhteenlaskua ja "-" +vähennyslaskua. Ohjelmoitikielellä kirjoitetun lähdekoodin tarkoitus on +helpottaa ohjelmiston lukemista ja muuttamista. Esimerkiksi ohjelma, joka +laskee kahden samalla tasolla olevan pisteen välisen etäisyyden:</p> + +<pre> + float + distance (p0, p1) + struct point p0, p1; + { + float xdist = p1.x - p0.x; + float ydist = p1.y - p0.y; + return sqrt (xdist * xdist + ydist * ydist); + } +</pre> +<p> + Ja tässä sama ohjelma muodossa, jonka yleensä käyttämäni tietokone pystyy +suorittamaan: +</p> + +<pre> + 1314258944 -232267772 -231844864 1634862 + 1411907592 -231844736 2159150 1420296208 + -234880989 -234879837 -234879966 -232295424 + 1644167167 -3214848 1090581031 1962942495 + 572518958 -803143692 1314803317 +</pre> + +<p> + Lähdekoodi on (ainakin mahdollisesti) hyödyllinen esitystapa jokaiselle +ohjelmiston käyttäjälle. Useimmat käyttäjät eivät kuitenkaan saa tutustua +lähdekoodiin. Yleensä ohjelmiston omistaja pitää lähdekoodin salaisena, +jotta kukaan muu ei oppisi siitä mitään. Käyttäjät saavat haltuunsa vain +käsittämättömiä numerosarjoja sisältävät tiedostot, jotka tietokone +suorittaa. Näin vain ohjelmiston omistaja voi muuttaa ohjelmistoa.</p> +<p> + Eräs ystäväni kertoi kerran työskennelleensä pankissa kuusi kuukautta +kirjoittaen ohjelmistoa, joka oli samankaltainen kuin eräs kaupallinen +ohjelmisto. Hän uskoi, että jos hän olisi saanut tuon kaupallisen +ohjelmiston lähdekoodin nähtäväkseen, se olisi ollut helposti +sovellettavissa pankin tarpeisiin. Pankki oli halukas maksamaan +lähdekoodista, mutta lähdekoodia ei myyty – se oli salainen. Näin ollen +ystäväni täytyi tehdä kuusi kuukautta näennäistä työtä, joka kyllä näkyy +bruttokansantuotteessa, mutta joka itse asiassa on tuhlausta.</p> +<p> + Vuoden 1977 tienoilla <abbr title="Massachusetts Institute of +Technology">MIT</abbr>:n tekoälylaboratorio sai Xeroxilta lahjaksi +tulostimen. Tulostinta ohjasi vapaa ohjelmisto, johon lisäsimme monia +käytännöllisiä ominaisuuksia. Ohjelmisto esimerkiksi lähetti käyttäjälle +viestin, kun tulostus oli valmis. Kun tulostimella oli ongelmia, kuten +paperitukos tai paperin loppuminen, ohjelmisto ilmoitti välittömästi +kaikille käyttäjille, jotka olivat tulostamassa. Nämä ominaisuudet +mahdollistivat sujuvan käytön.</p> +<p> + Hiukan myöhemmin Xerox lahjoitti laboratoriolle uudemman ja nopeamman +tulostimen, yhden ensimmäisitä lasertulostimista. Tätä tulostinta ohjasi +omistettu ohjelmisto, jota suoritti tälle tarkoitukselle omistettu +tietokone, joten emme voineet lisätä ohjelmistoon mitään +suosikkiominaisuuksiamme. Pystyimme tekemään ohjelman, joka ilmoitti milloin +tulostustyö oli lähettetty tulostinta ohjaavalle tietokoneelle, mutta emme +voineet tehdä tulostimen ohjelmistoon lisäystä, joka olisi ilmoittanut +milloin tulostettava työ tosiasiassa oli valmis (viive oli yleensä +huomattava). Emme voineet mitenkään tietää, koska tulostus oli valmis, +saatoimme vain arvailla. Kukaan ei myöskään saanut tietää paperitukoksesta, +joten toisinaan ongelma jäi tunniksikin korjaamatta.</p> +<p> + Laboratorion ohjelmoijat olisivat osanneet tehdä tarvittavat lisäykset ja +korjaukset ohjelmistoon, todennäköisesti vähintään yhtä hyvin kuin +ohjelmiston alkuperäiset kirjoittajatkin. Xerox ei ollut kiinnostunut +tekemään ohjelmistoon korjauksia ja päätti estää meitäkin niitä tekemästä, +joten meidän oli pakko hyväksyä aiheutuneet ongelmat. Niitä ei milloinkaan +korjattu.</p> +<p> + Useimmat hyvät ohjelmoijat ovat kohdanneet tämän turhauttavan +ongelman. Pankilla oli varaa ratkaista ongelma kirjoituttamalla uusi +ohjelmisto alusta alkaen, mutta tavallinen käyttäjä, vaikka kuinka +lahjakaskin, voi vain luovuttaa.</p> +<p> + Luovuttaminen aiheuttaa psykososiaalista vahinkoa omavaraisuuden +hengelle. On masentavaa asua talossa, jota ei voi kalustaa tarpeittensa +mukaan. Tilanne johtaa rohkeuden menetykseen ja alavireisyys voi vaikuttaa +myös elämän muihin osa-alueisiin. Luovuttamaan pakotetut ihmiset ovat +onnettomia eivätkä tee hyvää työtä.</p> +<p> + Kuvitellaanpa, miltä vaikuttaisi, jos reseptejä kohdeltaisiin samoin tavoin +kuin ohjelmistoja. Voisit vaikka kysyä "Miten tätä reseptiä voi muuttaa +vähäsuolaisemmaksi?" ja kokkimestari vastaisi: "Kuinka julkeat loukata +reseptiäni, aivojeni ja makunystyjeni lasta, kuvittelemalla muuttavasi sitä? +Et osaa muuttaa reseptiäni niin, että se toimisi!"</p> +<p> + "Mutta lääkärini määräsi minut syömään vähemmän suolaa. Mitä teen? Otatko +suolan pois puolestani?"</p> +<p> + "Mielelläni, palkkioni on vain 50000 dollaria." Koska omistajalla on +monopoli muutosten suhteen, palkkio tuppaa olemaan suuri. "Juuri nyt minulla +on kuitenkin kiire. Olen juuri suunnittelemassa uutta reseptiä Laivaston +korpuille. Palaan asiaan parissa vuodessa."</p> + +<h4 id="software-development">Ohjelmistojen kehittämisen estäminen</h4> +<p> + Materiaalisen vahingon kolmas muoto koskee ohjelmistojen +kehittämistä. Ohjelmistojen kehittäminen oli aikoinaan evolutiivinen +prosessi, jonka kuluessa ohjelmoija kirjoitti olemassaolevan ohjelmiston +osia uudelleen ominaisuuksia lisätäkseen, seuraava ohjelmoija kirjoitti +jonkun pätkän taas uudelleen ja lisäsi taas uusia ominaisuuksia, ja niin +edelleen; joissakin tapauksissa kehitys jatkui parinkymmenen vuoden +ajan. Samaan aikaan joitakin ohjelmiston osia "kannibalisoitiin" uusien +ohjelmistojen iduiksi.</p> +<p> + Omitajuus estää tällaisen kehityksen, koska uutta ohjelmistoa luotaessa on +aina aloitettava alusta. Omistajuus myös estää aloittelevia ohjelmoijia +tutkimasta olemassaolevia ohjelmistoja oppiakseen niistä käytännöllisiä +tekniikoita tai suurten ohjelmistojen rakennetta.</p> +<p> + Omistajat haittaavat myös opetusta. Olen kohdannut lahjakkaita +tietojenkäsittelyn opiskelijoita, jotka eivät koskaan ole nähneet laajan +ohjelman lähdekoodia. Opiskelijat voivat olla taitavia pienten ohjelmien +kirjoittamisessa, mutta he eivät voi edes alkaa oppia laajojen ohjelmistojen +kirjoittamisen taitoa elleivät näe, miten muut ovat sen tehneet.</p> +<p> + Millä tahansa älyllisen elämän alueella suurempia korkeuksia tavoitellaan +seisomalla toisten hartioilla. Tämä ei kuitenkaan enää ole yleisesti +sallittua ohjelmistoalalla – toisten hartioilla voi seisoa vain, jos nuo +toiset työskentelevät <em>samassa yrityksessä</em> kuin sinä itse.</p> +<p> + Tähän liittyvä psykososiaalinen vahinko koskee tieteellisen yhteistyön +henkeä. Tieteellisen yhteistyön henki on ollut jopa niin vahva, että +tiedemiehet toimivat yhdessä vaikka heidän asuinmaidensa välillä vallitsisi +sota. Tässä hengessä toimivat ne japanilaiset merentutkijat, jotka Tyynen +meren saarilaboratoriotaan hylätessään huolellisesti säästivät kaiken +aineistonsa ja työnsä tulokset hyökkääville Yhdysvaltain merivoimille ja +jättivät jälkeensä lapun, jossa pyysivät pitämään laboratoriosta hyvää +huolta.</p> +<p> + Voitontavoittelu on tuhonnut sen, mitä kansainvälisiltä konflikteilta +säästyi. Nykyään monien alojen tieteilijät eivät artikkeleissaan julkaise +riittävästi tietoja, joiden perusteella toiset voisivat toistaa heidän +kokeensa. He julkaisevat vain sen verran, että muut voivat ihailla heidän +aikaansaannoksiaan. Tämä on erityisen totta tietojenkäsittelytieteessä, +jossa julkaisuissa kuvailtujen ohjelmistojen lähdekoodi on tyypillisesti +salainen.</p> + +<h4 id="does-not-matter-how">Jakamisen estämisen tavalla ei ole merkitystä</h4> +<p> + Olen käsittellyt ohjelmistojen kopioinnin, muuttamisen ja +edelleenkehittämisen estämisen vaikutuksia. En ole tarkemmin kuvaillut, +miten tämä estäminen tehdään, koska estämisen tavalla ei ole merkitystä +lopputuloksen kannalta. Jos käytön estäminen <em>onnistuu</em>, se on +vahingollista, riippumatta siitä, onko menetelmänä kopiosuojaus, +tekijänoikeus, lisenssi, salaus, <abbr title="Read-only +Memory">ROM</abbr>-kortti tai sarjanumero.</p> +<p> + Käyttäjien kannalta jotkut näistä menetelmistä ovat ärsyttävämpiä kuin +toiset. Käsitykseni mukaan vihatuimpia menetelmiä ovat toimivat menetelmät.</p> + +<h4 id="should-be-free">Ohjelmistojen pitäisi olla vapaita</h4> +<p> + Olen osoittanut, että ohjelmiston omistajuus – mahdollisuus rajoittaa +ohjelmiston muuttamista ja kopioimista – on vahingollista. Omistajuuden +kielteiset seuraukset ovat laajoja ja merkittäviä. Tästä johtuen +yhteiskunnan ei tulisi nimetä ohjelmistoille omistajia.</p> +<p> + Toinen tapa sanoa asia on todeta, että yhteiskunta tarvitsee vapaita +ohjelmistoja. Omistetut ohjelmistot ovat vain vapaiden ohjelmistojen huono +korvike. Korvikkeen tuotannon kannustaminen ei ole järkevä tapa pyrkiä +tavoitteeseemme.</p> +<p> + Vaclav Havel on lausunut kehoituksen: "Tee työtä jonkin asian puolesta, +koska se on oikein, eikä vain siksi, että se saattaa onnistua." +Kaupallisella, omistetulla ohjelmistolla on mahdollisuus onnistua omien +tavoitteidensa suhteen, mutta se ei ole hyväksi yhteiskunnalle.</p> + +<h3 id="why-develop">Miksi ihmiset kehittävät ohjelmistoja</h3> +<p> + Jos poistamme henkisten tuotteiden tekijänoikeuden välineenä ohjelmistojen +kehittämisen kannustamiseen, niin alkuunsa ohjelmistoja tuotetaan vähemmän, +mutta tuotetut ohjelmistot ovat käyttökelpoisempia. Ei ole selvää, laskeeko +yhteenlaskettu onnistuneiden käyttötuntien määrä, mutta jos se laskee tai +jos haluamme joka tapauksessa sitä nostaa, on olemassa muitakin tapoja +kannustaa ohjelmistojen kehittämistä, aivan samaan tapaan kuin on olemassa +muitakin tapoja kuin tullimaksuja teiden rahoituksen keräämiseen. Ennen kuin +siirryn noihin muihin kannustustapoihin, haluan tarkastella kuinka paljon +keinotekoista kannustusta todella tarvitaan.</p> + +<h4 id="fun">Ohjelmointi on hauskaa</h4> +<p> + On olemassa töitä, esimerkiksi tienrakennus, joihin harvat ryhtyvät muusta +syystä kuin rahasta. On olemassa myös töitä, taiteen ja tutkimuksen aloja, +joilla ei juurikaan voi rikastua, ja joille ryhdytään niiden kiehtovuuden +tai yhteiskunnallisen arvon vuoksi. Esimerkkeinä vaikkapa matemaattinen +logiikka, klassinen musiikki ja arkeologia, ja työtä tekevien ihmisten +poliittinen toiminta. Näillä aloilla harvoista palkallisista työpaikoista +kilpaillaan pikemminkin surumielisesti kuin katkerasti – eikä oikeastaan +mikään työ allalla ole hyvin palkattu. Jos on varaa, jotkut voivat jopa +maksaa mahdollisuudesta tehdä työtä alalla.</p> +<p> + Tällainen ala voi muuttua yhdessä yössä, jos se alkaa tarjota rikastumisen +mahdollisuuksia. Kun yksi rikastuu, muut vaativat samaa mahdollisuutta. Pian +kaikki saattavat vaatia suuria summia rahaa työstä, jota he aiemmin tekivät +ilokseen. Jokusen vuoden kuluttua kaikki alalla työskentelevät halveksuvat +ajatusta tehtävästä, josta ei ole huomattavaa taloudellista hyötyä. He +vaativat poliitikkoja varmistamaan, että taloudelliset edut ovat +mahdollisia, jos ei muuten niin laatimalla erityisetuja, oikeuksia ja +monopoleja.