shouldbefree.html (50710B)
1 <!--#set var="PO_FILE" 2 value='<a href="/philosophy/po/shouldbefree.fi.po"> 3 https://www.gnu.org/philosophy/po/shouldbefree.fi.po</a>' 4 --><!--#set var="ORIGINAL_FILE" value="/philosophy/shouldbefree.html" 5 --><!--#set var="DIFF_FILE" value="/philosophy/po/shouldbefree.fi-diff.html" 6 --><!--#set var="OUTDATED_SINCE" value="2021-07-11" --> 7 8 <!--#include virtual="/server/header.fi.html" --> 9 <!-- Parent-Version: 1.86 --> 10 11 <!-- This file is automatically generated by GNUnited Nations! --> 12 <title>Miksi ohjelmistojen pitäisi olla vapaita - GNU-projekti - Free Software 13 Foundation</title> 14 15 <!--#include virtual="/philosophy/po/shouldbefree.translist" --> 16 <!--#include virtual="/server/banner.fi.html" --> 17 <!--#include virtual="/server/outdated.fi.html" --> 18 <h2>Miksi ohjelmistojen pitäisi olla vapaita</h2> 19 20 <p> 21 <a href="http://www.stallman.org/"><strong>Richard Stallman</strong></a></p> 22 <h3 id="introduction">Johdanto</h3> 23 <p> 24 Ohjelmistojen olemassaolo nostaa väistämättä esiin ongelman siitä, miten 25 niiden käytöstä tulisi päättää. Oletetaan esimerkiksi, että jollakulla on 26 kopio ohjelmistosta ja että hän tapaa jonkun toisen, joka myös haluaisi 27 kopion. Oletetaan lisäksi, että he pystyisivät lisäkopion tekemään. Kenen 28 tulisi päättää, tehdäänkö kopio? Kyseisten henkilöiden? Vai jonkun muun 29 osapuolen, vaikkapa "omistajan"?</p> 30 <p> 31 Ohjelmistojen kehittäjät tarkastelevat yleensä ongelmaa silmämääränään 32 kriteeri, jonka mukaan kysymys on ratkaistava niin, että ohjelmistojen 33 kehittäjien voitto maksimoituu. Yritysten poliittinen vaikutusvalta on 34 johtanut siihen että hallitukset ovat hyväksyneet tämän kriteerin ja 35 ohjelmistojen kehittäjien näkemyksen kriteerin täyttämisestä: ohjelmalla on 36 omistaja, yleensä yhtiö, jolla on jotakin tekemistä ohjelmiston kehittämisen 37 kanssa.</p> 38 <p> 39 Haluaisin tarkastella tätä ongelmaa käyttäen toisenlaista kriteeriä: koko 40 suuren yleisön hyvinvointia ja vapautta.</p> 41 <p> 42 Ongelmaa ei voida ratkaista vetoamalla nykyiseen lainsäädäntöön – lain 43 pitäisi seurata etiikkaa, eikä päinvastoin. Myöskään nykyinen käytäntö ei 44 ratkaise ongelmaa, vaikkakin käytännöt voivat antaa viitteitä mahdollisiin 45 ratkaisuihin. Voimme ratkaista ongelman vain tarkastelemalla kuka hyötyy ja 46 kuka kärsii, jos ohjelmistoilla katsotaan olevan omistajia. Kuka hyötyy, 47 kuka kärsii, miksi ja miten paljon. Pitää toisin sanoen tehdä 48 panos-tuotos-analyysi koko yhteiskunnan näkökulmasta, pitäen mielessä yhtä 49 aikaa yksilön vapaus ja hyödykkeiden tuotanto.</p> 50 <p> 51 Kuvaan tässä kirjoituksessa ohjelmistojen omistajuuden vaikutuksia ja 52 osoitan, että vaikutukset ovat haitallisia. Johtopäätökseni on, että me 53 ohjelmoijat olemme velvollisia kannustamaan luomiemme ohjelmistojen 54 jakamista, tutkimista ja kehittämistä: toisin sanoen, meillä on velvollisuus 55 luoda <a href="/philosophy/free-sw.html">vapaita ohjelmistoja</a>.