thegnuproject.html (57446B)
1 <!--#set var="PO_FILE" 2 value='<a href="/gnu/po/thegnuproject.fi.po"> 3 https://www.gnu.org/gnu/po/thegnuproject.fi.po</a>' 4 --><!--#set var="ORIGINAL_FILE" value="/gnu/thegnuproject.html" 5 --><!--#set var="DIFF_FILE" value="/gnu/po/thegnuproject.fi-diff.html" 6 --><!--#set var="OUTDATED_SINCE" value="2021-10-24" --> 7 8 <!--#include virtual="/server/header.fi.html" --> 9 <!-- Parent-Version: 1.86 --> 10 11 <!-- This file is automatically generated by GNUnited Nations! --> 12 <title>GNU-projekti - GNU-projekti - Free Software Foundation</title> 13 <meta http-equiv="Keywords" content="GNU, GNU Project, FSF, Free Software, Free Software Foundation, History" /> 14 15 <!--#include virtual="/gnu/po/thegnuproject.translist" --> 16 <!--#include virtual="/server/banner.fi.html" --> 17 <!--#include virtual="/server/outdated.fi.html" --> 18 <h2>GNU-projekti</h2> 19 20 <p> 21 Kirjoittanut <a href="http://www.stallman.org/"><strong>Richard 22 Stallman</strong></a></p> 23 24 <blockquote> 25 <p> 26 Alun perin julkaistu kirjassa <em>Open Sources</em>. Richard Stallman <a 27 href="/philosophy/open-source-misses-the-point.html">ei koskaan ollut 28 "avoimen lähdekoodin" tukija</a>, mutta hän antoi kirjaan tämän artikkelin, 29 jotta vapaan ohjelmiston liikkeen ideat eivät puuttuisi kokonaan siitä 30 kirjasta. 31 </p> 32 <p> 33 Miksi <a 34 href="/philosophy/free-software-even-more-important.html">ainoastaan 35 vapaiden ohjelmistojen käyttäminen on tärkeämpää kuin koskaan</a>. 36 </p> 37 </blockquote> 38 39 <h3>Ensimmäinen ohjelmistojenjakamisyhteisö</h3> 40 <p> 41 Kun aloin työskentelemään <abbr title="Massachusetts Institute of 42 Technology">MIT</abbr>:n keinoälylaboratoriossa vuonna 1971 tulin osaksi 43 ohjelmistojenjakamisyhteisöä, joka oli ollut olemassa useita 44 vuosia. Ohjelmien jakaminen ei ollut rajoittunut vain meidän yhteisöömme; se 45 oli niin vanha kuin tietokoneet, kuten reseptien jakaminen on yhtä vanhaa 46 kuin ruoanlaitto. Mutta me teimme sitä enemmän kuin muut.</p> 47 <p> 48 Keinoälylaboratorio käytti käyttöjärjestelmää jota kutsuttiin <abbr 49 title="Incompatible Timesharing System">ITS</abbr>:ksi (the Incompatible 50 Timesharing System) eli epäyhteensopivaksi ajanjakamisjärjestelmäksi, jonka 51 laboratorion hakkerit (1) olivat suunnitelleet ja kirjoittaneet 52 assemblerilla Digitalin <abbr title="Programmed Data 53 Processor">PDP</abbr>-10:lle, yhdelle sen ajan suurista tietokoneista. Tämän 54 yhteisön jäsenenä, keinoälylaboratorion henkilöstöön kuuluvana hakkerina 55 minun työni oli parannella tätä järjestelmää.</p> 56 <p> 57 Me emme kutsuneet ohjelmistojamme vapaiksi ohjelmiksi, koska termiä ei vielä 58 ollut, mutta sitä se oli. Kun ihmiset toisesta yliopistosta tai yhtiöstä 59 halusivat muokata ohjelmiamme niin, että he voisivat ajaa niitä omilla 60 laitteistoillaan me annoimme mielellämme heidän tehdä sen. Jos näit jonkun 61 käyttämässä sinulle tuntematonta ja mielenkiintoista ohjelmaa, pystyit aina 62 pyytämään lähdekoodia voidaksesi lukea sen, muuttaaksesi sitä tai 63 käyttääksesi osia siitä tehdäksesi uuden ohjelman.</p> 64 <p> 65 (1) Sanan "hakkeri" käyttö tarkoituksella "turvallisuuden murtaja" on 66 massamedian aiheuttamaa hämmästystä. Me hakkerit kiellämme tuon 67 tarkoituksen tunnustamisen, ja jatkamme sanan käyttöä tarkoittamaan jotakuta 68 joka rakastaa ohjelmointia, jotakuta joka pitää leikkisästä viisaudesta, tai 69 niitten yhdistelmä. Katso artikkelini <a 70 href="http://stallman.org/articles/on-hacking.html">Hakkeroinnista</a>.</p> 71 72 <h3>Yhteisön romahtaminen</h3> 73 <p> 74 Tilanne muuttui voimakkaasti 1980-luvun alussa kun Digital lopetti 75 PDP-10-tietokoneiden valmistamisen. Sen hieno ja tehokas arkkitehtuuri 76 60-luvulla ei voinut enää laajentua luonnollisesti suuriin osoiteavaruuksiin 77 jotka tulivat mahdollisiksi 80-luvulla. Tämä tarkoitti sitä että lähes 78 kaikki ohjelmat joista ITS koostui olivat tulleet vanhentuneiksi.</p> 79 <p> 80 Keinoälylaboratorion hakkeriyhteisö oli jo romahtanut, mutta ei kauan 81 sitten. Vuonna 1981 Symbolics-niminen yhtiö oli palkannut pois lähes kaikki 82 hakkerit keinoälylaboratoriosta, ja kuihtunut yhteisö ei enää voinut 83 ylläpitää itseään. (Kirja Hackers, kirjoittanut Steve Levy selittää näitä 84 tapahtumia, antaen myös kuvan yhteisöstä sen ollessa parhaimmillaan.) Kun 85 keinoälylaboratorio osti uuden PDP-10-tietokoneen vuonna 1982 sen 86 pääkäyttäjät päättivät käyttää Digitalin suljettua ei-vapaata 87 käyttöjärjestelmää ITS:n sijasta.</p> 88 <p> 89 Modernit sen aikaiset tietokoneet kuten VAX tai 68020 omasivat omat 90 käyttöjärjestelmänsä, mutta mikään niistä ei ollut vapaa: sinun täytyi 91 allekirjoittaa vaitiolosopimus, että sait edes suoritettavan kopion.</p> 92 <p> 93 Tämä tarkoitti sitä, että ensimmäinen lupaus tietokoneen käyttämisessä oli 94 olla auttamatta naapuria. Yhteistyössä toimiva yhteisö oli 95 kielletty. Kaupallisten ei-vapaiden ohjelmistojen omistajien tekemä sääntö 96 oli: “Jos jaat naapurisi kanssa olet piraatti. Jos haluat muutoksia, niin 97 rukoile meitä tekemään ne”.</p> 98 <p> 99 Ei-vapaiden ohjelmistojen sosiaalinen järjestelmä, järjestelmä joka sanoo, 100 että sinä et saa jakaa tai muuttaa ohjelmistoja on epäsosiaalinen, 101 epäeettinen ja täysin väärin voi tulla joillekin lukijoille 102 yllätyksenä. Mutta mitä muuta me voisimme sanoa järjestelmästä joka perustuu 103 ihmisten erottamiseen ja käyttäjien pitämiseen avuttomina? Lukijat joista 104 tämä idea on yllättävä ovat voineet pitää ei-vapaiden ohjelmistojen 105 sosiaalista järjestelmää itsestäänselvyytenä tai tuomittuna heille ei-vapaan 106 ohjelmistobisneksen termein. Ohjelmistojen julkaisijat ovat työskennelleet 107 pitkään ja kovasti vakuuttaakseen ihmiset siitä että on vain yksi näkökulma 108 asiaan.</p> 109 <p> 110 Kun ohjelmistojulkaisijat puhuvat "oikeuksiensa vahvistamisesta" tai "<a 111 href="/philosophy/words-to-avoid.html#Piracy">piratismin</a> lopettamisesta"</p> 112 <p> 113 Yksi oletus on se, että ohjelmistoyhtiöt omaavat kyseenalaistamattoman 114 oikeuden ohjelmiin ja täten kaikkiin ohjelmistojen käyttäjiin. (Jos tämä 115 olisi luonnollinen oikeus niin vaikka se kuinka vahingoittaisi ihmisiä emme 116 voisi protestoida sitä vastaan.) Mielenkiintoista on se, että USA:n 117 perustuslaki ja laillinen traditio hylkäävät tämän näkymän; copyright ei ole 118 luonnollinen oikeus vaan keinotekoinen hallituksen pakottama monopoli joka 119 rajoittaa käyttäjän luonnollista oikeutta kopioida.</p> 120 <p> 121 Toinen oletus on se, että tärkeintä ohjelmistoissa on se että mitä sillä voi 122 tehdä, että meidän tietokoneiden käyttäjien ei tulisi välittää siitä 123 minkälainen yhteisö meillä saa olla.</p> 124 <p> 125 Kolmas oletus on se, että meillä ei olisi käyttökelpoisia ohjelmia (tai ei 126 olisi jotain tiettyä ohjelmaa tekemään joku erityinen asia) jos me emme 127 antaisi yhtiölle valtaa kaikkiin ohjelman käyttäjiin. Tämä oletus on 128 saattanut olla vakuuttava ennen kuin vapaiden ohjelmistojen liike osoitti, 129 että me voimme tehdä paljon käyttökelpoisia ohjelmia kahlitsematta niitä.</p> 130 <p> 131 Jos me epäämme nämä oletukset ja tuomitsemme nämä asiat perustuen 132 tavalliseen järkevään moraaliin, laittaen käyttäjät ensimmäiseksi päädymme 133 hyvin erilaisiin johtopäätöksiin. Tietokoneiden käyttäjien tulisi olla 134 vapaita muokkaamaan ohjelmia tarpeisiinsa ja olla vapaita jakamaan 135 ohjelmistoja, koska toisten ihmisten auttaminen on yhteiskunnan perusasia.