</p> +<p> + Tällainen muutos tapahtui tietokoneohjelmoinnissa +80-luvulla. Seitsemänkymmentäluvulla ilmestyi artikkeleita +"tietokone-addiktioista"; käyttäjillä oli tapana "roikkua linjoilla" satojen +markkojen edestä viikossa. Oli yleisesti tiedossa, että usein ihmiset +ihastuivat ohjelmointiin niin, että heidän avioliittonsa +kariutuivat. Nykyään on yleisesti tiedossa, ettei kukaan suostu ohjelmoimaan +muuten kuin kovalla palkalla. Mitä aiemmin tiedettiin, on unohdettu.</p> +<p> + Vaikka jollakin alalla vallitsee jonakin hetkenä tilanne, jossa suurin osa +ihmisistä suostuu työskentelemään vain kovalla palkalla, ei tilanne +välttämättä pysy samana. Muutos voi vaihtaa suuntaa, jos yhteiskunta antaa +sysäyksen. Jos suuren omaisuuden mahdollisuus poistetaan, niin hetken +kuluttua ihmisten muutettua asenteitaan he ovat taas valmiita +työskentelemään alalla saavutusten tuottama ilo palkkanaan.</p> +<p> + Kysymys "Miten meillä on varaa maksaa ohjelmoijille?" muuttuu helpommaksi, +kun ymmärrämme, ettei heille tarvitse maksaa omaisuuksia. Elantoon riittävä +palkka on helpompi maksaa.</p> + +<h4 id="funding">Vapaiden ohjelmistojen rahoittaminen</h4> +<p> + Ohjelmoijien palkkoja maksavien instituutioiden ei välttämättä tarvitse olla +ohjelmistotaloja. On olemassa monia muita instituutioita, jotka voivat +toimia rahoittajina.</p> +<p> + Tietokoneiden valmistajat pitävät ohjelmistojen kehittämistä tärkeänä, +vaikka eivät pystykään kontrolloimaan ohjelmistojen käyttöä. Suuri osa +tietokoneiden valmistajien ohjelmistoista oli 1970-luvulla vapaita, koska +valmistajat eivät rajoittaneet niiden käyttöä. Nykyään tietokoneiden +valmistajien halukkuus liittyä vapaiden ohjelmistojen kehittämishankkeisiin +osoittaa, että ohjelmiston omistaminen ei lopultakaan ole tärkeää +tietokonevalmistajien kannalta.</p> +<p> + Yliopistot tukevat useita ohjelmoitihankkeita. Nykyään ne myös usein myyvät +ohjelmistoja, mutta 1970-luvulla eivät. Epäileekö kukaan yliopistojen +halukkuutta kehittää vapaita ohjelmistoja, jos ne eivät saisi myydä +ohjelmistoja? Yliopistojen ohjelmointihankkeita voitaisiin tukea samoilla +valtiollisilla sopimuksilla ja apurahoilla, joilla nykyään tuetaan +omistettujen ohjelmistojen kehittämistä.</p> +<p> + Nykyään on tavallista, että yliopistojen tutkijat kehittävät apurahojen +avulla ohjelmistoja lähes loppuun, kutsuvat niitä "valmiiksi", ja sitten +perustavat yhtiön joka tosiasiassa saattaa ohjelmiston valmiiksi ja +käyttökelpoiseksi. Jokus keskeneräinen versio annetaan "vapaasti" käyttöön; +läpikotaisin korruptoituneet tutkijat lisensoivat senkin yliopiston +eksklusiivisella lisenssillä. Tämä ei ole mikään salaisuus, käytännön +tunnustavat kaikki osapuolet. Vaikka tutkijat eivät tuntisi näitä +kiusauksia, he tekisivät silti tutkimusta.</p> +<p> + Vapaita ohjelmistoja kirjoittavat ohjelmoijat voivat hankkia elantonsa +myymällä ohjelmistoon liittyviä palveluita. Minut on palkattu siirtämään <a +href="/software/gcc/">GNU C -kääntäjä</a> uudelle tietokonejärjestelmälle ja +tekemään käyttöliittymiä <a href="/software/emacs/">GNU +emacs:iin</a>. (Tarjoan nämä parannukset yleisölle, kunhan ne ovat +valmiita). Pidän myös luentoja, joista maksetaan.</p> +<p> + En ole yksin, nykyään on olemassa menestyvä ja kasvava yhtiö, joka ei tee +muuta kuin näitä töitä. Myös useat muut yhtiöt tarjoavat kaupallista tukea +GNU-järjestelmän vapaiden ohjelmistojen käyttäjille. Näemme tässä +riippumattoman ohjelmistotukialan synnyn – alasta voi tulla laaja, jos +vapaat ohjelmistot yleistyvät. Riippumaton ohjelmistotuki antaa käyttäjille +mahdollisuuden tukeen, joka omistetun ohjelmiston kohdalla ei tule kyseeseen +kuin vain hyvin varakkaiden kohdalla.</p> +<p> + <a href="/fsf/fsf.html">Free Software Foundationin</a> tapaiset uudet +instituutiot voivat myös rahoittaa ohjelmointihankkeita. Suurin osa säätiön +rahoituksesta saadaan käyttäjiltä, jotka tilaavat ohjelmistoja +postitse. Ohjelmistot ovat vapaita eli käyttäjät saavat kopioida ja muuttaa +niitä, mutta monet maksavat ohjelmistosta tästä huolimatta. (Muistettakoon, +että "vapaa ohjelmisto" viittaa vapauteen, ei hintaan.) Jotkut käyttäjät +tilaavat ja maksavat ohjelmiston kopiosta, vaikka heillä ohjelmisto jo +onkin, koske he katsovat, että me ansaitsemme heidän panoksensa. Säätiö saa +myös huomattavia lahjoituksia tietokoneiden valmistajilta.</p> +<p> + Free Software Foundation on voittoa tavoittelematon säätiö, joten se käyttää +tulonsa palkkaamalla mahdollisimman monia ohjelmoijia. Jos se olisi +perustettu yhtiöksi, joka myisi samoja vapaita ohjelmistoja samaan hintaan, +se mahdollistaisi nykyään perustajalleen oikein hyvän toimeentulon.</p> +<p> + Koska säätiö on yleishyödyllinen toimija, ohjelmoijat työskentelevät +säätiölle usein puolella siitä palkasta, jonka saisivat muualta. He tekevät +näin, koska säätiö on epäbyrokraattinen ja koska he tuntevat tyydytystä +tiedosta, ettei heidän tekemänsä ohjelmiston käyttöä estetä. Ennen kaikkea +he työskentelevät säätiössä, koska ohjelmointi on hauskaa. Myös monet +vapaaehtoiset ovat kirjoittaneet käyttökelpoisia ohjelmia säätiölle. (Viime +aikoina vapaaehtoisiksi on ilmaantunut jopa teknisiä kirjoittajia.)</p> +<p> + Tämä osoittaa, että ohjelmointi on musiikin ja taiteen tavoin yksi kaikkein +kiehtovimmista aloista. Pelko, että kukaan ei haluaisi ohjelmoida, on turha.</p> + +<h4 id="owe">Mitä käyttäjät ovat velkaa kehittäjille?</h4> +<p> + Ohjelmistojen käyttäjillä on syytä tuntea moraalista velvollisuutta +ohjelmistojen tukemiseen. Vapaiden ohjelmistojen kehittäjät osallistuvat +käyttäjien toiminnan helpottamiseen ja on oikeudenmukaista ja käyttäjien +pitkän tähtäimen edun mukaista että he rahoittavat ohjelmistojen kehittäjiä.</p> +<p> + Sama ei kuitenkaan päde omistettujen ohjelmien kehittäjien kohdalla, koska +ohjelmistojen käytön estäminen ansaitsee pikemminkin rangaistuksen kuin +palkkion.</p> +<p> + Saavumme siis paradoksin ääreen: käyttökelpoisen ohjelmiston kehittäjä on +oikeutettu käyttäjien tukeen, mutta jokainen yritys muuttaa tämä moraalinen +oikeutus vaatimukseksi tuhoaa oikeutuksen perustan. Ohjelmiston kehittäjä +voi joko ansaita tai vaatia palkkion, mutta ei molempia.</p> +<p> + Mielestäni eettisen ohjelmistokehittäjän tulee tämän ristiriidan +kohdatessaan käyttäytyä niin, että ansaitsee palkkion, ja samalla houkutella +käyttäjiä vapaaehtoisten lahjoitusten tekemiseen. Ajan mittaan käyttäjät +tottuvat tukemaan kehittäjiä ilman pakkoa, aivan kuten käyttäjät ovat +oppineet tukemaan julkisia radio- ja televisioasemia.</p> + +<h3 id="productivity">Mitä on ohjelmistotuottavuus? </h3> +<p> + Jos ohjelmistot olisivat vapaita, maailmassa olisi edelleen ohjelmoijia, +vaikkakin ehkä vähemmän. Olisiko tämä haitaksi yhteiskunnalle?</p> +<p> + Ei välttämättä. Kehittyneissä maissa on nykyään vähemmän maanviljelijöitä +kuin vuonna 1900, mutta tämän ei katsota olevan haitaksi yhteiskunnalle, +koska harvemmat maanviljelijät tuottavat kuluttajille enemmän ruokaa kuin +useammat ennen. Tätä kutsutaan tuottavuuden kasvuksi. Vapaat ohjelmistot +tarvisisivat paljon vähemmän ohjelmoijia kysynnän tyydyttämiseen, koska +ohjelmistotuottavuus nousisi kaikilla tasoilla:</p> + +<ul> +<li> Jokaisen kehitetyn ohjelman laajempi käyttö.</li> +<li> Olemassaolevien ohjelmien räätälöinti alusta aloittamisen sijaan.</li> +<li> Parempi ohjelmoijien koulutus.</li> +<li> Päällekkäisten kehityskustannusten poistuminen.</li> +</ul> + +<p> + He, jotka vastustavat yhteistyötä, koska se johtaa ohjelmoijien määrän +vähenemiseen, vastustavat itse asiassa kohonnutta tuottavuutta. Kuitenkin +nämä henkilöt usein hyväksyvät laajalle levinneen väitteen, jonka mukaan +ohjelmistotuotanto kaipaa tuottavuuden kasvua. Miten tämä on mahdollista?</p> +<p> + "Ohjelmistotuottavuus" voi tarkoittaa kahta eri asiaa: kaiken +ohjelmistokehityksen yleistä tuottavuutta tai yksittäisten +ohjelmointihakkeiden tuottavuutta. Yhteiskunnan kannalta yleinen tuottavuus +on kehittämisen arvoinen ja suoraviivaisin kehittämisen tapa on poistaa ne +keinotekoiset yhteistyön esteet, jotka laskevat +tuottavuutta. "Ohjelmistotuottavuutta" tutkivat tutkijat keskittyvät +kuitenkin termin toiseen, rajoitettuun merkitykseen, jonka puitteissa kasvu +vaatii vaikeita teknologisia edistysaskeleita.</p> + +<h3 id="competition">Onko kilpailu väistämätöntä?</h3> +<p> + Onko väistämätöntä, että ihmiset kilpailevat, koettavat ohittaa toisensa +yhteiskunnassa? Ehkä. Kilpailu itsessään ei kuitenkaan ole vahingollista, +vahingon aiheuttaa <em>taistelu</em>.</p> +<p> + On monia tapoja kilpailla. Kilpailua voi olla saavutusten parantaminen, +toisten suoritusten ylittäminen. Vanhoina aikoina esimerkiksi +ohjelmointivelhojen välillä vallitsi kilpailua – kilpailua siitä, kuka sai +koneen tekemään ällistyttävimmän tempun tai siitä, kuka kirjoitti lyhyimmän +tai nopeimman ohjelman jotakin tarkoitusta varten. Tällainen kilpailu voi +hyödyttää kaikkia, jos hyvä urheiluhenki säilyy.</p> +<p> + Rakentava kilpailu on riittävä houkutin merkittäviin saavutuksiin. Ihmiset +kilpailevat siitä, kuka ensimmäisenä käy kaikissa maailman maissa; jotkut +käyttävät omaisuuksia voittaakseen. He eivät kuitenkaan lahjo laivojen +kapteeneja jättämään heidän kilpailijansa autiolle saarelle. Riittää, kun +paras kilpailija voittaa.</p> +<p> + Kilpailu muuttuu taisteluksi, kun kilpailijat ryhtyvät vahingoittamaan +toisiaan sen sijaan että edistäisivät omia mahdollisuuksiaan, kun lause +"Paras voittakoon" muuttuu lauseeksi "Minä voitan, olin paras tai en." +Omistettu ohjelmisto on haitallinen siksi, että se edustaa yhteiskuntamme +jäsenten välistä taistelua, ei siksi että se edustaa kilpailua.</p> +<p> + Yritysten välinen kilpailu ei välttämättä ole taistelua. Kun esimerkiksi +kaksi ruokakauppaa kilpailee, ne pyrkivät vain parantamaan omaa +suoritustaan, eivät sabotoimaan kilpailijaansa. Tämä ei kuitenkaan ole +seurausta erityisestä yritysetiikasta, vaan siitä, että alalla on vaikea +taistella ellei sitten ryhdy suoraan fyysiseen väkivaltaan. Kaikilla +yrityselämän aloilla ei kuitenkaan ole näin. Kaikkia mahdollisesti +hyödyttävän informaation pimittäminen on taistelua.</p> +<p> + Yritysajattelu ei valmista ihmisiä kohtaamaan kiusausta siirtyä kilpailusta +taisteluun. Joitakin taistelun muotoja on kielletty monopolien vastaisilla +laeilla, mainontaa koskevilla laeilla ja niin edelleen, mutta sen sijaan +että yleistäisivät nämä ohjeet hylkäämällä taistelun kokonaan, +yritysjohtajat keksivät uusia lain sallimia taistelun muotoja. Yhteiskunnan +voimavaroja tuhlataan lahkojen väliseen taloudelliseen sisällissotaan.</p> + +<h3 id="communism">"Mikset muuta Venäjälle?"