<a 56 href="#f1">(1)</a></p> 57 58 <h3 id="owner-justification">Omistajien esittämä oikeutus vallalleen</h3> 59 <p> 60 Nykyisestä omistajuuteen perustuvasta järjestelmästä hyötyvät osapuolet ovat 61 esittäneet kaksi argumenttia, jotka tukevat heidän omistusvaadettaan: 62 tunteellisen argumentin ja taloudellisen argumentin.</p> 63 <p> 64 Tunteellinen perustelu kuuluu: "Tein ohjelman hiki otsalla, koko sydämelläni 65 ja sielullani. Se syntyi <em>minusta</em>, se on <em>minun</em>!"</p> 66 <p> 67 Tämä argumetti ei kaipaa vakavaa kumoamista. Kiintyminen ohjelmistoon on 68 tunne, jota ohjelmoijat elättelevät ja kasvattavat kun se heille sopii, se 69 ei ole välttämätön reaktio. Ajatellaanpa vaikka miten halukkaasti samat 70 ohjelmoijat luovuttavat kaikki oikeutensa jollekin yhtiölle palkkaa vastaan; 71 tunteellinen kiintymys katoaa salaperäisesti. Tai ajatellaan vertailun 72 vuoksi keskiajan suuria taiteilijoita ja käsityöläisiä, jotka eivät edes 73 signeeranneet mestaritöitään. Heille taiteilijan nimi ei ollut 74 merkityksellinen. Tärkeää oli teoksen tekeminen – ja teoksen tehtävä. Tämä 75 näkemys oli vallalla vuosisatoja.</p> 76 <p> 77 Taloudellinen perustelu kuuluu: "Haluan rikastua (usein tätä kuvataan 78 epätarkasti myös ‘elannon hankkimiseksi’) ja jos en saa rikastua 79 ohjelmoimalla, niin en ohjelmoi ollenkaan. Kaikki ovat samaa mieltä 80 kanssani, joten pian kukaan ei enää ohjelmoi. Ja sitten kenelläkään ei ole 81 enää ohjelmistoja!" Tämä uhkaus naamioidaan usein ystävälliseksi ja 82 viisaaksi neuvoksi.</p> 83 <p> 84 Selitän myöhemmin, miksi tämä uhkaus on hämäystä. Haluan ensin tarttua 85 erääseen sisäänrakennettuun oletukseen, joka käy paremmin ilmi taloudellisen 86 perustelun toisenlaisesta muotoilusta.</p> 87 <p> 88 Tämä muotoilu alkaa vertailulla, jossa omistajien hallinnoimien 89 ohjelmistojen yhteiskunnallisia etuja verrataan tilanteeseen, jossa 90 ohjelmistoja ei ole lainkaan. Johtopäätös on tietenkin, että omistettujen 91 ohjelmistojen kehittäminen on yleensä hyödyllistä ja tukemisen 92 arvoista. Argumentti on kuitenkin virheellinen, koska se perustuu oletukseen 93 vain kahdesta mahdollisesta vaihtoehdosta – omistettuja ohjelmistoja tai ei 94 ohjelmistoja ollenkaan.</p> 95 <p> 96 Järjestelmässä, jossa tunnustetaan immateriaalisia, intellektuaalisia 97 omaisuuksia, ohjelmistot liitetään yleensä omistajaan, joka päättää 98 ohjelmiston käytöstä. Niin kauan kun tämä yhteys on olemassa, joudumme usein 99 valitsemaan epävapaan ohjelmiston ja ohjelmistottomuuden välillä. Tämä 100 yhteys ei kuitenkaan ole välttämätön eikä sisäsyntyinen, vaan juuri 101 kyseenalaistamamme yhteiskunnallisen ja poliittisen päätöksen – päätöksen, 102 jonka mukaan ohjelmistoilla on omistaja – seuraus. Jos ongelma esitetään 103 valintana epävapaiden ohjelmistojen ja ohjelmistottomuuden välillä, on koko 104 ongelma ohitettu.