</p> 136 <p> 137 Tässä artikkelissa ei ole tilaa laajalle selitykselle tästä 138 johtopäätöksestä, joten viittaan lukijaa verkkosivuille <a 139 href="/philosophy/why-free.html"> 140 http://gnu.org/philosophy/why-free.html</a> ja <a 141 href="/philosophy/free-software-even-more-important.html"> 142 http://gnu.org/philosophy/free-software-even-more-important.html</a> 143 </p> 144 145 <h3>Perustava moraalinen valinta</h3> 146 <p> 147 Yhteisöni kadotessa jatkaminen kuten ennen oli mahdotonta. Sen sijaan 148 kohtasin perustavaa laatua olevan moraalisen valinnan.</p> 149 <p> 150 Helppo valinta olisi liittyä ei-vapaiden ohjelmistojen maailmaan 151 allekirjoittaen vaitiolosopimuksia ja luvaten olla auttamatta 152 hakkerikaveriani. Todennäköisesti minä olisin myös kehittämässä ohjelmistoja 153 jotka julkaistaan vaitiolovelvollisuuden alla, näin lisäten muiden ihmisten 154 painetta heidän kavereidensa pettämiseen.</p> 155 <p> 156 Olisin voinut tehdä rahaa näin ja ehkä huvittaa itseäni kirjoittamassa 157 koodia. Mutta tiesin, että urani lopulla katsoisin taakseni ja näkisin ne 158 vuodet rakentaessani muureja ihmisten erottamiseksi ja käyttäen koko elämäni 159 tehdäkseni maailmasta huonomman paikan.</p> 160 <p> 161 Olin jo kokenut vaitiolosopimuksen vastaanottajana olemisen kun joku 162 kieltäytyi antamasta minulle ja MIT:n keinoälylaboratoriolle lähdekoodia 163 tulostimemme ohjausohjelmaan. (Eräiden ominaisuuksien puute tässä ohjelmassa 164 teki tulostimen käyttämisen erittäin turhauttavaksi.) Joten en voinut sanoa 165 itselleni, että vaitiolosopimukset olivat viattomia. Olin erittäin vihainen 166 kun hän kieltäytyi jakamasta meidän kanssamme; en voinut kääntyä ja tehdä 167 saman muille.</p> 168 <p> 169 Toinen vaihtoehto, selvä mutta epämiellyttävä oli jättää tietokoneet. Näin 170 minun taitojani ei käytettäisi väärin mutta ne olisivat kuitenkin 171 hukattu. En voinut olla syyllinen käyttäjien erottamiseen ja rajoittamiseen 172 mutta se tapahtuisi kuitenkin.</p> 173 <p> 174 Joten punnitsin eri vaihtoehtoja joilla ohjelmoija saattaisi tehdä jotain 175 hyvää. Kysyin itseltäni: “Olisiko ohjelma tai ohjelmia joita voisin 176 kirjoittaa tehdäkseni yhteisön mahdolliseksi taas kerran?”</p> 177 <p> 178 Vastaus oli selvä: se mitä tarvittiin ensimmäiseksi oli 179 käyttöjärjestelmä. Se on kriittinen ohjelmisto tietokoneen 180 käyttämisessä. Käyttöjärjestelmän avulla voi tehdä monia asioita mutta ilman 181 sellaista ei voi käyttää tietokonetta ollenkaan. Vapaan käyttöjärjestelmän 182 avulla me mahdollistaisimme taas hakkereiden yhteisön joka tekee yhteistyötä 183 ja kutsua kenet tahansa mukaan. Ja kuka tahansa pystyisi käyttämään 184 tietokonetta toimimatta ystäviään vastaan.</p> 185 <p> 186 Käyttöjärjestelmän kehittäjänä minulla oli tarpeelliset kyvyt tähän 187 työhön. Joten vaikka en voinut olla varma menestyksestä ymmärsin, että minut 188 oli valittu tekemään työ. Päätin tehdä järjestelmästä yhteensopivan Unix:n 189 kanssa joten se olisi ajettavissa useilla eri laitteistoarkkitehtuureilla ja 190 näin Unix:n käyttäjät pystyisivät helposti vaihtamaan siihen. Nimi GNU 191 valittiin seuraten hakkeritraditiota itsensä sisältävänä akronyyminä 192 lauseesta "GNU's Not Unix." Se lausutaan <a href="/gnu/pronunciation.html"> 193 yhtenä sanana kovalla G:llä</a>.</p> 194 <p> 195 Käyttöjärjestelmä ei tarkoita vain ydintä joka on tuskin tarpeeksi muiden 196 ohjelmien ajamiseen. 1970-luvulla jokainen mainitsemisen arvoinen 197 käyttöjärjestelmä sisälsi komentotulkkeja, assemblereita, kääntäjiä, 198 tulkkeja, debuggereita, tekstieditoreita, postitusohjelmia ja paljon 199 muutakin. ITS:ssä, Multics:ssa, VMS:ssä ja Unix:ssa olivat 200 ne. GNU-käyttöjärjestelmä sisältäisi myös ne.</p> 201 <p> 202 Myöhemmin kuulin nämä sanat Hillel:n sanomana (1):</p> 203 204 <blockquote><p> 205 Jos minä en ole itselleni, kuka on minulle?<br /> 206 Jos olen vain itselleni, mikä minä olen?<br /> 207 Jos ei nyt, koska? 208 </p></blockquote> 209 <p> 210 Päätös GNU-projektin aloittamisesta perustui samanlaiseen henkeen.</p> 211 <p> 212 (1) Ateistina en seuraa mitään uskonnollisia johtajia mutta joskus ihailen 213 jotain mitä joku heistä on sanonut.</p> 214 215 <h3>Vapaus</h3> 216 <p> 217 Termi vapaa ohjelmisto ymmärretään joskus väärin. Sillä ei ole mitään 218 tekemistä hinnan kanssa. On vain kyse vapaudesta. Siksi tässä on määritelmä 219 termistä vapaa ohjelmisto.</p> 220 221 <p>Ohjelmisto on vapaa sinulle, käyttäjälle jos:</p> 222 223 <ul> 224 <li>Sinulla on vapaus käyttää ohjelmaa, mihin tahansa tarkoitukseen.</li> 225 226 <li>Sinulla on vapaus muokata ohjelmaa tarpeisiisi. (Tämän vapauden 227 toteuttaminen käytännössä vaatii että sinulla on pääsy lähdekoodiin, koska 228 muutosten tekeminen ohjelmaan ilman lähdekoodia on erittäin vaikeaa.)</li> 229 230 <li>Sinulla on vapaus levittää kopioita, joko ilmaiseksi tai maksua vastaan.</li> 231 232 <li>Sinulla on vapaus levittää muokattuja versioita ohjelmasta siten , että 233 yhteisö voi hyötyä tekemistäsi muutoksista.</li> 234 </ul> 235 <p> 236 Koska termi vapaa viittaa vapauteen eikä hintaan, ei ole ristiriitaa 237 vapaiden ohjelmistojen myynnissä. Itse asiassa vapaus myydä kopioita on 238 tärkeä: kokoelmat vapaita ohjelmistoja joita myydään CD-ROM-levyillä ovat 239 tärkeitä yhteisölle ja niiden myyminen on tärkeä tapa hankkia rahoitusta 240 vapaiden ohjelmistojen kehittämiseen. Täten ohjelma jota ihmiset eivät ole 241 vapaita laittamaan joihinkin näistä kokoelmista ei ole vapaa ohjelma.</p> 242 <p> 243 Johtuen sanan "free" (ilmainen,vapaa) moniselitteisyydestä ihmiset ovat 244 kauan etsineet vaihtoehtoja mutta kukaan ei ole löytänyt 245 sopivaa. Englannissa on enemmän sanoja ja nyansseja kuin missään muussa 246 mutta siitä puuttuu helppo ja yksiselitteinen sana joka tarkoittaa vapaa 247 kuten vapaus.</p> 248 249 <h3>GNU-ohjelmistot ja GNU-järjestelmä</h3> 250 <p> 251 Kokonaisen järjestelmän kehittäminen on suuri projekti. Tehdäkseni sen 252 mahdolliseksi päätin sovittaa ja käyttää siihen jo olemassa olevia vapaita 253 ohjelmistoja aina kun oli mahdollista. Esimerkiksi päätin heti alussa 254 käyttää TeX:iä tekstinmuotoilijana ja muutama vuosi sen jälkeen päätin 255 käyttää X-ikkunointijärjestelmää oman ikkunointijärjestelmän GNU:lle 256 kirjoittamisen sijasta.</p> 257 <p> 258 Tämän päätöksen takia GNU-järjestelmä ei ole sama kuin kokoelma 259 GNU-ohjelmistoja. GNU-järjestelmä sisältää ohjelmia jotka eivät ole 260 GNU-ohjelmia, ohjelmia jotka muut ihmiset ja projektit ovat kehittäneet 261 omiin käyttötarkoituksiinsa mutta joita me voimme käyttää koska ne ovat 262 vapaita ohjelmistoja.</p> 263 264 <h3>Projektin aloittaminen</h3> 265 <p> 266 Tammikuussa 1984 lopetin työni MIT:ssä ja aloin kirjoittamaan 267 GNU-ohjelmia. MIT:n jättäminen oli tarpeellista koska näin se ei voinut 268 vaikuttaa GNU:n levittämiseen vapaana ohjelmistona. Jos olisin pysynyt MIT:n 269 henkilökunnassa, MIT olisi voinut väittää työtäni omakseen ja määrätä omat 270 levityssäännöt tai jopa muuttaa työn ei-vapaaksi ohjelmistoksi.</p> 271 <p> 272 Kuitenkin professori Winston, silloinen MIT:n keinoälylaboratorion johtaja 273 kutsui minut sydämellisesti jatkamaan laboratorion laitteiston käyttämistä.