</h3> +<p> + Jokainen, joka Yhdysvalloissa kannattaa jotakin muuta kuin äärimmäistä +laissez-faire itsekkyyttä, saa usein kuulla tämän kysymyksen. Se esitetään +esimerkiksi heille, jotka tukevat kansallista terveydenhoitojärjestelmää, +jollainen on olemassa kaikissa muissa vapaan maailman teollistuneissa +maissa. Kysymys esitetään myös taiteen julkisen tuen kaipaajille; myös tämä +järjestelmä on olemassa kaikissa kehittyneissä maissa. Amerikassa ajatusta, +jonka mukaan kansalaisilla on velvotteita yhteistä hyvää kohtaan, pidetään +kommunismina. Mutta miten samankaltaisia nämä ajatukset ovat?</p> +<p> + Neuvostoliitossa kommunismi oli keskusjohtoinen järjestelmä, joka sääteli +kaikkea toimintaa, oletetusti yhteiseksi hyväksi, mutta tosiasiassa +Kommunistisen puolueen jäsenten hyväksi. Kopiointivälineet olivat tarkassa +valvonnassa laittoman kopioinnin estämiseksi.</p> +<p> + Amerikkalais-henkisiin immateriaalioikeuksiin perustuva järjestelmä valvoo +ohjelman levitystä ja kopiointivälineitä automatisoiduilla +kopiosuojausmenetelmillä laittoman kopioinnin estämiseksi.</p> +<p> + Tätä vastoin minä työskentelen luodakseni järjestelmän, jossa ihmiset itse +saavat päättää teoistaan; aivan erityisesti järjestelmän, jossa ihmiset ovat +vapaita auttamaan lähimmäisiään ja vapaita muuttamaan ja parantamaan niitä +työvälineitä, joita jokapäiväisessä elämässä käytetään. Tällainen +järjestelmä perustuu vapaaehtoiseen yhteistoimintaan ja desentralisaatioon.</p> +<p> + Jos siis arvioimme järjestelmiä sen perusteella, miten paljon ne +muistuttavat venäläistä kommunismia, niin ohjelmistojen omistajat +näyttäytyvät kommunisteina.</p> + +<h3 id="premises">Kysymys oletuksista</h3> +<p> + Olen olettanut, että ohjelmiston käyttäjä on yhtä tärkeä kuin ohjelmiston +tekijä, jopa yhtä tärkeä kuin ohjelmiston tekijän työnantaja. Toisin sanoen +käyttäjien, tekijöiden ja työnantajien tarpeilla ja toiveilla on yhtä suuri +painoarvo valitessamme parasta toimintamallia.</p> +<p> + Tämä oletus ei ole yleisesti hyväksytty. Monien mielestä ohjelmiston tekijän +työnantaja on ratkaisevasti tärkeämpi taho kuin muut. Heidän oletuksensa +mukaan ohjelmiston omistamisen tarkoitus on antaa tekijän työnantajalle etu, +jonka työnantaja ansaitsee – täysin riippumatta omistajuuden vaikutuksista +yhteiskunnalle.</p> +<p> + Ei kannata yrittää todistaa tai kumota näitä oletuksia. Argumentointi +edellyttää yksimielisyyttä oletuksista. Niinpä suurin osa sanomastani +puhuttelee vain heitä, jotka jakavat oletukseni tai ovat ainakin +kiinnostuneet oletusteni seurauksista. Heille, joiden mielestä omistajat +ovat tärkeämpiä kuin kukaan muu, tämä kirjoitus on yksinkertaisesti +merkityksetön.</p> +<p> + Mutta miksi suuri osa amerikkalaisista hyväksyy oletuksen, joka asettaa +tietyn ihmisryhmän kaikkien muiden yläpuolelle? Osittain siksi, että he +kuvittelevat, että tämä oletus on osa amerikkalaisen yhteiskunnan +oikeusperinnettä. Joidenkin mielestä oletuksen kiistäminen horjuttaa +yhteiskunnan perusteita.</p> +<p> + Näiden ihmisten on tärkeää tietää, että kyseinen oletus ei ole eikä ole +koskaan ollutkaan osa oikeusperinnettämme.</p> +<p> + Yhdysvaltain perustuslaki sanoo, että tekijänoikeuden tarkoitus on "edistää +tieteen ja taiteiden kehitystä". Korkein oikeus on tulkinnut (tapauksessa +<em>Fox Film vastaan Doyal</em>) tätä seuraavasti: "Yhdysvaltain ainoa +kiinnostus ja tekijälle annetun yksinoikeuden ainoa tarkoitus kohdistuu +yleisön tekijöiden teoksista saamaan hyötyyn."</p> +<p> + Meidän ei ole pakko olla samaa mieltä kuin perustuslaki tai korkein +oikeus. (Yhteen aikaan molemmat hyväksyivät orjuuden.) Näin ollen +perustuslain tai korkeimman oikeuden käsitykset eivät kumoa oletusta +omistajuuden etusijasta. Toivon kuitenkin, että kun huomaamme, että oletus +on pikemminkin radikaalin äärioikeistolainen kuin perinteisesti tunnustettu, +sen houkutusvoima heikkenee.</p> + +<h3 id="conclusion">Johtopäätös</h3> +<p> + Kuvittelemme, että yhteiskuntamme kannustaa lähimmäisen auttamiseen, mutta +joka kerta kun palkitsemme jakamisen estämisen tai ihailemme tällä tavoin +hankittua varallisuutta, annamme itsestämme päinvastaisen kuvan.</p> +<p> + Ohjelmistojen rajoittaminen on yksi muoto tavastamme laiminlyödä yhteisön +hyvä henkilökohtaisen edun nimissä. Voimme jäljittää tämän laiminlyönnin +kulkua Ronald Reaganista Dick Cheneyhin, Exxonista Enroniin, epäonnistuvista +pankeista epäonnistuviin kouluihin. Laiminlyönnin määrää voidaan mitata +kodittomien ja vankien määrällä. Yhteisöllisyyden vastainen ilmapiiri +ruokkii itseään, sillä mitä useammin huomaamme toisten laiminlyövän meidän +auttamisemme, sitä turhemmalta tuntuu heitä auttaa. Näin yhteiskunta +rappeutuu viidakoksi.</p> +<p> + Jos emme halua asua viidakossa, meidän on muutettava asenteitamme. Meidän on +osoitettava, että pidämme hyvänä kansalaisena häntä, joka tarvittaessa tekee +yhteistyötä, emme häntä, joka menestyksekkäästi ottaa toisilta. Toivon että +liike vapaiden ohjelmistojen puolesta vie tähän suuntaan: ainakin yhdellä +alalla korvaamme viidakon tehokkaammalla, vapaaehtoiseen yhteistyöhön +kannustavalla ja perustuvalla järjestelmällä.</p> + + +<h3 id="footnotes">Viittet</h3> + +<ol> +<li id="f1">Sana "vapaa" ilmaisussa "vapaa ohjelmisto" viittaa vapauteen, ei +hintaan. Vapaasta ohjelmistosta maksettu hinta voi olla nolla tai pieni tai +(toisinaan) sangen suuri.</li> + +<li id="f2">Kysymykset saastumisesta tai ruuhkista eivät muuta johtopäätöstä. Jos +haluamme tehdä ajamisesta kalliimpaa, jotta autolla ajettaisiin vähemmän, ei +kannata käyttää tullimaksuja, sillä niiden periminen lisää saastumista ja +ruuhkia. Polttoainevero on paljon tehokkaampi menetelmä. Samaan tapaan halu +parantaa turvallisuutta laskemalla suurinta sallittua nopeutta on +irrelevantti argumenttimme kannalta; vapaa tie nostaa keskimääräistä +nopeutta – koska tullia varten ei tarvitse pysähtyä – suurimmasta sallitusta +nopeudesta riippumatta.</li> + +<li id="f3">Jotakin tiettyä ohjelmistoa voidaan pitää niin vahingollisena, ettei sen +pitäisi olla lainkaan saatavilla, esimerkkinä Lotus Marketplace +–tietokantaohjelma, joka vedettiin markkinoilta julkisen paheksunnan +vuoksi. Suurinta osaa argumentistani ei voida soveltaa tähän tapaukseen, +mutta toisaalta ei ole juurikaan järkeä väittää, että ohjelmistoilla pitäisi +olla omistaja, jotta omistaja vaikeuttaisi niiden saatavuutta. Omistaja ei +vedä ohjelmistoa markkinoilta <em>täysin</em>, kuten olisi toivottavaa +tapauksessa, jossa ohjelman käyttöä pidetään tuhoisana.</li> +</ol> + +<hr /> +<blockquote id="fsfs"><p class="big">Tämä essee on julkaistu teoksessa <a +href="http://shop.fsf.org/product/free-software-free-society/"><cite>Free +Software, Free Society: The Selected Essays of Richard +M. Stallman</cite></a>.</p></blockquote> + +<div class="translators-notes"> + +<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't have notes.--> + </div> +</div> + +<!-- for id="content", starts in the include above --> +<!--#include virtual="/server/footer.fi.html" --> +<div id="footer"> +<div class="unprintable"> + +<p>Ole hyvä ja lähetä FSF & GNU -kyselyt osoitteeseen <a +href="mailto:gnu@gnu.org"><gnu@gnu.org></a>. On myös muita tapoja <a +href="/contact/">saada yhteys</a> FSF:ään. Lähetä ilmoitukset +toimimattomista linkeistä ja muut korjaukset (tai ehdotukset) osoitteeseen +<a href="mailto:webmasters@gnu.org"><webmasters@gnu.org></a>.</p> + +<p> +<!-- TRANSLATORS: Ignore the original text in this paragraph, + replace it with the translation of these two: + + We work hard and do our best to provide accurate, good quality + translations. However, we are not exempt from imperfection. + Please send your comments and general suggestions in this regard + to <a href="mailto:web-translators@gnu.org"> + + <web-translators@gnu.org></a>.</p> + + <p>For information on coordinating and submitting translations of + our web pages, see <a + href="/server/standards/README.translations.html">Translations + README</a>. --> +Me teemme kovaa työtä ja teemme parastamme luodaksemme tarkkoja, hyvän +laadun käännöksiä. Mutta, mekään emme ole täydellisiä. Lähetä kommentteja ja +pyyntöjä tästä käännöksestä osoitteeseen:<a +href="mailto:web-translators@gnu.org"><web-translators@gnu.org></a>.</p> +<p> Saadaksesi tietoa meidän verkkosivujemme käännösten lähettämisestä ja +koordinoimisesta, lue <a href="/server/standards/README.translations.html"> +Käännösten README </a></p> +</div> + +<p>Copyright © 1991, 1992, 1998, 2000, 2001, 2006, 2007, 2010, 2017, 2018, +2020 Free Software Foundation, Inc.</p> + +<p>Tämä sivu on julkaistu <a rel="license" +href="http://creativecommons.org/licenses/by-nd/4.0/">Creative Commons +Nimeä-EiMuutoksia 4.0-kansainvälisen lisenssin alla.</a></p> + +<!--#include virtual="/server/bottom-notes.fi.html" --> +<div class="translators-credits"> + +<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't want credits.--> +<b>Suomentanut</b> Pyry.</div> + +<p class="unprintable"><!-- timestamp start --> +Päivitetty: + +$Date: 2020/07/05 14:01:37 $ + +<!-- timestamp end --> +</p> +</div> +</div> +<!-- for class="inner", starts in the banner include --> +</body> +</html> diff --git a/talermerchantdemos/blog/articles/fi/thegnuproject.html b/talermerchantdemos/blog/articles/fi/thegnuproject.html new file mode 100644 index 0000000..dbbe083 --- /dev/null +++ b/talermerchantdemos/blog/articles/fi/thegnuproject.html @@ -0,0 +1,1053 @@ +<!--#set var="ENGLISH_PAGE" value="/gnu/thegnuproject.en.html" --> + +<!--#include virtual="/server/header.fi.html" --> +<!-- Parent-Version: 1.86 --> + +<!-- This file is automatically generated by GNUnited Nations! --> +<title>GNU-projekti - GNU-projekti - Free Software Foundation</title> +<meta http-equiv="Keywords" content="GNU, GNU Project, FSF, Free Software, Free Software Foundation, History" /> + +<!--#include virtual="/gnu/po/thegnuproject.translist" --> +<!--#include virtual="/server/banner.fi.html" --> +<h2>GNU-projekti</h2> + +<p> +Kirjoittanut <a href="http://www.stallman.org/"><strong>Richard +Stallman</strong></a></p> + +<blockquote> +<p> +Alun perin julkaistu kirjassa <em>Open Sources</em>. Richard Stallman <a +href="/philosophy/open-source-misses-the-point.html">ei koskaan ollut +"avoimen lähdekoodin" tukija</a>, mutta hän antoi kirjaan tämän artikkelin, +jotta vapaan ohjelmiston liikkeen ideat eivät puuttuisi kokonaan siitä +kirjasta. +</p> +<p> +Miksi <a +href="/philosophy/free-software-even-more-important.html">ainoastaan +vapaiden ohjelmistojen käyttäminen on tärkeämpää kuin koskaan</a>. +</p> +</blockquote> + +<h3>Ensimmäinen ohjelmistojenjakamisyhteisö</h3> +<p> +Kun aloin työskentelemään <abbr title="Massachusetts Institute of +Technology">MIT</abbr>:n keinoälylaboratoriossa vuonna 1971 tulin osaksi +ohjelmistojenjakamisyhteisöä, joka oli ollut olemassa useita +vuosia. Ohjelmien jakaminen ei ollut rajoittunut vain meidän yhteisöömme; se +oli niin vanha kuin tietokoneet, kuten reseptien jakaminen on yhtä vanhaa +kuin ruoanlaitto. Mutta me teimme sitä enemmän kuin muut.