</p> 105 106 <h3 id="against-having-owners">Omistajuuden vastainen argumentti</h3> 107 <p> 108 Tarkastelemme kysymystä: "Pitäisikö ohjelmistojen kehittämisen liittyä 109 omistajiin, jotka rajoittavat ohjelmiston käyttöä?"</p> 110 <p> 111 Vastataksemme kysymykseen meidän on tarkastaltava näitä kahtaa asiaa ja 112 niiden vaikutusta yhteiskuntaan toisistaan Vastataksemme kysymykseen meidän 113 on tarkastaltava näitä kahtaa asiaa ja niiden vaikutusta yhteiskuntaan 114 toisistaan <em>riippumatta</em>: toisaalta ohjelmistojen kehittämisen 115 vaikutuksia (riippumatta ohjelmistojen jakelun tavasta) ja toisaalta 116 ohjelmistojen käytön rajoittamisen vaikutuksia (oletuksena, että ohjelmisto 117 on jo kehitetty). Jos toisella näistä on hyödyllisiä ja toisella haitallisia 118 vaikutuksia, olisi parasta lopettaa niiden liittäminen toisiinsa ja 119 harrastaa vain tuota hyödyllistä toimintaa.</p> 120 <p> 121 Toisin sanoen, jos jo olemassaolevan ohjelmiston jakelun rajoittaminen on 122 suuren yleisön kannalta vahingollista, niin eettisesti ajatteleva 123 ohjelmistojen kehittäjä hylkää mahdollisuutensa rajoittaa ohjelmiston 124 levittämistä.</p> 125 <p> 126 Jotta voisimme arvioida rajoittamisen seurauksia, meidän on verrattava 127 toisiinsa saman ohjelmiston rajoitetun (eli omistetun) ja vapaan (eli 128 kaikkien saatavissa olevan) version yhteiskunnallista arvoa. Vertaamme siis 129 toisiinsa kahta mahdollista maailmaa.</p> 130 <p> 131 Tällainen arviointi vastaa myös siihen toisinaan esitettyyn yksinkertaiseen 132 vasta-argumenttiin, jonka mukaan "se hyöty, jonka uusi käyttäjä saa 133 ohjelmiston kopiosta vastaa sitä haittaa, jonka kopion tekeminen aiheuttaa 134 ohjelmiston omistajalle." Tämä vasta-argumentti olettaa, että hyöty ja 135 haitta ovat yhtä suuret. Arviossa vertaamme hyödyn ja haitan määrää ja 136 osoitamme, että hyöty on paljon suurempi.</p> 137 <p> 138 Havainnollisuuden vuoksi argumenttia voidaan soveltaa toisella alueella: 139 tienrakennuksessa.</p> 140 <p> 141 Kaikkien teiden rakentaminen olisi mahdollista rahoittaa 142 tullimaksuilla. Tämä edellyttäisi, että jokaisessa kadunkulmassa olisi 143 maksun perintää varten tullikoppi. Tällainen järjestelmä houkuttelisi mitä 144 suuremmassa määrin teiden parantamiseen. Sen etuna olisi myös, että tietyn 145 tien käyttäjät maksaisivat juuri tuon tien. Tullimaksun maksaminen on 146 kuitenkin keinotekoinen este joustavalle ajamiselle – keinotekoinen siinä 147 mielessä, että se ei seuraa autojen tai teiden toimintatavasta.</p> 148 <p> 149 Jos verrataan vapaiden ja tullimaksullisten teiden käyttöarvoa, huomataan, 150 että teitä, joilla ei ole tullikoppeja on halvempi rakentaa ja ylläpitää, ne 151 ovat turvallisempia ja tehokkaampia käyttää. <a href="#f2">(2)</a> Köyhässä 152 maassa tullimaksut voivat tehdä tienkäytöstä liian kalliin joillekin 153 kansalaisille. Tullimaksuttomat ja –kopittomat tiet siis tarjoavat 154 yhteisölle suuremman hyödyn pienemmillä kustannuksilla. Vapaat tiet ovat 155 yhteiskunnan kannalta parempia. Tästä syystä yhteiskunnan tulisi rahoittaa 156 teiden rakentaminen jollakin muulla tavalla kuin 157 tullimaksuilla. Rakennettujen teiden käytön tulisi olla vapaata.