</p> 274 275 <h3>Ensiaskeleet</h3> 276 <p> 277 Pian GNU-projektin aloittamisen jälkeen, kuulin ohjelmasa nimeltään “Free 278 University Compiler Kit” joka tunnettiin myös nimellä VUCK. (Tanskan kielen 279 sana vapaa on kirjoitettu <em>v</em>:llä) Tämä kääntäjä oli suunniteltu 280 hallitsemaan useita kieliä kuten C ja Pascal ja se pystyi tuottamaan koodia 281 useille kohdekoneille. Kirjoitin ohjelman tekijälle kysyen että voisiko GNU 282 käyttää sitä.</p> 283 <p> 284 Hän vastasi naurettavasti kertoen, että yliopisto oli vapaa mutta kääntäjä 285 ei. Täten päätin että ensimmäinen ohjelmani GNU-projektille olisi kääntäjä 286 joka tukisi useita laitteistoalustoja ja ohjelmointikieliä.</p> 287 <p> 288 Toivoen että välttäisin koko kääntäjän kirjoittamisen itse, hankin 289 lähdekoodin Pastel-kääntäjään joka tuki useita laitteistoalustoja ja se oli 290 kehitetty Lawrence Livermore Lab:ssa. Se oli kirjoitettu 291 järjestelmäohjelmointiin suunnitellulla laajennetulla Pascal- versiolla jota 292 se myös tuki. Lisäsin C-liittymän siihen ja aloin sovittamaan sitä Motorola 293 68000-tietokoneelle. Mutta minun täytyi luovuttaa kun huomasin, että 294 kääntäjä vaati useita megatavuja tilaa pinosta ja saatavilla oleva 68000 295 Unix-järjestelmä sallisi vain 64 kilotavua.</p> 296 <p> 297 Sitten ymmärsin että Pastel-kääntäjä toimi jäsentämällä koko sille syötetyn 298 tiedoston syntaksipuuksi kääntäen koko syntaksipuun ketjuksi käskyjä, ja 299 vasta sitten tehden lopputuloksen vapauttamatta missään vaiheessa 300 tallennustilaa. Tässä vaiheessa päättelin, että minun täytyisi kirjoittaa 301 uusi kääntäjä alusta alkaen. Tämä uusi kääntäjä tunnetaan nimellä <abbr 302 title="GNU Compiler Collection">GCC</abbr>; mitään Pastel-kääntäjän koodia 303 ei ole käytetty siinä mutta onnistuin sovittamaan ja käyttämään siinä 304 C-liittymää jonka olin kirjoittanut. Mutta se oli pari vuotta myöhemmin; 305 ensin työskentelin GNU Emacsin parissa.</p> 306 307 <h3>GNU Emacs</h3> 308 <p> 309 Aloin työskentelemään GNU Emacsin parissa syyskuussa 1984, ja vuoden 1985 310 alussa se alkoi olla käytettävä. Tämä mahdollisti minulle Unix-järjestelmien 311 käytön tekstin editoinnissa koska minulla ei ollut mitään mielenkiintoa 312 opetella vi- tai ed-editoreita olin tehnyt editointini muunlaisilla koneilla 313 sitä ennen.</p> 314 <p> 315 Tässä vaiheessa ihmiset alkoivat haluta käyttää GNU Emacs:ia josta aiheutui 316 kysymys kuinka levittää sitä. Tietenkin laitoin sen anonyymiftp-palvelimelle 317 tietokoneelle jota olin käyttänyt MIT:ssä. (Tämä tietokone, prep.ai.mit.edu, 318 tuli näin ensisijaiseksi GNU:n ftp-levityspaikaksi; kun se poistui käytöstä 319 pari vuotta myöhemmin, siirsimme nimen uudelle ftp-palvelimellemme.) Mutta 320 sinä aikana monet kiinnostuneet ihmiset eivät olleet Internetissä eivätkä 321 siten voineet saada kopiota ftp:llä. Joten kysymys oli; mitä sanoisin 322 heille?</p> 323 <p> 324 Olisin voinut sanoa: "Etsi ystävä joka on verkossa ja voi tehdä kopion 325 sinulle." Tai olisin voinut tehdä saman kuin alkuperäisen PDP-10 Emacsin 326 kanssa: kertoa heille: "Lähetä minulle kasettinauha ja <abbr 327 title="Self-addressed Stamped Envelope">SASE</abbr>, ja lähetän sen takaisin 328 Emacsin kanssa." Mutta minulla ei ollut työtä, ja olin etsimässä tapoja 329 saada rahaa vapaasta ohjelmistosta. Joten, ilmaisin että postittaisin 330 nauhoja niille, jotka haluaisivat sellaisen, 150 dollarin maksusta. Tällä 331 tavalla, aloitin vapaan ohjelmiston jakelu-bisneksen, edeltäjä yrityksille, 332 jotka tänään jakelevat kokonaisia GNU/Linux-jakelupaketteja.</p> 333 334 <h3>Onko ohjelma vapaa kaikille sen käyttäjille?</h3> 335 <p> 336 Jos ohjelma on vapaa kun tekijä julkaisee sen ei välttämättä tarkoita sitä, 337 että se tulee olemaan vapaa kaikille jotka saavat kopion siitä. Esimerkiksi, 338 <a href="/philosophy/categories.html#PublicDomainSoftware">“public 339 domain”-ohjelmisto</a> (ohjelmisto jolla ei ole copyrightia) on vapaa mutta 340 kuka tahansa voi tehdä muokatun, ei-vapaan version siitä. Samoin monet 341 vapaat ohjelmat ovat copyrightin alla mutta levitettynä yksinkertaisilla, 342 sallivilla lisensseillä jotka sallivat ei-vapaiden versioiden tekemisen.</p> 343 <p> 344 Paradigmaattinen esimerkki tästä ongelmasta on 345 X-ikkunonitijärjestelmä. Kehitettynä MIT:ssä, ja levitettynä vapaana 346 ohjelmana sallivalla lisenssillä se otettiin pian käyttöön useissa 347 tietokonefirmoissa. He lisäsivät X:n heidän ei-vapaisiin 348 Unix-järjestelmiinsä vain binäärimuodossa saman vaitiolosopimuksen 349 kanssa. Nämä kopiot X:stä eivät olleet yhtään sen vapaampia kuin Unix oli.</p> 350 <p> 351 X-ikkunointijärjestemän kehittäjät eivät ajatelleet tätä ongelmana. He 352 olettivat ja tarkoittivat näin käyvän. Heidän tavoitteensa ei ollut vapaus, 353 vain “menestys” määritettynä “saada monta käyttäjää”. He eivät välittäneet 354 käyttäjien vapaudesta. Vain siitä, että heitä pitäisi olla paljon.</p> 355 <p> 356 Tämä johti paradoksiin jossa kaksi eri tapaa laskea vapauden määrä antoivat 357 eri vastaukset kysymykseen “Onko tämä ohjelma vapaa?”. Jos päättäisit 358 perustuen MIT:n version lisenssiin sanoisit, että X oli vapaa ohjelma. Mutta 359 jos mittaisit keskimääräisen X:n käyttäjän vapautta sanoisit, että X ei 360 ollut vapaa. Useimmat X:n käyttäjät ajoivat ei-vapaita versioita jotka 361 tulivat Unix-järjestelmien mukana eivätkä vapaata versiota.</p> 362 363 <h3>Copyleft ja GNU GPL</h3> 364 <p> 365 GNU:n tavoite oli antaa käyttäjille vapaus eikä vain olla suosittu. Joten me 366 tarvitsimme lisenssin joka estäisi GNU-ohjelmistoja kadottamasta 367 vapauttaan. Tapa jota me käytämme tunnetaan nimellä "copyleft".(1)</p> 368 <p> 369 Copyleft käyttää copyright-lakia, mutta kääntää sen ympäri tehdäkseen 370 normaalin tarkoituksensa vastakohdan: sen sijaan, että se rajoittaa 371 ohjelmaa, siitä tulee tarkoitus pitää ohjelma vapaana.</p> 372 <p> 373 Copyleftin perusidea on se, että me annamme kaikille luvan ajaa ohjelmaa, 374 kopioida ohjelmaa ja levittää muokattuja versioita ohjelmasta mutta ei lupaa 375 lisätä omia rajoituksiaan. Näin tärkeät vapaudet jotka määrittävät termin 376 vapaa ohjelmisto ovat taatut jokaiselle jolla kopio on; niistä tulee 377 luovuttamattomia oikeuksia.</p> 378 <p> 379 Jotta copyleft toimisi tulisi muokattujen versioiden myös olla vapaita. Tämä 380 takaa sen, että työ joka perustuu meihin tulee saataville yhteisölle jos se 381 on julkistettu. Kun ohjelmoijat jotka ohjelmoivat työkseen parantavat 382 vapaaehtoisesti GNU-ohjelmia copyleft estää heidän työnantajiaan sanomasta: 383 “Sinä et voi jakaa näitä muutoksia, koska me aiomme tehdä ei-vapaan version 384 tuosta ohjelmasta.”</p> 385 <p> 386 Vaatimus siitä, että muutosten täytyy olla vapaita on olennainen jos me 387 haluamme taata vapauden joka käyttäjälle. Yhtiöt jotka yksityistivät 388 X-ikkunointijärjestelmän tekivät yleensä joitain muutoksia sovittaakseen sen 389 heidän laitteistoilleen ja järjestelmilleen. Nämä muutokset olivat pieniä 390 verrattuna X:ään mutta ne eivät olleet mitättömiä. Jos muutoksien tekeminen 391 on veruke vapauden kieltämiseksi käyttäjiltä kenen tahansa olisi helppoa 392 hyötyä tästä verukkeesta.