</p> +<p> +Keinoälylaboratorio käytti käyttöjärjestelmää jota kutsuttiin <abbr +title="Incompatible Timesharing System">ITS</abbr>:ksi (the Incompatible +Timesharing System) eli epäyhteensopivaksi ajanjakamisjärjestelmäksi, jonka +laboratorion hakkerit (1) olivat suunnitelleet ja kirjoittaneet +assemblerilla Digitalin <abbr title="Programmed Data +Processor">PDP</abbr>-10:lle, yhdelle sen ajan suurista tietokoneista. Tämän +yhteisön jäsenenä, keinoälylaboratorion henkilöstöön kuuluvana hakkerina +minun työni oli parannella tätä järjestelmää.</p> +<p> +Me emme kutsuneet ohjelmistojamme vapaiksi ohjelmiksi, koska termiä ei vielä +ollut, mutta sitä se oli. Kun ihmiset toisesta yliopistosta tai yhtiöstä +halusivat muokata ohjelmiamme niin, että he voisivat ajaa niitä omilla +laitteistoillaan me annoimme mielellämme heidän tehdä sen. Jos näit jonkun +käyttämässä sinulle tuntematonta ja mielenkiintoista ohjelmaa, pystyit aina +pyytämään lähdekoodia voidaksesi lukea sen, muuttaaksesi sitä tai +käyttääksesi osia siitä tehdäksesi uuden ohjelman.</p> +<p> +(1) Sanan "hakkeri" käyttö tarkoituksella "turvallisuuden murtaja" on +massamedian aiheuttamaa hämmästystä. Me hakkerit kiellämme tuon +tarkoituksen tunnustamisen, ja jatkamme sanan käyttöä tarkoittamaan jotakuta +joka rakastaa ohjelmointia, jotakuta joka pitää leikkisästä viisaudesta, tai +niitten yhdistelmä. Katso artikkelini <a +href="http://stallman.org/articles/on-hacking.html">Hakkeroinnista</a>.</p> + +<h3>Yhteisön romahtaminen</h3> +<p> +Tilanne muuttui voimakkaasti 1980-luvun alussa kun Digital lopetti +PDP-10-tietokoneiden valmistamisen. Sen hieno ja tehokas arkkitehtuuri +60-luvulla ei voinut enää laajentua luonnollisesti suuriin osoiteavaruuksiin +jotka tulivat mahdollisiksi 80-luvulla. Tämä tarkoitti sitä että lähes +kaikki ohjelmat joista ITS koostui olivat tulleet vanhentuneiksi.</p> +<p> +Keinoälylaboratorion hakkeriyhteisö oli jo romahtanut, mutta ei kauan +sitten. Vuonna 1981 Symbolics-niminen yhtiö oli palkannut pois lähes kaikki +hakkerit keinoälylaboratoriosta, ja kuihtunut yhteisö ei enää voinut +ylläpitää itseään. (Kirja Hackers, kirjoittanut Steve Levy selittää näitä +tapahtumia, antaen myös kuvan yhteisöstä sen ollessa parhaimmillaan.) Kun +keinoälylaboratorio osti uuden PDP-10-tietokoneen vuonna 1982 sen +pääkäyttäjät päättivät käyttää Digitalin suljettua ei-vapaata +käyttöjärjestelmää ITS:n sijasta.</p> +<p> +Modernit sen aikaiset tietokoneet kuten VAX tai 68020 omasivat omat +käyttöjärjestelmänsä, mutta mikään niistä ei ollut vapaa: sinun täytyi +allekirjoittaa vaitiolosopimus, että sait edes suoritettavan kopion.</p> +<p> +Tämä tarkoitti sitä, että ensimmäinen lupaus tietokoneen käyttämisessä oli +olla auttamatta naapuria. Yhteistyössä toimiva yhteisö oli +kielletty. Kaupallisten ei-vapaiden ohjelmistojen omistajien tekemä sääntö +oli: “Jos jaat naapurisi kanssa olet piraatti. Jos haluat muutoksia, niin +rukoile meitä tekemään ne”.</p> +<p> +Ei-vapaiden ohjelmistojen sosiaalinen järjestelmä, järjestelmä joka sanoo, +että sinä et saa jakaa tai muuttaa ohjelmistoja on epäsosiaalinen, +epäeettinen ja täysin väärin voi tulla joillekin lukijoille +yllätyksenä. Mutta mitä muuta me voisimme sanoa järjestelmästä joka perustuu +ihmisten erottamiseen ja käyttäjien pitämiseen avuttomina? Lukijat joista +tämä idea on yllättävä ovat voineet pitää ei-vapaiden ohjelmistojen +sosiaalista järjestelmää itsestäänselvyytenä tai tuomittuna heille ei-vapaan +ohjelmistobisneksen termein. Ohjelmistojen julkaisijat ovat työskennelleet +pitkään ja kovasti vakuuttaakseen ihmiset siitä että on vain yksi näkökulma +asiaan.</p> +<p> +Kun ohjelmistojulkaisijat puhuvat "oikeuksiensa vahvistamisesta" tai "<a +href="/philosophy/words-to-avoid.html#Piracy">piratismin</a> lopettamisesta"</p> +<p> +Yksi oletus on se, että ohjelmistoyhtiöt omaavat kyseenalaistamattoman +oikeuden ohjelmiin ja täten kaikkiin ohjelmistojen käyttäjiin. (Jos tämä +olisi luonnollinen oikeus niin vaikka se kuinka vahingoittaisi ihmisiä emme +voisi protestoida sitä vastaan.) Mielenkiintoista on se, että USA:n +perustuslaki ja laillinen traditio hylkäävät tämän näkymän; copyright ei ole +luonnollinen oikeus vaan keinotekoinen hallituksen pakottama monopoli joka +rajoittaa käyttäjän luonnollista oikeutta kopioida.</p> +<p> +Toinen oletus on se, että tärkeintä ohjelmistoissa on se että mitä sillä voi +tehdä, että meidän tietokoneiden käyttäjien ei tulisi välittää siitä +minkälainen yhteisö meillä saa olla.</p> +<p> +Kolmas oletus on se, että meillä ei olisi käyttökelpoisia ohjelmia (tai ei +olisi jotain tiettyä ohjelmaa tekemään joku erityinen asia) jos me emme +antaisi yhtiölle valtaa kaikkiin ohjelman käyttäjiin. Tämä oletus on +saattanut olla vakuuttava ennen kuin vapaiden ohjelmistojen liike osoitti, +että me voimme tehdä paljon käyttökelpoisia ohjelmia kahlitsematta niitä.</p> +<p> +Jos me epäämme nämä oletukset ja tuomitsemme nämä asiat perustuen +tavalliseen järkevään moraaliin, laittaen käyttäjät ensimmäiseksi päädymme +hyvin erilaisiin johtopäätöksiin. Tietokoneiden käyttäjien tulisi olla +vapaita muokkaamaan ohjelmia tarpeisiinsa ja olla vapaita jakamaan +ohjelmistoja, koska toisten ihmisten auttaminen on yhteiskunnan perusasia.</p> +<p> +Tässä artikkelissa ei ole tilaa laajalle selitykselle tästä +johtopäätöksestä, joten viittaan lukijaa verkkosivuille <a +href="/philosophy/why-free.html"> +http://gnu.org/philosophy/why-free.html</a> ja <a +href="/philosophy/free-software-even-more-important.html"> +http://gnu.org/philosophy/free-software-even-more-important.html</a> +</p> + +<h3>Perustava moraalinen valinta</h3> +<p> +Yhteisöni kadotessa jatkaminen kuten ennen oli mahdotonta. Sen sijaan +kohtasin perustavaa laatua olevan moraalisen valinnan.</p> +<p> +Helppo valinta olisi liittyä ei-vapaiden ohjelmistojen maailmaan +allekirjoittaen vaitiolosopimuksia ja luvaten olla auttamatta +hakkerikaveriani. Todennäköisesti minä olisin myös kehittämässä ohjelmistoja +jotka julkaistaan vaitiolovelvollisuuden alla, näin lisäten muiden ihmisten +painetta heidän kavereidensa pettämiseen.</p> +<p> +Olisin voinut tehdä rahaa näin ja ehkä huvittaa itseäni kirjoittamassa +koodia. Mutta tiesin, että urani lopulla katsoisin taakseni ja näkisin ne +vuodet rakentaessani muureja ihmisten erottamiseksi ja käyttäen koko elämäni +tehdäkseni maailmasta huonomman paikan.</p> +<p> +Olin jo kokenut vaitiolosopimuksen vastaanottajana olemisen kun joku +kieltäytyi antamasta minulle ja MIT:n keinoälylaboratoriolle lähdekoodia +tulostimemme ohjausohjelmaan. (Eräiden ominaisuuksien puute tässä ohjelmassa +teki tulostimen käyttämisen erittäin turhauttavaksi.) Joten en voinut sanoa +itselleni, että vaitiolosopimukset olivat viattomia. Olin erittäin vihainen +kun hän kieltäytyi jakamasta meidän kanssamme; en voinut kääntyä ja tehdä +saman muille.</p> +<p> +Toinen vaihtoehto, selvä mutta epämiellyttävä oli jättää tietokoneet. Näin +minun taitojani ei käytettäisi väärin mutta ne olisivat kuitenkin +hukattu. En voinut olla syyllinen käyttäjien erottamiseen ja rajoittamiseen +mutta se tapahtuisi kuitenkin.</p> +<p> +Joten punnitsin eri vaihtoehtoja joilla ohjelmoija saattaisi tehdä jotain +hyvää. Kysyin itseltäni: “Olisiko ohjelma tai ohjelmia joita voisin +kirjoittaa tehdäkseni yhteisön mahdolliseksi taas kerran?”</p> +<p> +Vastaus oli selvä: se mitä tarvittiin ensimmäiseksi oli +käyttöjärjestelmä. Se on kriittinen ohjelmisto tietokoneen +käyttämisessä. Käyttöjärjestelmän avulla voi tehdä monia asioita mutta ilman +sellaista ei voi käyttää tietokonetta ollenkaan. Vapaan käyttöjärjestelmän +avulla me mahdollistaisimme taas hakkereiden yhteisön joka tekee yhteistyötä +ja kutsua kenet tahansa mukaan. Ja kuka tahansa pystyisi käyttämään +tietokonetta toimimatta ystäviään vastaan.</p> +<p> +Käyttöjärjestelmän kehittäjänä minulla oli tarpeelliset kyvyt tähän +työhön. Joten vaikka en voinut olla varma menestyksestä ymmärsin, että minut +oli valittu tekemään työ. Päätin tehdä järjestelmästä yhteensopivan Unix:n +kanssa joten se olisi ajettavissa useilla eri laitteistoarkkitehtuureilla ja +näin Unix:n käyttäjät pystyisivät helposti vaihtamaan siihen. Nimi GNU +valittiin seuraten hakkeritraditiota itsensä sisältävänä akronyyminä +lauseesta "GNU's Not Unix." Se lausutaan <a href="/gnu/pronunciation.html"> +yhtenä sanana kovalla G:llä</a>.</p> +<p> +Käyttöjärjestelmä ei tarkoita vain ydintä joka on tuskin tarpeeksi muiden +ohjelmien ajamiseen. 1970-luvulla jokainen mainitsemisen arvoinen +käyttöjärjestelmä sisälsi komentotulkkeja, assemblereita, kääntäjiä, +tulkkeja, debuggereita, tekstieditoreita, postitusohjelmia ja paljon +muutakin. ITS:ssä, Multics:ssa, VMS:ssä ja Unix:ssa olivat +ne. GNU-käyttöjärjestelmä sisältäisi myös ne.</p> +<p> +Myöhemmin kuulin nämä sanat Hillel:n sanomana (1):</p> + +<blockquote><p> + Jos minä en ole itselleni, kuka on minulle?<br /> + Jos olen vain itselleni, mikä minä olen?<br /> + Jos ei nyt, koska? +</p></blockquote> +<p> +Päätös GNU-projektin aloittamisesta perustui samanlaiseen henkeen.</p> +<p> +(1) Ateistina en seuraa mitään uskonnollisia johtajia mutta joskus ihailen +jotain mitä joku heistä on sanonut.</p> + +<h3>Vapaus</h3> +<p> +Termi vapaa ohjelmisto ymmärretään joskus väärin. Sillä ei ole mitään +tekemistä hinnan kanssa. On vain kyse vapaudesta. Siksi tässä on määritelmä +termistä vapaa ohjelmisto.</p> + +<p>Ohjelmisto on vapaa sinulle, käyttäjälle jos:</p> + +<ul> + <li>Sinulla on vapaus käyttää ohjelmaa, mihin tahansa tarkoitukseen.</li> + + <li>Sinulla on vapaus muokata ohjelmaa tarpeisiisi. (Tämän vapauden +toteuttaminen käytännössä vaatii että sinulla on pääsy lähdekoodiin, koska +muutosten tekeminen ohjelmaan ilman lähdekoodia on erittäin vaikeaa.)</li> + + <li>Sinulla on vapaus levittää kopioita, joko ilmaiseksi tai maksua vastaan.</li> + + <li>Sinulla on vapaus levittää muokattuja versioita ohjelmasta siten , että +yhteisö voi hyötyä tekemistäsi muutoksista.</li> +</ul> +<p> +Koska termi vapaa viittaa vapauteen eikä hintaan, ei ole ristiriitaa +vapaiden ohjelmistojen myynnissä. Itse asiassa vapaus myydä kopioita on +tärkeä: kokoelmat vapaita ohjelmistoja joita myydään CD-ROM-levyillä ovat +tärkeitä yhteisölle ja niiden myyminen on tärkeä tapa hankkia rahoitusta +vapaiden ohjelmistojen kehittämiseen. Täten ohjelma jota ihmiset eivät ole +vapaita laittamaan joihinkin näistä kokoelmista ei ole vapaa ohjelma.</p> +<p> +Johtuen sanan "free" (ilmainen,vapaa) moniselitteisyydestä ihmiset ovat +kauan etsineet vaihtoehtoja mutta kukaan ei ole löytänyt +sopivaa. Englannissa on enemmän sanoja ja nyansseja kuin missään muussa +mutta siitä puuttuu helppo ja yksiselitteinen sana joka tarkoittaa vapaa +kuten vapaus.