</p> 158 <p> 159 Kun tullimaksujen kannattajat esittävät ratkaisunsa vain rahan keräämisen 160 tapana, he vääristävät valintatilannetta. Tullikopit keräävät rahaa, mutta 161 niillä on muitakin vaikutuksia: ne huonontavat tietä. Tullimaksullinen tie 162 ei ole yhtä hyvä kuin vapaa tie, eikä teknisesti parempien teiden 163 rakentaminen välttämättä ole parannus, jos se tarkoittaa samalla vapaiden 164 teiden korvautumista maksullisilla teillä.</p> 165 <p> 166 Vapaan tien rakentaminen vaatii tietenkin rahoitusta, joka yleisön on 167 jotenkin järjestettävä. Tästä ei kuitenkaan seuraa tullimaksujen 168 välttämättömyyttä. Me, jotka tien joka tapauksessa maksamme, saamme 169 rahallemme enemmän vastinetta rakentamalla vapaan tien.</p> 170 <p> 171 En tarkoita, että maksullinen tie olisi huonompi kuin ei tietä 172 laisinkaan. Näin olisi vain, jos maksu olisi niin korkea, että tuskin kukaan 173 käyttäisi tietä – tullien kerääjä ei todennäköisesti koskaan toimisi 174 näin. Joka tapauksessa niin kauan kuin maksujen kerääminen tullikopeilla 175 aiheuttaa huomattavaa haaskausta ja epämukavuutta, on parempi kerätä rahat 176 vähemmän haitallisella tavalla.</p> 177 <p> 178 Käyttääkseni samaa argumenttia ohjelmistojen kehittämisen kohdalla, tulen 179 seuraavassa osoittamaan, että ohjelmistojen käyttämisen "tullikopit" tulevat 180 yhteiskunnalle hyvin kalliiksi: maksullisuus tekee ohjelmistojen 181 kehittämisestä ja jakelemisesta kalliimpaa ja niiden käytöstä tehottomampaa 182 ja epämukavampaa. Johtopäätös on, että ohjelmistojen kehittämistä tulisi 183 kannustaa jollakin muulla tavalla. Lopuksi kuvailen muita tapoja kannustaa 184 (ja jos välttämätöntä) rahoittaa ohjelmistojen kehittämistä.</p> 185 186 <h4 id="harm-done">Ohjelmistojen vapauden estämisen aiheuttama vahinko</h4> 187 <p> 188 Kuvitellaan, että ohjelmisto on kehitetty ja kaikki sen kehittämiseen 189 liittyvät kustannukset on maksettu; yhteiskunnan pitää nyt päättää, 190 tehdäänkö ohjelmistosta jonkun omaisuutta vai sallitaanko sen vapaa käyttö 191 ja jakaminen. Oletetaan lisäksi, että ohjelmiston olemassaolo ja sen 192 saatavavuus ovat toivottavia. <a href="#f3">(3)</a></p> 193 <p> 194 Ohjelmiston jakamisen ja muokkaamisen rajoittaminen ei voi edistää sen 195 käyttöä. Rajoitukset toimivat ainoastaan esteinä. Rajoitusten vaikutus voi 196 siis olla vain kielteinen. Mutta miten ja millä tavalla kielteinen?</p> 197 <p> 198 Rajoituksista seuraa kolmen tasoista materiaalista vahinkoa:</p> 199 200 <ul> 201 <li>Ohjelmistolla on vähemmän käyttäjiä.</li> 202 203 <li>Kukaan käyttäjistä ei voi muokata tai korjata ohjelmistoa.</li> 204 205 <li>Toiset ohjelmistojen kehittäjät eivät voi oppia ohjelmistosta, eivätkä 206 käyttää sitä uuden ohjelmiston perustana.