</p> 393 <p> 394 Tähän liittyvä asia koskee vapaan ohjelman yhdistämistä ei-vapaaseen 395 koodiin. Sellainen yhdistelmä olisi lopulta ei-vapaa; ne vapaudet jotka 396 puuttuvat ei-vapaasta osasta puuttuisivat myös koko 397 yhdistelmästä. Tämänlaisten muutosten salliminen avaisi reiän joka olisi 398 tarpeeksi suuri upottamaan laivan. Täten kriittinen vaatimus copylefille on 399 tukkia tämä reikä: kaikki mitä lisätään tai yhdistetään copyleft-ohjelmaan 400 aiheuttaa sen, että tämä suurempi kokonaisuus on myös vapaa ja 401 copyleft-ohjelma.</p> 402 <p> 403 Erityinen toteutus copyleftistä, se jota me käytämme suurimmalle osalle 404 GNU-ohjelmia on GNU General Public License (GNU Yleinen Julkinen Lisenssi) 405 tai GNU GPL lyhyesti. Meillä on myös muunlaisia copylefteja joita käytetään 406 erityisissä tilanteissa. GNU-käyttöohjeet ovat myös copyleftin alla mutta 407 käyttävät paljon yksinkertaisempaa copyleftiä, koska GNU GPL:n 408 monimutkaisuus ei ole tarpeellista manuaaleille. (2)</p> 409 <p> 410 (1) Vuonna 1984 tai 1985, Don Hopkins (hyvin mielikuvituskykyinen kaveri) 411 lähetti minulle kirjeen. Kirjeeseen oli kirjoitettu useita huvittavia 412 sanontoja mukaanlukien tämä: “Copyleft—all rights reversed” (“Copyleft- 413 kaikki oikeudet käännetty”). Käytin sanaa “copyleft” nimetäkseni 414 levitysidean jota minä kehitin silloin.</p> 415 416 <p> 417 (2) Me nykyään käytämme <a href="/licenses/fdl.html">GNU Free Documentation 418 Licenseä</a> dokumentaatiota varten.</p> 419 420 <h3>Free Software Foundation</h3> 421 422 <p>Kiinnostus Emacs:n käyttämisestä kasvoi, muut ihmiset tulivat mukaan 423 GNU-projektiin ja me päätimme että oli aika etsiä rahoitusta taas 424 kerran. Joten vuonna 1985 me loimme <a href="http://www.fsf.org/">Free 425 Software Foundation</a>, veroista vapaan hyväntekeväisyysjärjestön vapaiden 426 ohjelmien kehitykselle. <abbr title="Free Software Foundation">FSF</abbr> 427 otti myös hoitaakseen Emacs-nauhojen levitysbisneksen; myöhemmin se laajensi 428 tätä lisäten muita vapaita ohjelmistoja (myös GNU ja ei-GNU) nauhalle ja 429 myyden myös manuaaleja.</p> 430 431 <p>Suurin osa FSF:n tuotosta tuli vapaiden ohjelmistojen ja muiden palvelujen 432 (lähdekoodi-CD:t, binääri-CD:t, mukavasti tulostetut käyttöohjeet, kaiken 433 mukana vapaus jakaa ja muokata), ja Deluxe-jakeluiden (ohjelmistojakelut, 434 johon laitoimme täyden ohjelmistokokoelman käyttähän valitsemalle 435 alustalle). Tänään FSF edelleen <a href="http://shop.fsf.org/"> myy 436 käyttöohjeita ja muuta</a>, mutta se saa suurimman osan rahoituksestaan 437 jäsenmaksuista. Voit liittyä FSF:ään osoitteessa <a 438 href="http://fsf.org/join">fsf.org</a>.</p> 439 440 <p>Free Software Foundation:in alaiset ovat kirjoittaneet ja ylläpitäneet 441 useita GNU-ohjelmistoja. Kaksi huomattavaa ovat C-kirjasto ja kuori (shell) 442 GNU C-kirjasto on se jota jokainen GNU/Linux-järjestelmässä ajettava ohjelma 443 käyttää kommunikointiin Linux:n kanssa. Sen on kehittänyt Free Software 444 Foundationin henkilöstön jäsen Roland McGrath. Kuori jota käytetään 445 useimmissa GNU/Linux-järjestelmissä on <abbr title="Bourne Again 446 Shell">BASH</abbr> , the Bourne Again Shell (1) jonka on kehittänyt FSF:n 447 alainen Brian Fox.</p> 448 449 <p>Me rahoitimme näiden ohjelmien kehittämisen siksi, että GNU-projektissa ei 450 ollut kyse vain työkaluista tai kehitysympäristöstä. Meidän tavoitteemme oli 451 täydellinen käyttöjärjestelmä ja nämä ohjelmat olivat ne jotka tarvittaisiin 452 siihen tavoitteeseen pääsemiseksi.</p> 453 454 <p>(1) "Bourne Again Shell" on vitsi nimestä "Bourne Shell", joka oli 455 tavallinen Unix:n komentotulkki.</p> 456 457 <h3>Vapaiden ohjelmien tuki</h3> 458 459 <p>Vapaiden ohjelmistojen filosofia hylkää tietyn laajalle levinneen 460 bisnestavan, mutta se ei ole bisnestä vastaan. Kun liikeala kunnioittaa 461 käyttäjien vapautta, me toivotamme heille menestystä.</p> 462 463 <p>Emacs:n kopioiden myyminen osoittaa yhdenlaisen elinkeinon vapailla 464 ohjelmilla. Kun FSF otti haltuunsa sen elinkeinon tarvitsin toisen tavan 465 ansaita elantoni. Löysin sen palvelujen myynnistä liittyen ohjelmiin jotka 466 olin kehittänyt. Tämä sisälsi opettamisen aiheista kuten kuinka ohjelmoida 467 GNU Emacs:ia ja kuinka muokata GCC:tä ja ohjelmistonkehitystä, suurilta osin 468 GCC:n muokkaamista toimivaksi uusilla laitteistoalustoilla.</p> 469 470 <p>Tänään useat eri yhtiöt harjoittavat jokaista näistä erilaisista 471 elinkeinoista liittyen vapaisiin ohjelmiin. Jotkut levittävät vapaita 472 ohjelmistoja CD-ROM-levyillä; toiset myyvät tukea eri tasoilla aina 473 käyttäjän kysymyksiin vastaamisesta bugien korjaamiseen ja uusien 474 merkittävien ominaisuuksien lisäämiseen. On jopa näkyvissä uusia 475 ohjelmistoyhtiöitä jotka perustavat liiketoimintansa uusien vapaiden 476 ohjelmien kehittämiseen.</p> 477 478 <p>Ole varuillasi, sillä vaikka useat yhtiöt jotka yhdistävät itsensä termiin 479 avoin lähdekoodi (open source) ne oikeastaan perustavat elinkeinonsa 480 ei-vapaille ohjelmistoille jotka toimivat vapaiden ohjelmien kanssa. Nämä 481 yhtiöt eivät kehitä vapaita ohjelmia vaan ovat yhtiöitä jotka koettelevat 482 käyttäjien vapautta ohjelmistoillaan. He kutsuvat näitä ohjelmia 483 “lisäarvoisiksi” joka heijastaa arvoja jotka he haluaisivat meidän 484 hyväksyvän: mukavuus vapauden edelle. Jos me arvostamme vapautta enemmän 485 meidän tulisi kutsua näitä “vapaudesta vähennetyiksi” tuotteiksi.</p> 486 487 <h3>Tekniset tavoitteet</h3> 488 489 <p>GNU:n päätavoite oli se, että se olisi vapaa ohjelmisto. Vaikka jos GNU:lla 490 ei olisi mitään teknistä etua verrattuna Unix:iin sillä olisi sosiaalinen 491 etu, antaen käyttäjien tehdä yhteistyötä ja eettinen etu, käyttäjien 492 vapauden kunnioittaminen.</p> 493 494 <p>Mutta oli luonnollista käyttää tunnettuja standardeja työssä. Kuten 495 esimerkiksi dynaamisesti jaetut datarakenteet mielivaltaisten määrättyjen 496 kokorajoitusten välttämiseksi ja kaikkien mahdollisten 8-bittisten koodien 497 käsittely aina kun se oli järkevää.</p> 498 499 <p>Lisäksi hylkäsimme Unix:n keskittymisen pieneen muistin kokoon päättäen olla 500 tukematta 16-bittisiä koneita (oli selvää että 32-bittiset koneet olisivat 501 yleistyneet siihen mennessä kun GNU-järjestelmä valmistuisi) ja mitään 502 pyrkimyksiä muistin käytön vähentämiseksi ei ollut ellei se ylittänyt yhtä 503 megatavua. Ohjelmissa joissa suurten tiedostojen käsittely ei ollut 504 kriittistä rohkaisimme ohjelmoijia lukemaan koko tiedoston muistiin ja vasta 505 sitten tutkia sen sisältöä huolehtimatta I/O:sta.</p> 506 507 <p>Nämä päätökset sallivat useiden GNU-ohjelmien voittaa Unix-vastineensa 508 luotettavuudessa ja nopeudessa.</p> 509 510 <h3>Lahjoitetut tietokoneet</h3> 511 512 <p>Kun GNU-projektin maine kasvoi ihmiset alkoivat tarjota lahjoituksina 513 tietokoneita jotka ajoivat Unixia projektille. Nämä olivat hyvin 514 käyttökelpoisia, koska helpoin tapa kehittää komponentteja GNU:lle oli tehdä 515 se Unix-järjestelmässä ja korvata tämän järjestelmän komponentit pala 516 palalta. Mutta tämä aiheutti eettisen kysymyksen: oliko Unix:n kopion 517 hallussapitäminen oikein meille.</p> 518 519 <p>Unix oli (ja on) ei-vapaata ohjelmistoa ja GNU-projektin filosofia sanoi 520 että meidän ei pitäisi käyttää ei-vapaita ohjelmia. Mutta vedoten samaan 521 päättelyyn joka johtaa siihen päätökseen että väkivaltaisuus 522 itsepuollustuksessa on sallittua päätin, että oli oikeutettua käyttää 523 ei-vapaata ohjelmistoa kun se oli kriittistä vapaan korvaavan komponentin 524 kehittämiseen joka auttaisi muita olemaan käyttämättä ei-vapaata 525 komponenttia.