</p> + +<h3>GNU-ohjelmistot ja GNU-järjestelmä</h3> +<p> +Kokonaisen järjestelmän kehittäminen on suuri projekti. Tehdäkseni sen +mahdolliseksi päätin sovittaa ja käyttää siihen jo olemassa olevia vapaita +ohjelmistoja aina kun oli mahdollista. Esimerkiksi päätin heti alussa +käyttää TeX:iä tekstinmuotoilijana ja muutama vuosi sen jälkeen päätin +käyttää X-ikkunointijärjestelmää oman ikkunointijärjestelmän GNU:lle +kirjoittamisen sijasta.</p> +<p> +Tämän päätöksen takia GNU-järjestelmä ei ole sama kuin kokoelma +GNU-ohjelmistoja. GNU-järjestelmä sisältää ohjelmia jotka eivät ole +GNU-ohjelmia, ohjelmia jotka muut ihmiset ja projektit ovat kehittäneet +omiin käyttötarkoituksiinsa mutta joita me voimme käyttää koska ne ovat +vapaita ohjelmistoja.</p> + +<h3>Projektin aloittaminen</h3> +<p> +Tammikuussa 1984 lopetin työni MIT:ssä ja aloin kirjoittamaan +GNU-ohjelmia. MIT:n jättäminen oli tarpeellista koska näin se ei voinut +vaikuttaa GNU:n levittämiseen vapaana ohjelmistona. Jos olisin pysynyt MIT:n +henkilökunnassa, MIT olisi voinut väittää työtäni omakseen ja määrätä omat +levityssäännöt tai jopa muuttaa työn ei-vapaaksi ohjelmistoksi.</p> +<p> +Kuitenkin professori Winston, silloinen MIT:n keinoälylaboratorion johtaja +kutsui minut sydämellisesti jatkamaan laboratorion laitteiston käyttämistä.</p> + +<h3>Ensiaskeleet</h3> +<p> +Pian GNU-projektin aloittamisen jälkeen, kuulin ohjelmasa nimeltään “Free +University Compiler Kit” joka tunnettiin myös nimellä VUCK. (Tanskan kielen +sana vapaa on kirjoitettu <em>v</em>:llä) Tämä kääntäjä oli suunniteltu +hallitsemaan useita kieliä kuten C ja Pascal ja se pystyi tuottamaan koodia +useille kohdekoneille. Kirjoitin ohjelman tekijälle kysyen että voisiko GNU +käyttää sitä.</p> +<p> +Hän vastasi naurettavasti kertoen, että yliopisto oli vapaa mutta kääntäjä +ei. Täten päätin että ensimmäinen ohjelmani GNU-projektille olisi kääntäjä +joka tukisi useita laitteistoalustoja ja ohjelmointikieliä.</p> +<p> +Toivoen että välttäisin koko kääntäjän kirjoittamisen itse, hankin +lähdekoodin Pastel-kääntäjään joka tuki useita laitteistoalustoja ja se oli +kehitetty Lawrence Livermore Lab:ssa. Se oli kirjoitettu +järjestelmäohjelmointiin suunnitellulla laajennetulla Pascal- versiolla jota +se myös tuki. Lisäsin C-liittymän siihen ja aloin sovittamaan sitä Motorola +68000-tietokoneelle. Mutta minun täytyi luovuttaa kun huomasin, että +kääntäjä vaati useita megatavuja tilaa pinosta ja saatavilla oleva 68000 +Unix-järjestelmä sallisi vain 64 kilotavua.</p> +<p> +Sitten ymmärsin että Pastel-kääntäjä toimi jäsentämällä koko sille syötetyn +tiedoston syntaksipuuksi kääntäen koko syntaksipuun ketjuksi käskyjä, ja +vasta sitten tehden lopputuloksen vapauttamatta missään vaiheessa +tallennustilaa. Tässä vaiheessa päättelin, että minun täytyisi kirjoittaa +uusi kääntäjä alusta alkaen. Tämä uusi kääntäjä tunnetaan nimellä <abbr +title="GNU Compiler Collection">GCC</abbr>; mitään Pastel-kääntäjän koodia +ei ole käytetty siinä mutta onnistuin sovittamaan ja käyttämään siinä +C-liittymää jonka olin kirjoittanut. Mutta se oli pari vuotta myöhemmin; +ensin työskentelin GNU Emacsin parissa.</p> + +<h3>GNU Emacs</h3> +<p> +Aloin työskentelemään GNU Emacsin parissa syyskuussa 1984, ja vuoden 1985 +alussa se alkoi olla käytettävä. Tämä mahdollisti minulle Unix-järjestelmien +käytön tekstin editoinnissa koska minulla ei ollut mitään mielenkiintoa +opetella vi- tai ed-editoreita olin tehnyt editointini muunlaisilla koneilla +sitä ennen.</p> +<p> +Tässä vaiheessa ihmiset alkoivat haluta käyttää GNU Emacs:ia josta aiheutui +kysymys kuinka levittää sitä. Tietenkin laitoin sen anonyymiftp-palvelimelle +tietokoneelle jota olin käyttänyt MIT:ssä. (Tämä tietokone, prep.ai.mit.edu, +tuli näin ensisijaiseksi GNU:n ftp-levityspaikaksi; kun se poistui käytöstä +pari vuotta myöhemmin, siirsimme nimen uudelle ftp-palvelimellemme.) Mutta +sinä aikana monet kiinnostuneet ihmiset eivät olleet Internetissä eivätkä +siten voineet saada kopiota ftp:llä. Joten kysymys oli; mitä sanoisin +heille?</p> +<p> +Olisin voinut sanoa: "Etsi ystävä joka on verkossa ja voi tehdä kopion +sinulle." Tai olisin voinut tehdä saman kuin alkuperäisen PDP-10 Emacsin +kanssa: kertoa heille: "Lähetä minulle kasettinauha ja <abbr +title="Self-addressed Stamped Envelope">SASE</abbr>, ja lähetän sen takaisin +Emacsin kanssa." Mutta minulla ei ollut työtä, ja olin etsimässä tapoja +saada rahaa vapaasta ohjelmistosta. Joten, ilmaisin että postittaisin +nauhoja niille, jotka haluaisivat sellaisen, 150 dollarin maksusta. Tällä +tavalla, aloitin vapaan ohjelmiston jakelu-bisneksen, edeltäjä yrityksille, +jotka tänään jakelevat kokonaisia GNU/Linux-jakelupaketteja.</p> + +<h3>Onko ohjelma vapaa kaikille sen käyttäjille?</h3> +<p> +Jos ohjelma on vapaa kun tekijä julkaisee sen ei välttämättä tarkoita sitä, +että se tulee olemaan vapaa kaikille jotka saavat kopion siitä. Esimerkiksi, +<a href="/philosophy/categories.html#PublicDomainSoftware">“public +domain”-ohjelmisto</a> (ohjelmisto jolla ei ole copyrightia) on vapaa mutta +kuka tahansa voi tehdä muokatun, ei-vapaan version siitä. Samoin monet +vapaat ohjelmat ovat copyrightin alla mutta levitettynä yksinkertaisilla, +sallivilla lisensseillä jotka sallivat ei-vapaiden versioiden tekemisen.</p> +<p> +Paradigmaattinen esimerkki tästä ongelmasta on +X-ikkunonitijärjestelmä. Kehitettynä MIT:ssä, ja levitettynä vapaana +ohjelmana sallivalla lisenssillä se otettiin pian käyttöön useissa +tietokonefirmoissa. He lisäsivät X:n heidän ei-vapaisiin +Unix-järjestelmiinsä vain binäärimuodossa saman vaitiolosopimuksen +kanssa. Nämä kopiot X:stä eivät olleet yhtään sen vapaampia kuin Unix oli.</p> +<p> +X-ikkunointijärjestemän kehittäjät eivät ajatelleet tätä ongelmana. He +olettivat ja tarkoittivat näin käyvän. Heidän tavoitteensa ei ollut vapaus, +vain “menestys” määritettynä “saada monta käyttäjää”. He eivät välittäneet +käyttäjien vapaudesta. Vain siitä, että heitä pitäisi olla paljon.</p> +<p> +Tämä johti paradoksiin jossa kaksi eri tapaa laskea vapauden määrä antoivat +eri vastaukset kysymykseen “Onko tämä ohjelma vapaa?”. Jos päättäisit +perustuen MIT:n version lisenssiin sanoisit, että X oli vapaa ohjelma. Mutta +jos mittaisit keskimääräisen X:n käyttäjän vapautta sanoisit, että X ei +ollut vapaa. Useimmat X:n käyttäjät ajoivat ei-vapaita versioita jotka +tulivat Unix-järjestelmien mukana eivätkä vapaata versiota.</p> + +<h3>Copyleft ja GNU GPL</h3> +<p> +GNU:n tavoite oli antaa käyttäjille vapaus eikä vain olla suosittu. Joten me +tarvitsimme lisenssin joka estäisi GNU-ohjelmistoja kadottamasta +vapauttaan. Tapa jota me käytämme tunnetaan nimellä "copyleft".(1)</p> +<p> +Copyleft käyttää copyright-lakia, mutta kääntää sen ympäri tehdäkseen +normaalin tarkoituksensa vastakohdan: sen sijaan, että se rajoittaa +ohjelmaa, siitä tulee tarkoitus pitää ohjelma vapaana.</p> +<p> +Copyleftin perusidea on se, että me annamme kaikille luvan ajaa ohjelmaa, +kopioida ohjelmaa ja levittää muokattuja versioita ohjelmasta mutta ei lupaa +lisätä omia rajoituksiaan. Näin tärkeät vapaudet jotka määrittävät termin +vapaa ohjelmisto ovat taatut jokaiselle jolla kopio on; niistä tulee +luovuttamattomia oikeuksia.</p> +<p> +Jotta copyleft toimisi tulisi muokattujen versioiden myös olla vapaita. Tämä +takaa sen, että työ joka perustuu meihin tulee saataville yhteisölle jos se +on julkistettu. Kun ohjelmoijat jotka ohjelmoivat työkseen parantavat +vapaaehtoisesti GNU-ohjelmia copyleft estää heidän työnantajiaan sanomasta: +“Sinä et voi jakaa näitä muutoksia, koska me aiomme tehdä ei-vapaan version +tuosta ohjelmasta.”</p> +<p> +Vaatimus siitä, että muutosten täytyy olla vapaita on olennainen jos me +haluamme taata vapauden joka käyttäjälle. Yhtiöt jotka yksityistivät +X-ikkunointijärjestelmän tekivät yleensä joitain muutoksia sovittaakseen sen +heidän laitteistoilleen ja järjestelmilleen. Nämä muutokset olivat pieniä +verrattuna X:ään mutta ne eivät olleet mitättömiä. Jos muutoksien tekeminen +on veruke vapauden kieltämiseksi käyttäjiltä kenen tahansa olisi helppoa +hyötyä tästä verukkeesta.</p> +<p> +Tähän liittyvä asia koskee vapaan ohjelman yhdistämistä ei-vapaaseen +koodiin. Sellainen yhdistelmä olisi lopulta ei-vapaa; ne vapaudet jotka +puuttuvat ei-vapaasta osasta puuttuisivat myös koko +yhdistelmästä. Tämänlaisten muutosten salliminen avaisi reiän joka olisi +tarpeeksi suuri upottamaan laivan. Täten kriittinen vaatimus copylefille on +tukkia tämä reikä: kaikki mitä lisätään tai yhdistetään copyleft-ohjelmaan +aiheuttaa sen, että tämä suurempi kokonaisuus on myös vapaa ja +copyleft-ohjelma.</p> +<p> +Erityinen toteutus copyleftistä, se jota me käytämme suurimmalle osalle +GNU-ohjelmia on GNU General Public License (GNU Yleinen Julkinen Lisenssi) +tai GNU GPL lyhyesti. Meillä on myös muunlaisia copylefteja joita käytetään +erityisissä tilanteissa. GNU-käyttöohjeet ovat myös copyleftin alla mutta +käyttävät paljon yksinkertaisempaa copyleftiä, koska GNU GPL:n +monimutkaisuus ei ole tarpeellista manuaaleille. (2)</p> +<p> +(1) Vuonna 1984 tai 1985, Don Hopkins (hyvin mielikuvituskykyinen kaveri) +lähetti minulle kirjeen. Kirjeeseen oli kirjoitettu useita huvittavia +sanontoja mukaanlukien tämä: “Copyleft—all rights reversed” (“Copyleft- +kaikki oikeudet käännetty”). Käytin sanaa “copyleft” nimetäkseni +levitysidean jota minä kehitin silloin.</p> + +<p> +(2) Me nykyään käytämme <a href="/licenses/fdl.html">GNU Free Documentation +Licenseä</a> dokumentaatiota varten.</p> + +<h3>Free Software Foundation</h3> + +<p>Kiinnostus Emacs:n käyttämisestä kasvoi, muut ihmiset tulivat mukaan +GNU-projektiin ja me päätimme että oli aika etsiä rahoitusta taas +kerran. Joten vuonna 1985 me loimme <a href="http://www.fsf.org/">Free +Software Foundation</a>, veroista vapaan hyväntekeväisyysjärjestön vapaiden +ohjelmien kehitykselle. <abbr title="Free Software Foundation">FSF</abbr> +otti myös hoitaakseen Emacs-nauhojen levitysbisneksen; myöhemmin se laajensi +tätä lisäten muita vapaita ohjelmistoja (myös GNU ja ei-GNU) nauhalle ja +myyden myös manuaaleja.</p> + +<p>Suurin osa FSF:n tuotosta tuli vapaiden ohjelmistojen ja muiden palvelujen +(lähdekoodi-CD:t, binääri-CD:t, mukavasti tulostetut käyttöohjeet, kaiken +mukana vapaus jakaa ja muokata), ja Deluxe-jakeluiden (ohjelmistojakelut, +johon laitoimme täyden ohjelmistokokoelman käyttähän valitsemalle +alustalle). Tänään FSF edelleen <a href="http://shop.fsf.org/"> myy +käyttöohjeita ja muuta</a>, mutta se saa suurimman osan rahoituksestaan +jäsenmaksuista. Voit liittyä FSF:ään osoitteessa <a +href="http://fsf.org/join">fsf.org</a>.