</li> 207 </ul> 208 209 <p> 210 Jokaista materiaalisen vahingon tasoa vastaa psykososiaalinen vahinko, joka 211 tarkoittaa tehtyjen päätösten vaikutusta ihmisten tunteisiin, asenteisiin ja 212 taipumuksiin. Näillä ajattelutapojen muutoksilla on kerrannaisvaikutuksensa 213 ihmisten välisiin suhteisiin ja siten puolestaan materiaalisia seurauksia.</p> 214 <p> 215 Materiaalisen vahingon kolme muotoa hukkaavat osan ohjelmiston mahdollisesta 216 arvosta, mutta eivät voi sitä kokonaan mitätöidä. Jos ne tuhoavat lähes koko 217 ohjelmiston arvon, niin ohjelmiston kirjoittaminen vahingoittaa yhteiskuntaa 218 korkeintaan sen vaivan verran, joka ohjelmiston tuottamiseen on 219 käytetty. Voidaan perustellusti väittää, että ohjelmiston, jota voidaan 220 voitollisesti myydä, tulee tarjota jonkin verran suoraa materiaalista 221 hyötyä.</p> 222 <p> 223 Jos kuitenkin otetaan huomioon psykososiaalisen vahingon muodot, ei 224 omistetun ohjelmiston kehittämisen aiheuttamalle vahingolle voida asettaa 225 pitävää ylärajaa.</p> 226 227 <h4 id="obstructing-use">Ohjelmistojen käytön estäminen</h4> 228 <p> 229 Ensimmäinen vahingon muoto koskee ohjelman käyttöä. Ohjelmiston kopioimisen 230 kuntannus on lähellä nollaa (ja kustannuksen voi maksaa tekemällä kopion 231 itse), joten vapailla markkinoilla ohjelmiston hinta olisi lähellä 232 nollaa. Lisenssimaksu on merkittävä este ohjelmiston käytölle. Jos laajasti 233 käytettävästä ohjelmasta tulee jonkun omaisuutta, käyttäjien määrä vähenee.</p> 234 <p> 235 On helppoa osoittaa, että ohjelmiston yhteiskunnalle tuottama hyöty 236 heikkenee, jos ohjelmistolle osoitetaan omistaja. Kun ohjelmiston 237 mahdollinen käyttäjä kohtaa vaatimuksen käyttömaksusta, hän joko maksaa tai 238 luopuu ohjelman käytöstä. Kun käyttäjä päättää maksaa, on maksu 239 nollasummavarainsiirto kahden osapuolen välillä. Kun taas käyttäjä päättää 240 olla käyttämättä ohjelmistoa, tuottaa päätös vahinkoa käyttäjälle, mutta ei 241 hyötyä kenellekään. Negatiivisten lukujen ja nollien summa on aina 242 negatiivinen.</p> 243 <p> 244 Tämä ei kuitenkaan vähennä sitä työmäärää, joka ohjelmiston kehittämiseen 245 tarvitaan. Lopputuloksena siis koko prosessin tehokkuus – laskettuna 246 onnistuneiden käyttötuntien ja kehittämiseen käytettyjen työtuntien suhteena 247 – heikkenee.</p> 248 <p> 249 Lopputulos kuvastaa toisaalta ohjelmistojen ja toisaalta autojen, tuolien 250 tai voileipien kopioimisen ratkaisevaa erilaisuutta. Materiaalisten 251 kappaleiden kopioimislaitteita on olemassa vain tieteiskirjallisuudessa, 252 mutta ohjelmistoja on helppo kopioida; kuka tahansa voi monistaa haluamansa 253 määrän kopioita hyvin vähällä vaivalla. Aineen säilymislakien takia sama ei 254 päde materiaalisiin kappaleisiin: jokainen kopio täytyy tehdä uusista 255 raaka-aineista samaan tapaan kuin alkuperäinenkin.