</p> 526 527 <p>Mutta jos tämä oli perusteltu paha, se oli kuitenkin paha. Tänään meillä ei 528 enää ole yhtäkään kopiota Unix:sta, koska olemme korvanneet ne vapailla 529 käyttöjärjestelmillä. Jos emme voineet korvata tietokoneen 530 käyttöjärjestelmää vapaalla, me korvasimme koneen sen sijaan.</p> 531 532 <h3>GNU:n tehtävälista</h3> 533 534 <p>Kun GNU-projekti edistyi ja yhä enemmän järjestelmäkomponentteja löydettiin 535 tai kehitettiin, niin lopulta tuli käyttökelpoiseksi tehdä lista jäljellä 536 olevista aukoista. Me käytimme sitä uusien kehittäjien värväämiseen 537 puuttuvien palojen kirjoittamiseksi. Tämä lista tuli tunnetuksi GNU:n 538 tehtävälistana. Puuttuvien Unix-komponenttejen lisäksi me listasimme 539 muitakin sekalaisia ohjelmisto- ja dokumentointiprojektien tuotoksia jotka 540 me arvelimme täysin täydellisen järjestelmän tarvitsevan.</p> 541 542 <p>Tänään (1), tuskin yhtäkään Unix-komponenttia on jäljellä GNU:n 543 tehtävälistassa, koska nämä työt on jo tehty lukuunottamatta muutamia 544 epäolennaisia. Mutta lista on täynnä projekteja joita jotkut saattaisivat 545 kutsua “sovelluksiksi”. Mutta ohjelma joka on käyttökelpoinen muille kuin 546 pienelle osalle käyttäjistä olisi hyödyllistä lisätä käyttöjärjestelmään.</p> 547 548 <p>Jopa pelit ovat tehtävälistalla ja ovat olleet sillä alusta lähtien. Unix 549 sisälsi pelejä joten luonnollisesti GNU:ssa täytyi olla niitä myös. Mutta 550 yhteensopivuus ei ollut ei ollut tärkeää peleissä, joten emme nähneet 551 tarpeelliseksi tehdä peleistämme samanlaisia kuin Unix:ssa. Sen sijaan me 552 listasimme laajan valikoiman erilaisia pelejä joista käyttäjät voisivat 553 pitää.</p> 554 555 <p>(1) Tuo oli kirjoitettu vuonna 1998. Vuonna 2009 me emme enää pidä 556 tehtävälistaa. Yhteisö kehittää vapaata ohjelmistoa niin nopeasti, että 557 emme enää voi seurata heitä. Sen sijaan, meillä on lista korkean 558 prioriteetin projekteista, paljon lyhyempi lista projekteista, joita me 559 haluamme ihmisten kirjoittavan.</p> 560 561 <h3>GNU:n lisenssi kirjastoille, LGPL</h3> 562 563 <p>GNU:n C-kirjasto käyttää erityistä copyleftiä nimeltään GNU Library General 564 Public License (GNU Kirjasto Yleinen Julkinen Lisenssi) joka antaa luvan 565 yhdistää ei-vapaita ohjelmistoja kirjastoon. Miksi tehdä tämä poikkeus?</p> 566 567 <p>Se ei ole periaatteellinen asia; ei ole olemassa periaatetta jonka mukaan 568 ei-vapaat ohjelmistot ovat oikeutettuja sisältämään meidän koodiamme. (Miksi 569 avustaa projektia joka kieltäytyy jakamisesta kanssamme?) LGPL:n käyttäminen 570 C-kirjastolle tai mille tahansa kirjastolle on strateginen kysymys.</p> 571 572 <p>C-kirjasto tekee yleisen tehtävän; jokainen ei-vapaa järjestelmä tai 573 kääntäjä sisältää C-kirjaston. Täten, laittaen meidän C-kirjastomme 574 saataville vain vapaille ohjelmille ei olisi antanut niille mitään etua, 575 vaan se olisi vain vähentänyt kirjastomme käyttöä.</p> 576 577 <p>Yksi järjestelmä on poikkeus tälle: GNU-järjestelmän (ja tämä sisältää 578 GNU/Linux:n), sisältämä GNU:n C-kirjasto on ainut C-kirjasto. Joten GNU:n 579 C-kirjaston lisenssi päättää onko mahdollista kääntää ei-vapaa ohjelma 580 GNU-järjestelmälle. Ei ole olemassa eettistä syytä sallia ei-vapaat ohjelmat 581 GNU-järjestelmässä, mutta strategisesti näyttää siltä, että niiden 582 hylkääminen lamauttaisi GNU-järjestelmän käyttöä enemmän kuin se kannustaisi 583 kehittämään vapaita ohjelmia. Tämän takia kirjasto-GPL:n käyttäminen on hyvä 584 strategia C-kirjastolle.</p> 585 586 <p>Muille kirjastoille strateginen päätös täytyy tehdä tilanteen mukaan. Kun 587 kirjasto tekee erityisen tehtävän joka voi auttaa tietyn tyyppisiä ohjelmia, 588 sen julkaiseminen GPL:n alla rajoittaen sen vain vapaisiin ohjelmiin on tapa 589 auttaa muita vapaiden ohjelmien kehittäjiä, antaen heille edun ei-vapaita 590 ohjelmia vastaan.</p> 591 592 <p>Ajattele GNU Readline:a, kirjastoa joka kehitettiin komentorivieditoinnin 593 tarjoamiseksi BASH:lle. Readline on julkaistu tavallisen GNU GPL:n alla eikä 594 kirjasto-GPL:n. Tämä todennäköisesti vähentää Readline:n käyttöä, mutta se 595 ei ole menetys. Ainakin yhdestä ohjelmasta on tullut vapaa siksi että se 596 voisi käyttää GNU Readlinea, ja se on todellinen saavutus yhteisölle.</p> 597 598 <p>Ei-vapaiden ohjelmistojen kehittäjillä on etuja jotka raha tarjoaa; vapaiden 599 ohjelmistojen kehittäjien täytyy hyötyä siitä, että heillä on 600 toisensa. Toivon, että jonain päivänä meillä on suuri valikoima 601 GPL-lisensoituja kirjastoja joille ei ole ei-vapaata vastinetta, tarjoten 602 näin käyttökelpoisia moduuleja, rakennuspalikkoja uusille vapaille 603 ohjelmistoille antaen huomattavan edun tulevalle vapaiden ohjelmien 604 kehittämiselle.</p> 605 606 <p>(1) Tätä lisenssiä kutsutaan nykyään nimellä GNU Lesser General Public 607 License, välttääkseen sen idean antamista, että kaikkien kirjastojen pitäisi 608 käyttää sitä. Katso<a href="/philosophy/why-not-lgpl.html"> Miksi sinun ei 609 pitäisi käyttää Lesser GPL:ää sinun seuraavalle kirjastollesi</a> lisätietoa 610 varten.</p> 611 612 <h3>Kutinan raapimista?</h3> 613 <p> 614 Eric Raymond sanoo: “Jokainen hyvä ohjelmistoprojekti alkaa kehittäjän oman 615 kutinan raapimisella.” Ehkä näin käy joskus, mutta useat tärkeät osat 616 GNU-ohjelmistosta kehitettiin täydellisen, vapaan käyttöjärjestelmän 617 tekemisen mahdollistamiseksi. Ne tulevat visiosta ja suunnitelmasta eivätkä 618 impulssista.</p> 619 <p> 620 Esimerkiksi kehitimme GNU C-kirjaston koska Unix:n kaltainen järjestelmä 621 tarvitsee C-kirjaston, BASH:n koska Unix:in kaltainen järjestelmä tarvitsee 622 kuoren ja GNU tar:n koska Unix:n kaltainen järjestelmä tarvitsee 623 tar-ohjelman. Sama pätee myös moniin omiin ohjelmiini; GNU C-kääntäjään, GNU 624 Emacsiin, GDB:hen ja GNU Make:en.</p> 625 <p> 626 Jotkut GNU-ohjelmat kehitettiin selvitäksemme tietyistä uhista 627 vapaudellemme. Näin me kehitimme gzipin korvataksemme Compress-ohjelman jota 628 yhteisö ei enää voinut käyttää <abbr 629 title="Lempel-Ziv-Welch">LZW</abbr>-patenttien takia. Me löysimme ihmisiä 630 kehittämään LessTif:n, ja tämän jälkeen aloitimme <abbr title="GNU Network 631 Object Model Environment">GNOME</abbr>:n ja Harmony:n, selvitäksemme 632 tiettyjen ei-vapaiden kirjastojen aiheuttamista ongelmista (katso alas). Me 633 kehitämme GNU Privacy Guardia korvatakseen suositun ei-vapaan 634 salakirjoitusohjelmiston, koska käyttäjien ei pitäisi tehdä valintaa 635 yksityisyyden ja vapauden välillä.</p> 636 <p> 637 Tietenkin ihmiset jotka kirjoittavat näitä ohjelmia kiinnostuivat työn 638 aikana ja monet lisäsivät niihin useita ominaisuuksia heidän omien 639 tarpeittensa ja mielenkiinnon takia. Mutta ohjelma ei ole olemassa siksi.</p> 640 641 <h3>Odottamattomia ohjelmienkehitysprojekteja</h3> 642 <p> 643 GNU-projektin alussa kuvittelin, että me kehittäisimme koko GNU-järjestelmän 644 ja sitten julkaisisimme sen kokonaisena. Mutta niin ei kuitenkaan 645 tapahtunut.</p> 646 <p> 647 Koska jokainen GNU-järjestelmän komponentti toteutettin Unix:ssa jokaista 648 näistä komponenteista pystyttiin ajamaan Unix:eissa kauan ennen kuin 649 täydellinen GNU-järjestelmä oli olemassa. Joistain näistä ohjelmista tuli 650 suosittuja ja käyttäjät alkoivat laajentaa niitä ja sovittamaan niitä 651 useille epäyhteensopiville Unix-versioille ja joskus muillekin.