</p> + +<p>Free Software Foundation:in alaiset ovat kirjoittaneet ja ylläpitäneet +useita GNU-ohjelmistoja. Kaksi huomattavaa ovat C-kirjasto ja kuori (shell) +GNU C-kirjasto on se jota jokainen GNU/Linux-järjestelmässä ajettava ohjelma +käyttää kommunikointiin Linux:n kanssa. Sen on kehittänyt Free Software +Foundationin henkilöstön jäsen Roland McGrath. Kuori jota käytetään +useimmissa GNU/Linux-järjestelmissä on <abbr title="Bourne Again +Shell">BASH</abbr> , the Bourne Again Shell (1) jonka on kehittänyt FSF:n +alainen Brian Fox.</p> + +<p>Me rahoitimme näiden ohjelmien kehittämisen siksi, että GNU-projektissa ei +ollut kyse vain työkaluista tai kehitysympäristöstä. Meidän tavoitteemme oli +täydellinen käyttöjärjestelmä ja nämä ohjelmat olivat ne jotka tarvittaisiin +siihen tavoitteeseen pääsemiseksi.</p> + +<p>(1) "Bourne Again Shell" on vitsi nimestä "Bourne Shell", joka oli +tavallinen Unix:n komentotulkki.</p> + +<h3>Vapaiden ohjelmien tuki</h3> + +<p>Vapaiden ohjelmistojen filosofia hylkää tietyn laajalle levinneen +bisnestavan, mutta se ei ole bisnestä vastaan. Kun liikeala kunnioittaa +käyttäjien vapautta, me toivotamme heille menestystä.</p> + +<p>Emacs:n kopioiden myyminen osoittaa yhdenlaisen elinkeinon vapailla +ohjelmilla. Kun FSF otti haltuunsa sen elinkeinon tarvitsin toisen tavan +ansaita elantoni. Löysin sen palvelujen myynnistä liittyen ohjelmiin jotka +olin kehittänyt. Tämä sisälsi opettamisen aiheista kuten kuinka ohjelmoida +GNU Emacs:ia ja kuinka muokata GCC:tä ja ohjelmistonkehitystä, suurilta osin +GCC:n muokkaamista toimivaksi uusilla laitteistoalustoilla.</p> + +<p>Tänään useat eri yhtiöt harjoittavat jokaista näistä erilaisista +elinkeinoista liittyen vapaisiin ohjelmiin. Jotkut levittävät vapaita +ohjelmistoja CD-ROM-levyillä; toiset myyvät tukea eri tasoilla aina +käyttäjän kysymyksiin vastaamisesta bugien korjaamiseen ja uusien +merkittävien ominaisuuksien lisäämiseen. On jopa näkyvissä uusia +ohjelmistoyhtiöitä jotka perustavat liiketoimintansa uusien vapaiden +ohjelmien kehittämiseen.</p> + +<p>Ole varuillasi, sillä vaikka useat yhtiöt jotka yhdistävät itsensä termiin +avoin lähdekoodi (open source) ne oikeastaan perustavat elinkeinonsa +ei-vapaille ohjelmistoille jotka toimivat vapaiden ohjelmien kanssa. Nämä +yhtiöt eivät kehitä vapaita ohjelmia vaan ovat yhtiöitä jotka koettelevat +käyttäjien vapautta ohjelmistoillaan. He kutsuvat näitä ohjelmia +“lisäarvoisiksi” joka heijastaa arvoja jotka he haluaisivat meidän +hyväksyvän: mukavuus vapauden edelle. Jos me arvostamme vapautta enemmän +meidän tulisi kutsua näitä “vapaudesta vähennetyiksi” tuotteiksi.</p> + +<h3>Tekniset tavoitteet</h3> + +<p>GNU:n päätavoite oli se, että se olisi vapaa ohjelmisto. Vaikka jos GNU:lla +ei olisi mitään teknistä etua verrattuna Unix:iin sillä olisi sosiaalinen +etu, antaen käyttäjien tehdä yhteistyötä ja eettinen etu, käyttäjien +vapauden kunnioittaminen.</p> + +<p>Mutta oli luonnollista käyttää tunnettuja standardeja työssä. Kuten +esimerkiksi dynaamisesti jaetut datarakenteet mielivaltaisten määrättyjen +kokorajoitusten välttämiseksi ja kaikkien mahdollisten 8-bittisten koodien +käsittely aina kun se oli järkevää.</p> + +<p>Lisäksi hylkäsimme Unix:n keskittymisen pieneen muistin kokoon päättäen olla +tukematta 16-bittisiä koneita (oli selvää että 32-bittiset koneet olisivat +yleistyneet siihen mennessä kun GNU-järjestelmä valmistuisi) ja mitään +pyrkimyksiä muistin käytön vähentämiseksi ei ollut ellei se ylittänyt yhtä +megatavua. Ohjelmissa joissa suurten tiedostojen käsittely ei ollut +kriittistä rohkaisimme ohjelmoijia lukemaan koko tiedoston muistiin ja vasta +sitten tutkia sen sisältöä huolehtimatta I/O:sta.</p> + +<p>Nämä päätökset sallivat useiden GNU-ohjelmien voittaa Unix-vastineensa +luotettavuudessa ja nopeudessa.</p> + +<h3>Lahjoitetut tietokoneet</h3> + +<p>Kun GNU-projektin maine kasvoi ihmiset alkoivat tarjota lahjoituksina +tietokoneita jotka ajoivat Unixia projektille. Nämä olivat hyvin +käyttökelpoisia, koska helpoin tapa kehittää komponentteja GNU:lle oli tehdä +se Unix-järjestelmässä ja korvata tämän järjestelmän komponentit pala +palalta. Mutta tämä aiheutti eettisen kysymyksen: oliko Unix:n kopion +hallussapitäminen oikein meille.</p> + +<p>Unix oli (ja on) ei-vapaata ohjelmistoa ja GNU-projektin filosofia sanoi +että meidän ei pitäisi käyttää ei-vapaita ohjelmia. Mutta vedoten samaan +päättelyyn joka johtaa siihen päätökseen että väkivaltaisuus +itsepuollustuksessa on sallittua päätin, että oli oikeutettua käyttää +ei-vapaata ohjelmistoa kun se oli kriittistä vapaan korvaavan komponentin +kehittämiseen joka auttaisi muita olemaan käyttämättä ei-vapaata +komponenttia.</p> + +<p>Mutta jos tämä oli perusteltu paha, se oli kuitenkin paha. Tänään meillä ei +enää ole yhtäkään kopiota Unix:sta, koska olemme korvanneet ne vapailla +käyttöjärjestelmillä. Jos emme voineet korvata tietokoneen +käyttöjärjestelmää vapaalla, me korvasimme koneen sen sijaan.</p> + +<h3>GNU:n tehtävälista</h3> + +<p>Kun GNU-projekti edistyi ja yhä enemmän järjestelmäkomponentteja löydettiin +tai kehitettiin, niin lopulta tuli käyttökelpoiseksi tehdä lista jäljellä +olevista aukoista. Me käytimme sitä uusien kehittäjien värväämiseen +puuttuvien palojen kirjoittamiseksi. Tämä lista tuli tunnetuksi GNU:n +tehtävälistana. Puuttuvien Unix-komponenttejen lisäksi me listasimme +muitakin sekalaisia ohjelmisto- ja dokumentointiprojektien tuotoksia jotka +me arvelimme täysin täydellisen järjestelmän tarvitsevan.</p> + +<p>Tänään (1), tuskin yhtäkään Unix-komponenttia on jäljellä GNU:n +tehtävälistassa, koska nämä työt on jo tehty lukuunottamatta muutamia +epäolennaisia. Mutta lista on täynnä projekteja joita jotkut saattaisivat +kutsua “sovelluksiksi”. Mutta ohjelma joka on käyttökelpoinen muille kuin +pienelle osalle käyttäjistä olisi hyödyllistä lisätä käyttöjärjestelmään.</p> + +<p>Jopa pelit ovat tehtävälistalla ja ovat olleet sillä alusta lähtien. Unix +sisälsi pelejä joten luonnollisesti GNU:ssa täytyi olla niitä myös. Mutta +yhteensopivuus ei ollut ei ollut tärkeää peleissä, joten emme nähneet +tarpeelliseksi tehdä peleistämme samanlaisia kuin Unix:ssa. Sen sijaan me +listasimme laajan valikoiman erilaisia pelejä joista käyttäjät voisivat +pitää.</p> + +<p>(1) Tuo oli kirjoitettu vuonna 1998. Vuonna 2009 me emme enää pidä +tehtävälistaa. Yhteisö kehittää vapaata ohjelmistoa niin nopeasti, että +emme enää voi seurata heitä. Sen sijaan, meillä on lista korkean +prioriteetin projekteista, paljon lyhyempi lista projekteista, joita me +haluamme ihmisten kirjoittavan.</p> + +<h3>GNU:n lisenssi kirjastoille, LGPL</h3> + +<p>GNU:n C-kirjasto käyttää erityistä copyleftiä nimeltään GNU Library General +Public License (GNU Kirjasto Yleinen Julkinen Lisenssi) joka antaa luvan +yhdistää ei-vapaita ohjelmistoja kirjastoon. Miksi tehdä tämä poikkeus?</p> + +<p>Se ei ole periaatteellinen asia; ei ole olemassa periaatetta jonka mukaan +ei-vapaat ohjelmistot ovat oikeutettuja sisältämään meidän koodiamme. (Miksi +avustaa projektia joka kieltäytyy jakamisesta kanssamme?) LGPL:n käyttäminen +C-kirjastolle tai mille tahansa kirjastolle on strateginen kysymys.</p> + +<p>C-kirjasto tekee yleisen tehtävän; jokainen ei-vapaa järjestelmä tai +kääntäjä sisältää C-kirjaston. Täten, laittaen meidän C-kirjastomme +saataville vain vapaille ohjelmille ei olisi antanut niille mitään etua, +vaan se olisi vain vähentänyt kirjastomme käyttöä.</p> + +<p>Yksi järjestelmä on poikkeus tälle: GNU-järjestelmän (ja tämä sisältää +GNU/Linux:n), sisältämä GNU:n C-kirjasto on ainut C-kirjasto. Joten GNU:n +C-kirjaston lisenssi päättää onko mahdollista kääntää ei-vapaa ohjelma +GNU-järjestelmälle. Ei ole olemassa eettistä syytä sallia ei-vapaat ohjelmat +GNU-järjestelmässä, mutta strategisesti näyttää siltä, että niiden +hylkääminen lamauttaisi GNU-järjestelmän käyttöä enemmän kuin se kannustaisi +kehittämään vapaita ohjelmia. Tämän takia kirjasto-GPL:n käyttäminen on hyvä +strategia C-kirjastolle.</p> + +<p>Muille kirjastoille strateginen päätös täytyy tehdä tilanteen mukaan. Kun +kirjasto tekee erityisen tehtävän joka voi auttaa tietyn tyyppisiä ohjelmia, +sen julkaiseminen GPL:n alla rajoittaen sen vain vapaisiin ohjelmiin on tapa +auttaa muita vapaiden ohjelmien kehittäjiä, antaen heille edun ei-vapaita +ohjelmia vastaan.</p> + +<p>Ajattele GNU Readline:a, kirjastoa joka kehitettiin komentorivieditoinnin +tarjoamiseksi BASH:lle. Readline on julkaistu tavallisen GNU GPL:n alla eikä +kirjasto-GPL:n. Tämä todennäköisesti vähentää Readline:n käyttöä, mutta se +ei ole menetys. Ainakin yhdestä ohjelmasta on tullut vapaa siksi että se +voisi käyttää GNU Readlinea, ja se on todellinen saavutus yhteisölle.</p> + +<p>Ei-vapaiden ohjelmistojen kehittäjillä on etuja jotka raha tarjoaa; vapaiden +ohjelmistojen kehittäjien täytyy hyötyä siitä, että heillä on +toisensa. Toivon, että jonain päivänä meillä on suuri valikoima +GPL-lisensoituja kirjastoja joille ei ole ei-vapaata vastinetta, tarjoten +näin käyttökelpoisia moduuleja, rakennuspalikkoja uusille vapaille +ohjelmistoille antaen huomattavan edun tulevalle vapaiden ohjelmien +kehittämiselle.</p> + +<p>(1) Tätä lisenssiä kutsutaan nykyään nimellä GNU Lesser General Public +License, välttääkseen sen idean antamista, että kaikkien kirjastojen pitäisi +käyttää sitä. Katso<a href="/philosophy/why-not-lgpl.html"> Miksi sinun ei +pitäisi käyttää Lesser GPL:ää sinun seuraavalle kirjastollesi</a> lisätietoa +varten.</p> + +<h3>Kutinan raapimista?</h3> +<p> +Eric Raymond sanoo: “Jokainen hyvä ohjelmistoprojekti alkaa kehittäjän oman +kutinan raapimisella.” Ehkä näin käy joskus, mutta useat tärkeät osat +GNU-ohjelmistosta kehitettiin täydellisen, vapaan käyttöjärjestelmän +tekemisen mahdollistamiseksi. Ne tulevat visiosta ja suunnitelmasta eivätkä +impulssista.</p> +<p> +Esimerkiksi kehitimme GNU C-kirjaston koska Unix:n kaltainen järjestelmä +tarvitsee C-kirjaston, BASH:n koska Unix:in kaltainen järjestelmä tarvitsee +kuoren ja GNU tar:n koska Unix:n kaltainen järjestelmä tarvitsee +tar-ohjelman. Sama pätee myös moniin omiin ohjelmiini; GNU C-kääntäjään, GNU +Emacsiin, GDB:hen ja GNU Make:en.</p> +<p> +Jotkut GNU-ohjelmat kehitettiin selvitäksemme tietyistä uhista +vapaudellemme. Näin me kehitimme gzipin korvataksemme Compress-ohjelman jota +yhteisö ei enää voinut käyttää <abbr +title="Lempel-Ziv-Welch">LZW</abbr>-patenttien takia. Me löysimme ihmisiä +kehittämään LessTif:n, ja tämän jälkeen aloitimme <abbr title="GNU Network +Object Model Environment">GNOME</abbr>:n ja Harmony:n, selvitäksemme +tiettyjen ei-vapaiden kirjastojen aiheuttamista ongelmista (katso alas). Me +kehitämme GNU Privacy Guardia korvatakseen suositun ei-vapaan +salakirjoitusohjelmiston, koska käyttäjien ei pitäisi tehdä valintaa +yksityisyyden ja vapauden välillä.