</p> 652 <p> 653 Prosessi teki näistä ohjelmista paljon tehokkaampia, ja veti puoleensa 654 rahoitusta ja avustuksia GNU-projektille. Mutta se luultavasti myös 655 viivästytti minimaalisen toimivan järjestelmän valmistumista useita vuosia, 656 kun GNU-kehittäjien aikaa kului näiden sovitusten ylläpitämiseen ja uusien 657 ominaisuuksien lisäämiseen olemassaoleviin komponentteihin puuttuvien 658 komponenttien kirjoittamisen sijasta.</p> 659 660 <h3>GNU Hurd</h3> 661 <p> 662 Vuonna 1990 GNU-järjestelmä oli lähes valmis; ainut suuri puuttuva 663 komponentti ole ydin. Me olimme päättäneet toteuttaa ytimemme 664 palvelinprosesseina joita ajetaan Machilla. Mach on mikroydin joka on 665 kehitetty Carnegie Mellon-yliopistossa ja täten Utahin yliopistossa; GNU 666 Hurd on kokoelma palvelimia (tai “lauma GNU:ita”) joita ajetaan Machilla ja 667 jotka toteuttavat useita Unix:n ytimen tehtäviä. Kehitysprosessin alku 668 viivästyi kun me odotimme Machin julkaisua vapaana ohjelmana kuten oli 669 luvattu.</p> 670 <p> 671 Yksi syy tähän malliin oli vaikeimmalta vaikuttavan työn välttämistä; 672 ydinohjelman debuggaamista ilman lähdekooditason debuggeria. Tämä osa oli jo 673 tehty Machissa ja me odotimme Hurd-palvelinten debuggaamista käyttäjätason 674 ohjelmina GDB:n avulla. Mutta sen mahdolliseksi tekeminen vei kauan aikaa ja 675 useasäikeiset palvelimet jotka lähettävät viestejä toisilleen ovat 676 paljastuneet erittäin vaikeiksi debugata. Hurd:in työstäminen vakaaksi on 677 venynyt useita vuosia.</p> 678 679 <h3>Alix</h3> 680 <p> 681 GNU-ydintä ei alun perin tarkoitettu kutsuttavaksi HURD:ksi. Sen 682 alkuperäinen nimi oli Alix, nimettynä sen aikaisen kultani mukaan. Hän, 683 Unix-pääkäyttäjä oli osoittanut kuinka hänen nimensä sopisi yleiseen 684 Unix-järjestelmäversioiden nimeämistapaan; hän kertoi ystävilleen vitsinä: 685 “Jonkun pitäisi nimetä ydin minun mukaani.” Minä en sanonut mitään mutta 686 päätin yllättää hänet nimeämällä ytimen Alix:ksi.</p> 687 <p> 688 Mutta tämä ei ollut lopullista. Michael (nykyinen Thomas) Bushnell, ytimen 689 pääkehittäjä piti nimestä Hurd ja määritti Alixin uudelleen tarkoittamaan 690 tiettyä osaa ytimestä, osaa joka sieppaisi järjestelmäkutsuja ja käsittelisi 691 ne lähettämällä viestejä Hurd-palvelimille.</p> 692 <p> 693 Lopulta Alix ja minä jätimme toisemme ja hän muutti nimensä; ilman tämän 694 tapahtuman vaikutusta Hurd:n designia muutettiin siten, että C-kirjasto 695 lähettäisi viestejä suoraan palvelimille ja tämä aiheutti Alix-komponentin 696 katoamaan designista.</p> 697 <p> 698 Mutta ennen näitä tapahtumia hänen ystävänsä löysi nimen Alix lähdekoodista 699 ja mainitsi sen hänelle. Joten nimi teki työnsä.</p> 700 701 <h3>Linux ja GNU/Linux</h3> 702 <p> 703 GNU Hurd ei ole sopiva tuotantokäyttöön, emmekä ole varmoja tuleeko se 704 koskaan olemaan. Ominaisuuksiin perustuvalla designillä on ongelmia, jotka 705 tulevat suoraan designin mukautettavuudesta, ja ei ole varmaa, onko 706 ratkaisuja olemassa.</p> 707 708 <p> 709 Onneksi toinen ydin on saatavilla. Vuonna 1991 Linus Torvalds kehitti 710 Unix-yhteensopivan ytimen ja kutsui sitä Linux:ksi. Se oli epävapaa aluksi, 711 mutta vuonna 1992, hän teki siitä vapaata ohjelmistoa; Linuxin yhdistäminen 712 ei-vielä-valmiin GNU-järjestelmän kanssa toi täysin vapaan 713 käyttöjärjestelmän. (Niitten yhdistäminen oli huomattava työ itsessään, 714 tietenkin.) On Linuxin ansiota, että me voimme käyttää GNU-järjestelmän 715 versiota nykyään.</p> 716 <p> 717 Me kutsumme tätä järjestelmää <a 718 href="/gnu/linux-and-gnu.html">GNU/Linux</a>:ksi ilmaistaksemme sen 719 koostuvan GNU-järjestelmästä Linux sen ytimenä. Älä kutsu koko järjestelmää 720 nimellä "Linux", koska se merkkaa meidän työmme jonkin muun työnä. <a 721 href="/gnu/gnu-linux-faq.html">Anna meille myös maininta</a>.</p> 722 723 <h3>Tulevaisuuden haasteet</h3> 724 <p> 725 Olemme todistaneet kykymme kehittää laajan valikoiman vapaita ohjelmia. Tämä 726 ei tarkoita sitä, että olemme voittamattomia ja pysäyttämättömiä. Useat 727 haasteet tekevät vapaiden ohjelmien tulevaisuuden epävarmaksi: näiden 728 kohtaaminen vaatii järkkymätöntä ponnistelua ja kestävyyttä, joskus useiden 729 vuosien ajan. Ne tarvitsevat sellaista päättäväisyyttä mitä ihmiset 730 ilmaisevat kun he arvostavat vapauttaan ja eivät anna kenenkään viedä sitä.</p> 731 <p> 732 Seuraavat neljä kohtaa kertovat näistä haasteista.</p> 733 734 <h3>Salainen laitteisto</h3> 735 <p> 736 Laitteistovalmistajat ovat yhä enenevissä määrin alkaneet pitää tietoja 737 laitteiston toiminnasta salaisina. Tämä tekee vapaiden laiteajureiden 738 kirjoittamisen Linux:lle ja XFree86:lle vaikeaksi ja täten aiheuttaa näille 739 vaikeuksia tukea uutta laitteistoa. Meillä on täydelliset vapaat 740 järjestelmät tänään mutta ei huomenna jos emme voi tukea huomisen 741 tietokoneita.</p> 742 <p> 743 On olemassa useita tapoja selvitä tästä ongelmasta. Ohjelmoijat voivat 744 tutkia laitteistoa ymmärtääkseen kuinka tukea sitä. Loput meistä voivat 745 valita laitteiston jota vapaat ohjelmistot tukevat; kun meitä tulee yhä 746 lisää laitteistotietojen salaisuudesta tulee laitteistonvalmistajia itseään 747 vahingoittava politiikka.</p> 748 <p> 749 Laitteiston tutkiminen on suuri työ. Tuleeko meillä olemaan ohjelmoijia 750 jotka ovat tarpeeksi päättäväisiä hoitaakseen sen? Kyllä jos olemme saaneet 751 aikaan vahvan tunteen, että vapaassa ohjelmistossa on kyse periaatteesta ja 752 ei-vapaita ajureita ei suvaita. Ja kuluttavatko useat meistä vähän lisää 753 rahaa tai jopa aikaa, että me voimme käyttää vapaita ajureita? Kyllä jos 754 päättäväisyys vapaudesta on levinnyt laajalle.</p> 755 <p> 756 (2008 huomautus: tämä ongelma laajenee myös BIOS:iin. On olemassa vapaa 757 BIOS, <a href="http://www.libreboot.org/">LibreBoot</a> (corebootin jakelu); 758 ongelma on koneiden teknisten tietojen hankkiminen, jotta libreboot voi 759 tukea niitä ilman epävapaita "blobbeja".)</p> 760 761 <h3>Ei-vapaat kirjastot</h3> 762 <p> 763 Ei-vapaa kirjasto jota ajetaan vapaalla käyttöjärjestelmänä on ansa vapaiden 764 ohjelmien kehittäjille. Kirjaston viehättävät ominaisuudet ovat syötti; jos 765 käytät kirjastoa joudut ansaan, koska ohjelmasi ei voi olla käyttökelpoinen 766 osa vapaata käyttöjärjestelmää. (Oikeastaan me voisimme sisällyttää 767 ohjelmasi mutta se ei <em>toimisi</em> ilman puuttuvaa kirjastoa). Vielä 768 pahempaa on jos ohjelma joka käyttää ei-vapaata kirjastoa tulee suosituksi 769 niin se voi houkuttaa muita ohjelmoijia ansaan.</p> 770 <p> 771 Ensimmäinen esimerkki tästä ongelmasta oli Motif-kirjasto 80-luvulla. Vaikka 772 ei ollut olemassa yhtäkään vapaata käyttöjärjestelmää oli selvää minkä 773 ongelman Motif aiheuttaisi jälkeenpäin. GNU-projekti vastasi tähän kahdella 774 tavalla: kysymällä itsenäisiltä vapailta ohjelmistoprojekteilta tukea 775 vapaille X widgeteille Motifin lisäksi ja etsimällä ihmisiä kirjoittamaan 776 Motifin korvaavan vapaan kirjaston. Kirjaston kirjoittaminen vei useita 777 vuosia; Hungry Programmers:n kehittämä LessTif tuli tarpeeksi tehokkaaksi 778 tukeakseen useimpia Motif-sovelluksia vasta vuonna 1997.</p> 779 <p> 780 Vuosien 1996 ja 1998 välillä toinen ei-vapaa, graafiselle käyttöliittymälle 781 tarkoitettu työkalupakkikirjasto nimeltään Qt tuli käytetyksi huomattavassa 782 osassa vapaita ohjelmistoja, <abbr title="K Desktop 783 Environment">KDE</abbr>-työpöytäympäristössä.</p> 784 <p> 785 Vapaat GNU/Linux-järjestelmät eivät voineet käyttää KDE:tä koska me emme 786 voineet käyttää kirjastoa. Kuitenkin jotkut kaupalliset 787 GNU/Linux-järjestelmien levittäjät jotka eivät olleet tiukkoja pysymään 788 vapaissa ohjelmistoissa lisäsivät KDE:n järjestelmiinsä tuottaen 789 järjestelmän jossa oli enemmän toiminnallisuutta mutta vähemmän 790 vapautta. KDE-ryhmä rohkaisi aktiivisesti ohjelmoijia käyttämään Qt:tä ja 791 miljoonille uusille “Linuxkäyttäjille” ei koskaan kerrottu sitä että tässä 792 olisi joku ongelma. Tilanne vaikutti katkeralta.</p> 793 <p> 794 Vapaita ohjelmia kehittävä yhteisö vastasi ongelmaan kahdella eri tavalla, 795 GNOME:lla ja Harmony:llä.</p> 796 <p> 797 GNOME, GNU Network Object Model Environment on GNU:n 798 työpöytäprojekti. Vuonna 1997 Miguel de Icaza:n aloittamana ja Red Hat 799 Software:n tuella kehitettämänä GNOME julkaistiin samanlaisten 800 työpöytäominaisuuksien tarjoamiseksi mutta käyttäen vain vapaita 801 ohjelmia. Sillä on myös teknisiä etuja tukien useita kieliä eikä vain 802 C++:aa. Sen päätavoite oli vapaus: se, että ei tarvitsisi käyttää ei-vapaita 803 ohjelmistoja.</p> 804 <p> 805 Harmony on yhteensopiva korvaava kirjasto joka suunniteltiin 806 KDE-ohjelmistojen ajamisen mahdollistamiseksi ilman Qt:ta.</p> 807 <p> 808 Marraskuussa 1998 Qt:n kehittäjät ilmoittivat muutoksen lisenssissä joka 809 tulisi tekemään Qt:stä vapaan ohjelman. Ei ole varmaa, mutta minun 810 mielestäni tämä johtui osakseen yhteisön lujaan vastaukseen siitä ongelmasta 811 jonka Qt aiheutti ollessaan ei-vapaa. (Uusi lisenssi on epäoikeudenmukainen 812 ja hankala joten on yhä haluttavaa välttää Qt:n käyttöä).</p> 813 <p> 814 Jälkihuomautus: [Syyskuussa 2000 Qt julkaistiin uudelleen GNU 815 GPL-lisenssillä joka keskeisesti ratkaisi tämän ongelman.]</p> 816 <p> 817 Kuinka me vastaamme seuraavaan houkuttelevaan ei-vapaaseen kirjastoon? 818 Ymmärtääkö koko yhteisö tarpeen pysyä poissa ansasta? Vai vaihtavatko monet 819 meistä vapauden mukavuuteen tuottaen suuren ongelman? Tulevaisuutemme 820 riippuu filosofiastamme.</p> 821 822 <h3>Ohjelmistopatentit</h3> 823 <p> 824 Pahimman uhan meille muodostavat ohjelmistopatentit jotka voivat voivat 825 tehdä algoritmien ja ominaisuuksien käyttämisen vapaissa ohjelmissa 826 mahdottomiksi jopa kahdeksikymmeneksi vuodeksi. LZW pakkausalgoritmin 827 patentit haettiin vuonna 1983 ja emme vieläkään voi julkaista vapaita 828 ohjelmia tuottamaan oikein pakattuja <abbr title="Graphics Interchange 829 Format">GIF</abbr>-kuvia. [Patentit ratkesivat vuonna 2009.] Vuonna 1998 830 vapaa ohjelma <abbr title="MPEG-1 äänikerros 3">MP3</abbr>-pakatun äänen 831 tuottamiseksi poistettiin levityksestä patenttioikeudenkäynnin takia. 832 [Vuonna 2017 nämä patentit ratkesivat. Katsopas kuinka pitkään meidän piti 833 odottaa.] 834 </p> 835 <p> 836 On olemassa tapoja selvitä patenteista: voimme etsiä todisteita, että 837 patentti on väärä ja voimme etsiä vaihtoehtoisia tapoja tehdä jokin 838 asia. Mutta kumpikin näistä tavoista toimii vain joskus; kun kummatkin 839 epäonnistuvat patentti aiheuttaa vapaille ohjelmille jonkun käyttäjien 840 haluaman ominaisuuden puuttumisen. Pitkän odotuksen jälkeen patentit 841 ratkeavat, mutta mitä me teemme ennen kun näin käy?</p> 842 <p> 843 Ne meistä jotka arvostavat vapaita ohjelmistoja vapauden takia kuitenkin 844 pysyvät vapaissa ohjelmistoissa. Me löydämme keinoja tehdä työtä ilman 845 patentoituja ominaisuuksia. Mutta ne jotka arvostavat vapaita ohjelmistoja 846 koska olettavat niiden olevan teknisesti parempia kutsuvat patentin 847 aiheuttamaa hillintää epäonnistumiseksi. Täten kun on käyttökelpoista puhua 848 käytännöllisestä tehokkuudesta "basaarimallia" kehityksessä ja vapaiden 849 ohjelmistojen luotettavuudesta ja voimasta meidän ei tule pysähtyä 850 tähän. Meidän täytyy puhua vapaudesta ja periaatteesta.</p> 851 852 <h3>Vapaa dokumentaatio</h3> 853 <p> 854 Suurin puute vapaissa ohjelmistoissa ei ole ohjelmistossa vaan hyvien ja 855 vapaiden manuaalien puute jotka voimme sisällyttää 856 järjestelmiimme. Dokumentaatio on tärkeä osa mitä tahansa ohjelmistoa; kun 857 tärkeään vapaaseen ohjelmistopakettiin ei sisälly hyvää vapaata manuaalia 858 niin se on suuri puute. Meillä on useita sellaisia tapauksia tänään.</p> 859 <p> 860 Vapaassa dokumentaatiossa, kuten vapaissa ohjelmistossa on kyse vapaudesta 861 eikä hinnasta. Vapaan manuaalin määritelmä on melko sama kuin vapaan 862 ohjelman: siinä on kyse tiettyjen vapauksien antamisesta kaikille 863 käyttäjille. Uudelleenlevitys (sisältäen kaupallisen myynnin) täytyy 864 hyväksyä sekä verkossa ja paperilla siten, että manuaali voi tulla jokaisen 865 ohjelmakopion mukana.</p> 866 <p> 867 Lupa muutosten tekemiseen on myös tärkeää. Yleisensä sääntönä en usko, että 868 ihmisten pitää päästä muokkaamaan kaikkia artikkeleita ja 869 kirjoja. Esimerkiksi minun mielestäni sinä tai minä et ole velvollinen 870 antamaan lupaa tämänkaltaisten tekstien muokkaamiseen jotka selittävät 871 toimiamme ja näkökulmiamme.</p> 872 <p> 873 Mutta on olemassa tietty syy miksi vapaus muokata on elintärkeä vapaan 874 ohjelmiston dokumentoinnille. Kun ihmiset käyttävät oikeuttaan muokata 875 ohjelmistoa lisäten tai muuttaen sen ominaisuuksia he muuttavat myös 876 manuaalia ollessaan tunnollisia, että he voivat tuottaa tarkkaa ja 877 käyttökelpoista dokumentaatiota muokatun ohjelman kanssa. Epävapaa manuaali, 878 joka ei salli ohjelmoijien olla tunnollisia ja viimeistellä työtään, ei 879 täytä yhteisömme tarpeita.</p> 880 <p> 881 Jonkinlaiset rajoitukset muutosten tekemiseen eivät aiheuta 882 ongelmia. Esimerkiksi vaatimukset säilyttää alkuperäisen kirjoittajan 883 copyright-ilmoitus , levityssäännöt, tai tiedot tekijöistä ovat 884 sallittavissa. Myös siinä, että muokatuissa versioissa lukee tieto siitä, 885 että ne ovat muokattuja jopa silloin kuin kokonaiset kappaleet ovat pysyneet 886 muuttumattomina niin kauan kuin nämä kappaleet eivät käsittele teknisiä 887 asioita. Tämänlaiset rajoitukset eivät ole ongelma koska ne eivät estä 888 tunnollista ohjelmoijaa sovittamasta manuaalia kuvaamaan muokattua 889 ohjelmaa. Toisinsanottuna ne eivät estä vapaita ohjelmistoja kehittävää 890 yhteisöä saamasta täyttä hyötyä manuaalista.</p> 891 <p> 892 Kuitenkin täytyy olla mahdollista muokata kaikkea <em>teknistä</em> sisältöä 893 manuaalissa ja sitten levittää tulosta kokonaisuudessaan tavallisella 894 medialla tavallisten kanavien läpi: muuten rajoitukset estävät yhteisöä ja 895 täten manuaali ei ole vapaa ja tarvitsemme toisen manuaalin.</p> 896 <p> 897 Tuleeko vapaiden ohjelmistojen kehittäjillä olemaan tietoisuus ja 898 päättäväisyys tuottaakseen laajan valikoiman vapaita manuaaleja? Taas kerran 899 tulevaisuutemme riippuu filosofiastamme.</p> 900 901 <h3>Meidän täytyy puhua vapaudesta</h3> 902 <p> 903 Arvioidaan, että tänään kymmenen miljoonaa ihmistä käyttää GNU/Linux- 904 järjestelmiä kuten Debian GNU/Linux:a ja Red Hat “Linux”:a. Vapaa ohjelmisto 905 on aiheuttanut käytännöllisen edun jonka takia käyttäjät parveilevat sen 906 ympärillä pelkästään käytännöllisistä syistä.</p> 907 <p> 908 Hyvät seuraukset tästä ovat päivänselviä; lisää kiinnostusta tehdä vapaita 909 ohjelmia , lisää asiakkaita vapaita ohjelmistoja kehittäville yrityksille ja 910 parantuneet mahdollisuudet rohkaista yhtiöitä tekemään kaupallisia vapaita 911 ohjelmistoja suljettujen ei-vapaiden ohjelmistotuotteiden sijasta.