</p> +<p> +Tietenkin ihmiset jotka kirjoittavat näitä ohjelmia kiinnostuivat työn +aikana ja monet lisäsivät niihin useita ominaisuuksia heidän omien +tarpeittensa ja mielenkiinnon takia. Mutta ohjelma ei ole olemassa siksi.</p> + +<h3>Odottamattomia ohjelmienkehitysprojekteja</h3> +<p> +GNU-projektin alussa kuvittelin, että me kehittäisimme koko GNU-järjestelmän +ja sitten julkaisisimme sen kokonaisena. Mutta niin ei kuitenkaan +tapahtunut.</p> +<p> +Koska jokainen GNU-järjestelmän komponentti toteutettin Unix:ssa jokaista +näistä komponenteista pystyttiin ajamaan Unix:eissa kauan ennen kuin +täydellinen GNU-järjestelmä oli olemassa. Joistain näistä ohjelmista tuli +suosittuja ja käyttäjät alkoivat laajentaa niitä ja sovittamaan niitä +useille epäyhteensopiville Unix-versioille ja joskus muillekin.</p> +<p> +Prosessi teki näistä ohjelmista paljon tehokkaampia, ja veti puoleensa +rahoitusta ja avustuksia GNU-projektille. Mutta se luultavasti myös +viivästytti minimaalisen toimivan järjestelmän valmistumista useita vuosia, +kun GNU-kehittäjien aikaa kului näiden sovitusten ylläpitämiseen ja uusien +ominaisuuksien lisäämiseen olemassaoleviin komponentteihin puuttuvien +komponenttien kirjoittamisen sijasta.</p> + +<h3>GNU Hurd</h3> +<p> +Vuonna 1990 GNU-järjestelmä oli lähes valmis; ainut suuri puuttuva +komponentti ole ydin. Me olimme päättäneet toteuttaa ytimemme +palvelinprosesseina joita ajetaan Machilla. Mach on mikroydin joka on +kehitetty Carnegie Mellon-yliopistossa ja täten Utahin yliopistossa; GNU +Hurd on kokoelma palvelimia (tai “lauma GNU:ita”) joita ajetaan Machilla ja +jotka toteuttavat useita Unix:n ytimen tehtäviä. Kehitysprosessin alku +viivästyi kun me odotimme Machin julkaisua vapaana ohjelmana kuten oli +luvattu.</p> +<p> +Yksi syy tähän malliin oli vaikeimmalta vaikuttavan työn välttämistä; +ydinohjelman debuggaamista ilman lähdekooditason debuggeria. Tämä osa oli jo +tehty Machissa ja me odotimme Hurd-palvelinten debuggaamista käyttäjätason +ohjelmina GDB:n avulla. Mutta sen mahdolliseksi tekeminen vei kauan aikaa ja +useasäikeiset palvelimet jotka lähettävät viestejä toisilleen ovat +paljastuneet erittäin vaikeiksi debugata. Hurd:in työstäminen vakaaksi on +venynyt useita vuosia.</p> + +<h3>Alix</h3> +<p> +GNU-ydintä ei alun perin tarkoitettu kutsuttavaksi HURD:ksi. Sen +alkuperäinen nimi oli Alix, nimettynä sen aikaisen kultani mukaan. Hän, +Unix-pääkäyttäjä oli osoittanut kuinka hänen nimensä sopisi yleiseen +Unix-järjestelmäversioiden nimeämistapaan; hän kertoi ystävilleen vitsinä: +“Jonkun pitäisi nimetä ydin minun mukaani.” Minä en sanonut mitään mutta +päätin yllättää hänet nimeämällä ytimen Alix:ksi.</p> +<p> +Mutta tämä ei ollut lopullista. Michael (nykyinen Thomas) Bushnell, ytimen +pääkehittäjä piti nimestä Hurd ja määritti Alixin uudelleen tarkoittamaan +tiettyä osaa ytimestä, osaa joka sieppaisi järjestelmäkutsuja ja käsittelisi +ne lähettämällä viestejä Hurd-palvelimille.</p> +<p> +Lopulta Alix ja minä jätimme toisemme ja hän muutti nimensä; ilman tämän +tapahtuman vaikutusta Hurd:n designia muutettiin siten, että C-kirjasto +lähettäisi viestejä suoraan palvelimille ja tämä aiheutti Alix-komponentin +katoamaan designista.</p> +<p> +Mutta ennen näitä tapahtumia hänen ystävänsä löysi nimen Alix lähdekoodista +ja mainitsi sen hänelle. Joten nimi teki työnsä.</p> + +<h3>Linux ja GNU/Linux</h3> +<p> +GNU Hurd ei ole sopiva tuotantokäyttöön, emmekä ole varmoja tuleeko se +koskaan olemaan. Ominaisuuksiin perustuvalla designillä on ongelmia, jotka +tulevat suoraan designin mukautettavuudesta, ja ei ole varmaa, onko +ratkaisuja olemassa.</p> + +<p> +Onneksi toinen ydin on saatavilla. Vuonna 1991 Linus Torvalds kehitti +Unix-yhteensopivan ytimen ja kutsui sitä Linux:ksi. Se oli epävapaa aluksi, +mutta vuonna 1992, hän teki siitä vapaata ohjelmistoa; Linuxin yhdistäminen +ei-vielä-valmiin GNU-järjestelmän kanssa toi täysin vapaan +käyttöjärjestelmän. (Niitten yhdistäminen oli huomattava työ itsessään, +tietenkin.) On Linuxin ansiota, että me voimme käyttää GNU-järjestelmän +versiota nykyään.</p> +<p> +Me kutsumme tätä järjestelmää <a +href="/gnu/linux-and-gnu.html">GNU/Linux</a>:ksi ilmaistaksemme sen +koostuvan GNU-järjestelmästä Linux sen ytimenä. Älä kutsu koko järjestelmää +nimellä "Linux", koska se merkkaa meidän työmme jonkin muun työnä. <a +href="/gnu/gnu-linux-faq.html">Anna meille myös maininta</a>.</p> + +<h3>Tulevaisuuden haasteet</h3> +<p> +Olemme todistaneet kykymme kehittää laajan valikoiman vapaita ohjelmia. Tämä +ei tarkoita sitä, että olemme voittamattomia ja pysäyttämättömiä. Useat +haasteet tekevät vapaiden ohjelmien tulevaisuuden epävarmaksi: näiden +kohtaaminen vaatii järkkymätöntä ponnistelua ja kestävyyttä, joskus useiden +vuosien ajan. Ne tarvitsevat sellaista päättäväisyyttä mitä ihmiset +ilmaisevat kun he arvostavat vapauttaan ja eivät anna kenenkään viedä sitä.</p> +<p> +Seuraavat neljä kohtaa kertovat näistä haasteista.</p> + +<h3>Salainen laitteisto</h3> +<p> +Laitteistovalmistajat ovat yhä enenevissä määrin alkaneet pitää tietoja +laitteiston toiminnasta salaisina. Tämä tekee vapaiden laiteajureiden +kirjoittamisen Linux:lle ja XFree86:lle vaikeaksi ja täten aiheuttaa näille +vaikeuksia tukea uutta laitteistoa. Meillä on täydelliset vapaat +järjestelmät tänään mutta ei huomenna jos emme voi tukea huomisen +tietokoneita.</p> +<p> +On olemassa useita tapoja selvitä tästä ongelmasta. Ohjelmoijat voivat +tutkia laitteistoa ymmärtääkseen kuinka tukea sitä. Loput meistä voivat +valita laitteiston jota vapaat ohjelmistot tukevat; kun meitä tulee yhä +lisää laitteistotietojen salaisuudesta tulee laitteistonvalmistajia itseään +vahingoittava politiikka.</p> +<p> +Laitteiston tutkiminen on suuri työ. Tuleeko meillä olemaan ohjelmoijia +jotka ovat tarpeeksi päättäväisiä hoitaakseen sen? Kyllä jos olemme saaneet +aikaan vahvan tunteen, että vapaassa ohjelmistossa on kyse periaatteesta ja +ei-vapaita ajureita ei suvaita. Ja kuluttavatko useat meistä vähän lisää +rahaa tai jopa aikaa, että me voimme käyttää vapaita ajureita? Kyllä jos +päättäväisyys vapaudesta on levinnyt laajalle.</p> +<p> +(2008 huomautus: tämä ongelma laajenee myös BIOS:iin. On olemassa vapaa +BIOS, <a href="http://www.libreboot.org/">LibreBoot</a> (corebootin jakelu); +ongelma on koneiden teknisten tietojen hankkiminen, jotta libreboot voi +tukea niitä ilman epävapaita "blobbeja".)</p> + +<h3>Ei-vapaat kirjastot</h3> +<p> +Ei-vapaa kirjasto jota ajetaan vapaalla käyttöjärjestelmänä on ansa vapaiden +ohjelmien kehittäjille. Kirjaston viehättävät ominaisuudet ovat syötti; jos +käytät kirjastoa joudut ansaan, koska ohjelmasi ei voi olla käyttökelpoinen +osa vapaata käyttöjärjestelmää. (Oikeastaan me voisimme sisällyttää +ohjelmasi mutta se ei <em>toimisi</em> ilman puuttuvaa kirjastoa). Vielä +pahempaa on jos ohjelma joka käyttää ei-vapaata kirjastoa tulee suosituksi +niin se voi houkuttaa muita ohjelmoijia ansaan.</p> +<p> +Ensimmäinen esimerkki tästä ongelmasta oli Motif-kirjasto 80-luvulla. Vaikka +ei ollut olemassa yhtäkään vapaata käyttöjärjestelmää oli selvää minkä +ongelman Motif aiheuttaisi jälkeenpäin. GNU-projekti vastasi tähän kahdella +tavalla: kysymällä itsenäisiltä vapailta ohjelmistoprojekteilta tukea +vapaille X widgeteille Motifin lisäksi ja etsimällä ihmisiä kirjoittamaan +Motifin korvaavan vapaan kirjaston. Kirjaston kirjoittaminen vei useita +vuosia; Hungry Programmers:n kehittämä LessTif tuli tarpeeksi tehokkaaksi +tukeakseen useimpia Motif-sovelluksia vasta vuonna 1997.</p> +<p> +Vuosien 1996 ja 1998 välillä toinen ei-vapaa, graafiselle käyttöliittymälle +tarkoitettu työkalupakkikirjasto nimeltään Qt tuli käytetyksi huomattavassa +osassa vapaita ohjelmistoja, <abbr title="K Desktop +Environment">KDE</abbr>-työpöytäympäristössä.</p> +<p> +Vapaat GNU/Linux-järjestelmät eivät voineet käyttää KDE:tä koska me emme +voineet käyttää kirjastoa. Kuitenkin jotkut kaupalliset +GNU/Linux-järjestelmien levittäjät jotka eivät olleet tiukkoja pysymään +vapaissa ohjelmistoissa lisäsivät KDE:n järjestelmiinsä tuottaen +järjestelmän jossa oli enemmän toiminnallisuutta mutta vähemmän +vapautta. KDE-ryhmä rohkaisi aktiivisesti ohjelmoijia käyttämään Qt:tä ja +miljoonille uusille “Linuxkäyttäjille” ei koskaan kerrottu sitä että tässä +olisi joku ongelma. Tilanne vaikutti katkeralta.</p> +<p> +Vapaita ohjelmia kehittävä yhteisö vastasi ongelmaan kahdella eri tavalla, +GNOME:lla ja Harmony:llä.</p> +<p> +GNOME, GNU Network Object Model Environment on GNU:n +työpöytäprojekti. Vuonna 1997 Miguel de Icaza:n aloittamana ja Red Hat +Software:n tuella kehitettämänä GNOME julkaistiin samanlaisten +työpöytäominaisuuksien tarjoamiseksi mutta käyttäen vain vapaita +ohjelmia. Sillä on myös teknisiä etuja tukien useita kieliä eikä vain +C++:aa. Sen päätavoite oli vapaus: se, että ei tarvitsisi käyttää ei-vapaita +ohjelmistoja.</p> +<p> +Harmony on yhteensopiva korvaava kirjasto joka suunniteltiin +KDE-ohjelmistojen ajamisen mahdollistamiseksi ilman Qt:ta.</p> +<p> +Marraskuussa 1998 Qt:n kehittäjät ilmoittivat muutoksen lisenssissä joka +tulisi tekemään Qt:stä vapaan ohjelman. Ei ole varmaa, mutta minun +mielestäni tämä johtui osakseen yhteisön lujaan vastaukseen siitä ongelmasta +jonka Qt aiheutti ollessaan ei-vapaa. (Uusi lisenssi on epäoikeudenmukainen +ja hankala joten on yhä haluttavaa välttää Qt:n käyttöä).</p> +<p> +Jälkihuomautus: [Syyskuussa 2000 Qt julkaistiin uudelleen GNU +GPL-lisenssillä joka keskeisesti ratkaisi tämän ongelman.]</p> +<p> +Kuinka me vastaamme seuraavaan houkuttelevaan ei-vapaaseen kirjastoon? +Ymmärtääkö koko yhteisö tarpeen pysyä poissa ansasta? Vai vaihtavatko monet +meistä vapauden mukavuuteen tuottaen suuren ongelman? Tulevaisuutemme +riippuu filosofiastamme.</p> + +<h3>Ohjelmistopatentit</h3> +<p> +Pahimman uhan meille muodostavat ohjelmistopatentit jotka voivat voivat +tehdä algoritmien ja ominaisuuksien käyttämisen vapaissa ohjelmissa +mahdottomiksi jopa kahdeksikymmeneksi vuodeksi. LZW pakkausalgoritmin +patentit haettiin vuonna 1983 ja emme vieläkään voi julkaista vapaita +ohjelmia tuottamaan oikein pakattuja <abbr title="Graphics Interchange +Format">GIF</abbr>-kuvia. [Patentit ratkesivat vuonna 2009.] Vuonna 1998 +vapaa ohjelma <abbr title="MPEG-1 äänikerros 3">MP3</abbr>-pakatun äänen +tuottamiseksi poistettiin levityksestä patenttioikeudenkäynnin takia. +[Vuonna 2017 nämä patentit ratkesivat. Katsopas kuinka pitkään meidän piti +odottaa.] +</p> +<p> +On olemassa tapoja selvitä patenteista: voimme etsiä todisteita, että +patentti on väärä ja voimme etsiä vaihtoehtoisia tapoja tehdä jokin +asia. Mutta kumpikin näistä tavoista toimii vain joskus; kun kummatkin +epäonnistuvat patentti aiheuttaa vapaille ohjelmille jonkun käyttäjien +haluaman ominaisuuden puuttumisen. Pitkän odotuksen jälkeen patentit +ratkeavat, mutta mitä me teemme ennen kun näin käy?