</p> 912 <p> 913 Mutta kiinnostus ohjelmistoon kasvaa nopeammin kuin tietoisuus filosofiasta 914 johon se on perustunut ja tämä johtaa ongelmaan. Kykymme kohdata haasteet ja 915 uhkat selitettynä ylempänä riippuu halusta olla lujasti vapauden 916 kannalla. Tehdäksemme varmaksi sen, että yhteisöllämme on tämä tahto meidän 917 täytyy levittää ideaa uusille käyttäjille kun he tulevat yhteisöön.</p> 918 <p> 919 Mutta me olemme epäonnistumassa; pyrkimykset saada uusia käyttäjiä 920 yhteisöömme ylittävät pyrkimykset opettaa heille mihin yhteiskuntamme 921 perustuu. Meidän täytyy tehdä molempia ja pitää kummatkin pyrkimykset 922 tasapainossa.</p> 923 924 <h3>“Avoin lähdekoodi”</h3> 925 <p> 926 Vapauden opettaminen uusille käyttäjille tuli vaikeammaksi vuonna 1998 kun 927 osa yhteisöstä päätti lopettaa termin vapaa ohjelmisto käyttämisen ja 928 sanoivat avoimen lähdekoodin ohjelmisto (open source) sen sijaan.</p> 929 <p> 930 Jotkut jotka suosivat tätä termiä tähtäsivät sekaannuksen välttämiseksi 931 johtuen siitä, että englannissa sanalla “free” on kaksi merkitystä; vapaa ja 932 ilmainen. Muut kuitenkin tähtäsivät hengen ja periaatteen, joka on 933 kannustanut vapaita ohjelmistoja kehittävää liikettä ja GNU-projektia 934 sivuuttamiseen vedotakseen johtajiin ja yrityskäyttäjiin joista monien 935 ideologia asettaa liikevoiton vapauden, yhteisön ja periaatteen 936 yläpuolelle. Täten avoin lähdekoodi keskittyy mahdollisuuteen tehdä 937 laadukasta ja tehokasta ohjelmistoa mutta karttaa ideoita vapaudesta, 938 yhteisöstä ja periaatteesta.</p> 939 <p> 940 “Linux”-lehdet ovat selvä esimerkki tästä; ne ovat täynnä mainoksia 941 ei-vapaista ohjelmistoista jotka toimivat GNU/Linux:ssa. Kun seuraava Motif 942 tai Qt ilmestyy niin varoittavatko nämä lehdet ohjelmoijia pysymään kaukana 943 siitä vai mainostavatko he sitä.</p> 944 <p> 945 Yhtiöiden tuki voi avustaa yhteisöä monilla eri tavoilla; kaikesta 946 huolimatta se on käyttökelpoista. Mutta heidän tukensa voittaminen puhumalla 947 vielä vähemmän vapaudesta ja periaatteesta voi olla tuhoisaa; se lisää 948 epätasapainoa ohjelmistojen suosion ja yhteisömme perusarvojen opettamisen 949 välillä.</p> 950 <p> 951 Termit vapaa ohjelmisto (free software) ja avoin lähdekoodi (open source) 952 tarkoittavat enemmän tai vähemmän samassa kategoriassa olevia ohjelmistoja, 953 mutta ne sanovat erilaisia asioita ohjelmistosta ja arvoista. GNU-projekti 954 jatkaa termin “vapaa ohjelma” käyttöä ilmaistakseen sitä, että vapaus eikä 955 vain teknologia on tärkeää.</p> 956 957 <h3>Yritä!</h3> 958 <p> 959 Yodan filosofia (“Ei ole olemassa yritystä”) kuulostaa kivalta mutta se ei 960 toimi minun tapauksessani. Olen tehnyt suurimman osan työstäni huolissani 961 siitä että voisinko tehdä sen ja epävarmana siitä, että olisiko työni 962 tarpeeksi tuloksen saavuttamiseksi jos tekisin sen. Mutta yritin kuitenkin 963 koska ei ollut ketään muuta kaupunkini ja vihollisen välissä. Olen kuitenkin 964 yllättynyt siitä että olen joskus onnistunut.</p> 965 <p> 966 Joskus epäonnistuin; jotkut kaupungeistani kukistuivat. Mutta sitten löysin 967 toisen uhatun kaupungin ja valmistauduin seuraavaan taisteluun. Olen 968 kuitenkin aikojen saatossa oppinut etsiä uhkia ja laittaa itseni heidän ja 969 kaupunkini väliin kutsuen muita hakkereita mukaani.</p> 970 <p> 971 Nykyään en yleensä ole yksin. On helpotus ja ilo nähdä rykmentin hakkereita 972 kaivamassa linjan pitämiseksi ja huomaan, että tämä kaupunki voi 973 toistaiseksi selvitä. Mutta vaarat suurenevat joka vuosi ja nyt Microsoft on 974 erityisesti kohdistunut yhteisöömme. Me emme voi ottaa vapaata 975 tulevaisuuttamme varmana. Älä pidä sitä varmana! Jos haluat pitää vapautesi 976 sinun täytyy olla valmis puolustamaan sitä!</p> 977 978 <div class="translators-notes"> 979 980 <!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't have notes.--> 981 </div> 982 </div> 983 984 <!-- for id="content", starts in the include above --> 985 <!--#include virtual="/server/footer.fi.html" --> 986 <div id="footer"> 987 <div class="unprintable"> 988 989 <p>Ole hyvä ja lähetä FSF & GNU -kyselyt osoitteeseen <a 990 href="mailto:gnu@gnu.org"><gnu@gnu.org></a>. On myös muita tapoja <a 991 href="/contact/">saada yhteys</a> FSF:ään. Lähetä ilmoitukset 992 toimimattomista linkeistä ja muut korjaukset (tai ehdotukset) osoitteeseen 993 <a href="mailto:webmasters@gnu.org"><webmasters@gnu.org></a>.</p> 994 995 <p> 996 <!-- TRANSLATORS: Ignore the original text in this paragraph, 997 replace it with the translation of these two: 998 999 We work hard and do our best to provide accurate, good quality 1000 translations. However, we are not exempt from imperfection. 1001 Please send your comments and general suggestions in this regard 1002 to <a href="mailto:web-translators@gnu.org"> 1003 1004 <web-translators@gnu.org></a>.</p> 1005 1006 <p>For information on coordinating and submitting translations of 1007 our web pages, see <a 1008 href="/server/standards/README.translations.html">Translations 1009 README</a>. --> 1010 Me teemme kovaa työtä ja teemme parastamme luodaksemme tarkkoja, hyvän 1011 laadun käännöksiä. Mutta, mekään emme ole täydellisiä. Lähetä kommentteja ja 1012 pyyntöjä tästä käännöksestä osoitteeseen:<a 1013 href="mailto:web-translators@gnu.org"><web-translators@gnu.org></a>.</p> 1014 <p> Saadaksesi tietoa meidän verkkosivujemme käännösten lähettämisestä ja 1015 koordinoimisesta, lue <a href="/server/standards/README.translations.html"> 1016 Käännösten README </a></p> 1017 </div> 1018 1019 <!-- Regarding copyright, in general, standalone pages (as opposed to 1020 files generated as part of manuals) on the GNU web server should 1021 be under CC BY-ND 4.0. Please do NOT change or remove this 1022 without talking with the webmasters or licensing team first. 1023 Please make sure the copyright date is consistent with the 1024 document. For web pages, it is ok to list just the latest year the 1025 document was modified, or published. 1026 1027 If you wish to list earlier years, that is ok too. 1028 Either "2001, 2002, 2003" or "2001-2003" are ok for specifying 1029 years, as long as each year in the range is in fact a copyrightable 1030 year, i.e., a year in which the document was published (including 1031 being publicly visible on the web or in a revision control system). 1032 1033 There is more detail about copyright years in the GNU Maintainers 1034 Information document, www.gnu.org/prep/maintain. --> 1035 <p>Copyright © 1998, 2001, 2002, 2005, 2006, 2007, 2008, 2010, 2014, 2015, 1036 2017, 2018, 2020 Richard Stallman</p> 1037 1038 <p>Tämä sivu on julkaistu <a rel="license" 1039 href="http://creativecommons.org/licenses/by-nd/4.0/">Creative Commons 1040 Nimeä-EiMuutoksia 4.0-kansainvälisen lisenssin alla.</a></p> 1041 1042 <!--#include virtual="/server/bottom-notes.fi.html" --> 1043 <div class="translators-credits"> 1044 1045 <!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't want credits.--> 1046 <b>Kääntänyt</b> Pyry</div> 1047 1048 <p class="unprintable"><!-- timestamp start --> 1049 Päivitetty: 1050 1051 $Date: 2021/12/25 21:34:16 $ 1052 1053 <!-- timestamp end --> 1054 </p> 1055 </div> 1056 </div> 1057 <!-- for class="inner", starts in the banner include --> 1058 </body> 1059 </html>