</p> +<p> +Ne meistä jotka arvostavat vapaita ohjelmistoja vapauden takia kuitenkin +pysyvät vapaissa ohjelmistoissa. Me löydämme keinoja tehdä työtä ilman +patentoituja ominaisuuksia. Mutta ne jotka arvostavat vapaita ohjelmistoja +koska olettavat niiden olevan teknisesti parempia kutsuvat patentin +aiheuttamaa hillintää epäonnistumiseksi. Täten kun on käyttökelpoista puhua +käytännöllisestä tehokkuudesta "basaarimallia" kehityksessä ja vapaiden +ohjelmistojen luotettavuudesta ja voimasta meidän ei tule pysähtyä +tähän. Meidän täytyy puhua vapaudesta ja periaatteesta.</p> + +<h3>Vapaa dokumentaatio</h3> +<p> +Suurin puute vapaissa ohjelmistoissa ei ole ohjelmistossa vaan hyvien ja +vapaiden manuaalien puute jotka voimme sisällyttää +järjestelmiimme. Dokumentaatio on tärkeä osa mitä tahansa ohjelmistoa; kun +tärkeään vapaaseen ohjelmistopakettiin ei sisälly hyvää vapaata manuaalia +niin se on suuri puute. Meillä on useita sellaisia tapauksia tänään.</p> +<p> +Vapaassa dokumentaatiossa, kuten vapaissa ohjelmistossa on kyse vapaudesta +eikä hinnasta. Vapaan manuaalin määritelmä on melko sama kuin vapaan +ohjelman: siinä on kyse tiettyjen vapauksien antamisesta kaikille +käyttäjille. Uudelleenlevitys (sisältäen kaupallisen myynnin) täytyy +hyväksyä sekä verkossa ja paperilla siten, että manuaali voi tulla jokaisen +ohjelmakopion mukana.</p> +<p> +Lupa muutosten tekemiseen on myös tärkeää. Yleisensä sääntönä en usko, että +ihmisten pitää päästä muokkaamaan kaikkia artikkeleita ja +kirjoja. Esimerkiksi minun mielestäni sinä tai minä et ole velvollinen +antamaan lupaa tämänkaltaisten tekstien muokkaamiseen jotka selittävät +toimiamme ja näkökulmiamme.</p> +<p> +Mutta on olemassa tietty syy miksi vapaus muokata on elintärkeä vapaan +ohjelmiston dokumentoinnille. Kun ihmiset käyttävät oikeuttaan muokata +ohjelmistoa lisäten tai muuttaen sen ominaisuuksia he muuttavat myös +manuaalia ollessaan tunnollisia, että he voivat tuottaa tarkkaa ja +käyttökelpoista dokumentaatiota muokatun ohjelman kanssa. Epävapaa manuaali, +joka ei salli ohjelmoijien olla tunnollisia ja viimeistellä työtään, ei +täytä yhteisömme tarpeita.</p> +<p> +Jonkinlaiset rajoitukset muutosten tekemiseen eivät aiheuta +ongelmia. Esimerkiksi vaatimukset säilyttää alkuperäisen kirjoittajan +copyright-ilmoitus , levityssäännöt, tai tiedot tekijöistä ovat +sallittavissa. Myös siinä, että muokatuissa versioissa lukee tieto siitä, +että ne ovat muokattuja jopa silloin kuin kokonaiset kappaleet ovat pysyneet +muuttumattomina niin kauan kuin nämä kappaleet eivät käsittele teknisiä +asioita. Tämänlaiset rajoitukset eivät ole ongelma koska ne eivät estä +tunnollista ohjelmoijaa sovittamasta manuaalia kuvaamaan muokattua +ohjelmaa. Toisinsanottuna ne eivät estä vapaita ohjelmistoja kehittävää +yhteisöä saamasta täyttä hyötyä manuaalista.</p> +<p> +Kuitenkin täytyy olla mahdollista muokata kaikkea <em>teknistä</em> sisältöä +manuaalissa ja sitten levittää tulosta kokonaisuudessaan tavallisella +medialla tavallisten kanavien läpi: muuten rajoitukset estävät yhteisöä ja +täten manuaali ei ole vapaa ja tarvitsemme toisen manuaalin.</p> +<p> +Tuleeko vapaiden ohjelmistojen kehittäjillä olemaan tietoisuus ja +päättäväisyys tuottaakseen laajan valikoiman vapaita manuaaleja? Taas kerran +tulevaisuutemme riippuu filosofiastamme.</p> + +<h3>Meidän täytyy puhua vapaudesta</h3> +<p> +Arvioidaan, että tänään kymmenen miljoonaa ihmistä käyttää GNU/Linux- +järjestelmiä kuten Debian GNU/Linux:a ja Red Hat “Linux”:a. Vapaa ohjelmisto +on aiheuttanut käytännöllisen edun jonka takia käyttäjät parveilevat sen +ympärillä pelkästään käytännöllisistä syistä.</p> +<p> +Hyvät seuraukset tästä ovat päivänselviä; lisää kiinnostusta tehdä vapaita +ohjelmia , lisää asiakkaita vapaita ohjelmistoja kehittäville yrityksille ja +parantuneet mahdollisuudet rohkaista yhtiöitä tekemään kaupallisia vapaita +ohjelmistoja suljettujen ei-vapaiden ohjelmistotuotteiden sijasta.</p> +<p> +Mutta kiinnostus ohjelmistoon kasvaa nopeammin kuin tietoisuus filosofiasta +johon se on perustunut ja tämä johtaa ongelmaan. Kykymme kohdata haasteet ja +uhkat selitettynä ylempänä riippuu halusta olla lujasti vapauden +kannalla. Tehdäksemme varmaksi sen, että yhteisöllämme on tämä tahto meidän +täytyy levittää ideaa uusille käyttäjille kun he tulevat yhteisöön.</p> +<p> +Mutta me olemme epäonnistumassa; pyrkimykset saada uusia käyttäjiä +yhteisöömme ylittävät pyrkimykset opettaa heille mihin yhteiskuntamme +perustuu. Meidän täytyy tehdä molempia ja pitää kummatkin pyrkimykset +tasapainossa.</p> + +<h3>“Avoin lähdekoodi”</h3> +<p> +Vapauden opettaminen uusille käyttäjille tuli vaikeammaksi vuonna 1998 kun +osa yhteisöstä päätti lopettaa termin vapaa ohjelmisto käyttämisen ja +sanoivat avoimen lähdekoodin ohjelmisto (open source) sen sijaan.</p> +<p> +Jotkut jotka suosivat tätä termiä tähtäsivät sekaannuksen välttämiseksi +johtuen siitä, että englannissa sanalla “free” on kaksi merkitystä; vapaa ja +ilmainen. Muut kuitenkin tähtäsivät hengen ja periaatteen, joka on +kannustanut vapaita ohjelmistoja kehittävää liikettä ja GNU-projektia +sivuuttamiseen vedotakseen johtajiin ja yrityskäyttäjiin joista monien +ideologia asettaa liikevoiton vapauden, yhteisön ja periaatteen +yläpuolelle. Täten avoin lähdekoodi keskittyy mahdollisuuteen tehdä +laadukasta ja tehokasta ohjelmistoa mutta karttaa ideoita vapaudesta, +yhteisöstä ja periaatteesta.</p> +<p> +“Linux”-lehdet ovat selvä esimerkki tästä; ne ovat täynnä mainoksia +ei-vapaista ohjelmistoista jotka toimivat GNU/Linux:ssa. Kun seuraava Motif +tai Qt ilmestyy niin varoittavatko nämä lehdet ohjelmoijia pysymään kaukana +siitä vai mainostavatko he sitä.</p> +<p> +Yhtiöiden tuki voi avustaa yhteisöä monilla eri tavoilla; kaikesta +huolimatta se on käyttökelpoista. Mutta heidän tukensa voittaminen puhumalla +vielä vähemmän vapaudesta ja periaatteesta voi olla tuhoisaa; se lisää +epätasapainoa ohjelmistojen suosion ja yhteisömme perusarvojen opettamisen +välillä.</p> +<p> +Termit vapaa ohjelmisto (free software) ja avoin lähdekoodi (open source) +tarkoittavat enemmän tai vähemmän samassa kategoriassa olevia ohjelmistoja, +mutta ne sanovat erilaisia asioita ohjelmistosta ja arvoista. GNU-projekti +jatkaa termin “vapaa ohjelma” käyttöä ilmaistakseen sitä, että vapaus eikä +vain teknologia on tärkeää.</p> + +<h3>Yritä!</h3> +<p> +Yodan filosofia (“Ei ole olemassa yritystä”) kuulostaa kivalta mutta se ei +toimi minun tapauksessani. Olen tehnyt suurimman osan työstäni huolissani +siitä että voisinko tehdä sen ja epävarmana siitä, että olisiko työni +tarpeeksi tuloksen saavuttamiseksi jos tekisin sen. Mutta yritin kuitenkin +koska ei ollut ketään muuta kaupunkini ja vihollisen välissä. Olen kuitenkin +yllättynyt siitä että olen joskus onnistunut.</p> +<p> +Joskus epäonnistuin; jotkut kaupungeistani kukistuivat. Mutta sitten löysin +toisen uhatun kaupungin ja valmistauduin seuraavaan taisteluun. Olen +kuitenkin aikojen saatossa oppinut etsiä uhkia ja laittaa itseni heidän ja +kaupunkini väliin kutsuen muita hakkereita mukaani.</p> +<p> +Nykyään en yleensä ole yksin. On helpotus ja ilo nähdä rykmentin hakkereita +kaivamassa linjan pitämiseksi ja huomaan, että tämä kaupunki voi +toistaiseksi selvitä. Mutta vaarat suurenevat joka vuosi ja nyt Microsoft on +erityisesti kohdistunut yhteisöömme. Me emme voi ottaa vapaata +tulevaisuuttamme varmana. Älä pidä sitä varmana! Jos haluat pitää vapautesi +sinun täytyy olla valmis puolustamaan sitä!</p> + +<div class="translators-notes"> + +<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't have notes.--> + </div> +</div> + +<!-- for id="content", starts in the include above --> +<!--#include virtual="/server/footer.fi.html" --> +<div id="footer"> +<div class="unprintable"> + +<p>Ole hyvä ja lähetä FSF & GNU -kyselyt osoitteeseen <a +href="mailto:gnu@gnu.org"><gnu@gnu.org></a>. On myös muita tapoja <a +href="/contact/">saada yhteys</a> FSF:ään. Lähetä ilmoitukset +toimimattomista linkeistä ja muut korjaukset (tai ehdotukset) osoitteeseen +<a href="mailto:webmasters@gnu.org"><webmasters@gnu.org></a>.</p> + +<p> +<!-- TRANSLATORS: Ignore the original text in this paragraph, + replace it with the translation of these two: + + We work hard and do our best to provide accurate, good quality + translations. However, we are not exempt from imperfection. + Please send your comments and general suggestions in this regard + to <a href="mailto:web-translators@gnu.org"> + + <web-translators@gnu.org></a>.</p> + + <p>For information on coordinating and submitting translations of + our web pages, see <a + href="/server/standards/README.translations.html">Translations + README</a>. --> +Me teemme kovaa työtä ja teemme parastamme luodaksemme tarkkoja, hyvän +laadun käännöksiä. Mutta, mekään emme ole täydellisiä. Lähetä kommentteja ja +pyyntöjä tästä käännöksestä osoitteeseen:<a +href="mailto:web-translators@gnu.org"><web-translators@gnu.org></a>.</p> +<p> Saadaksesi tietoa meidän verkkosivujemme käännösten lähettämisestä ja +koordinoimisesta, lue <a href="/server/standards/README.translations.html"> +Käännösten README </a></p> +</div> + +<!-- Regarding copyright, in general, standalone pages (as opposed to + files generated as part of manuals) on the GNU web server should + be under CC BY-ND 4.0. Please do NOT change or remove this + without talking with the webmasters or licensing team first. + Please make sure the copyright date is consistent with the + document. For web pages, it is ok to list just the latest year the + document was modified, or published. + + If you wish to list earlier years, that is ok too. + Either "2001, 2002, 2003" or "2001-2003" are ok for specifying + years, as long as each year in the range is in fact a copyrightable + year, i.e., a year in which the document was published (including + being publicly visible on the web or in a revision control system). + + There is more detail about copyright years in the GNU Maintainers + Information document, www.gnu.org/prep/maintain. --> +<p>Copyright © 1998, 2001, 2002, 2005, 2006, 2007, 2008, 2010, 2014, 2015, +2017, 2018, 2020 Richard Stallman</p> + +<p>Tämä sivu on julkaistu <a rel="license" +href="http://creativecommons.org/licenses/by-nd/4.0/">Creative Commons +Nimeä-EiMuutoksia 4.0-kansainvälisen lisenssin alla.</a></p> + +<!--#include virtual="/server/bottom-notes.fi.html" --> +<div class="translators-credits"> + +<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't want credits.--> +<b>Kääntänyt</b> Pyry</div> + +<p class="unprintable"><!-- timestamp start --> +Päivitetty: + +$Date: 2020/07/25 20:00:28 $ + +<!-- timestamp end --> +</p> +</div> +</div> +<!-- for class="inner", starts in the banner include --> +</body> +</html> |