</p> 256 <p> 257 Materiaalisten kappaleiden käyttämisen estäminen on siis järkevää, koska 258 kappaleiden vähälukuisuus merkitsee raaka-aineiden ja työpanoksen 259 säästöä. Materiaalisten hyödykkeiden valmistamiseen liittyy usein myös 260 aloittamis- ja kehittämiskustannuksia, jotka jakautuvat koko 261 tuotantoprosessin ajalle. Mutta niin kauan kuin itse tuotannon kustannukset 262 ovat merkittävät, kehittämiskustannusten osuuden lisääminen ei aiheuta 263 hintaan laadullista muutosta eikä myöskään vaadi tavallisten käyttäjien 264 vapauksien rajoittamista.</p> 265 <p> 266 Tätä vastoin laadullinen muutos syntyy, jos tuote, joka muuten olisi 267 ilmainen, muuttuu maksulliseksi. Ohjelmistojen jakelemiseen 268 keskusjohtoisesti asetettu maksu muodostuu korkeaksi kynnykseksi.</p> 269 <p> 270 Lisäksi nykyisen mallin mukainen keskusjohtoinen 271 ohjelmistotuotantojärjestelmä on tehoton ohjemistojen kopioiden 272 jakelija. Järjestelmä vaatii fyysisten levykkeiden tai nauhojen käärimistä 273 täysin tarpeettomiin pakkauksiin ja pakkausten laajamittaista kuljetusta ja 274 varastointia ympäri maailmaa. Nämä kustannukset esitetään yritystoiminnan 275 kustannuksina; tosiasiassa kyse on omistajuuden aiheuttamasta tuhlauksesta.</p> 276 277 <h4 id="damaging-social-cohesion">Yhteenkuuluvuuden vahingoittaminen</h4> 278 <p> 279 Oletetaan, että sinä ja ystäväsi haluaisitte käyttää jotakin 280 ohjelmistoa. Lähimmäisenrakkauteen perustuen tuntuu siltä, että oikea 281 ratkaisu on se, joka antaa molemmille mahdollisuuden käyttää 282 ohjelmistoa. Malli, joka sallii vain toisen käyttää ohjelmistoa ja samalla 283 riistää toiselta käyttöoikeuden, on hajoittava: ei sen paremmin sinun kuin 284 ystäväsikään tulisi hyväksyä tällaista mallia.</p> 285 <p> 286 Tavanomaisen ohjelmiston käyttö- tai lisenssisopimuksen hyväksyminen 287 merkitsee lähimmäisen pettämistä: "Lupaan evätä lähimmäiseltäni oikeuden 288 käyttää tätä ohjelmistoa, jotta saan itse käyttöoikeuden." Ihmiset, jotka 289 hyväksyvät tällaisia sopimuksia, saattavat tuntea psykologista painetta 290 sopimusten oikeuttamiseen esimerkiksi vähättelemällä lähimmäisen auttamisen 291 tärkeyttä – näin yhteisön henki kärsii. Tämä on ohjelman käytön 292 rajoittamisen aiheuttamaan materiaaliseen vahinkoon liittyvä 293 psykososiaalinen vahinko.</p> 294 <p> 295 Monet käyttäjät tunnistavat jakamisesta kieltäytymisen vääryyden 296 alitajuisesti, joten he päättävät olla noudattamatta käyttölupaehtoja, 297 lisenssisopimuksia ja lakeja, ja jakavat ohjelmistoja. Usein he kuitenkin 298 tuntevat syyllisyyttä toiminnastaan. He tietävät, että heidän on rikottava 299 lakia ollakseen hyviä lähimmäisiä, mutta he pitävät silti lakeja sitovina; 300 lopputuloksena voi olla ajatus, että naapuriapu (jota he tarjoavat) on pahaa 301 tai häpeällistä. Tämä on myös psykososiaalinen vahinko, mutta se voidaan 302 välttää, jos ajatellaan, että kyseessä olevilla lisenssisopimuksilla ja 303 lailla ei ole moraalista oikeutusta.</p> 304 <p> 305 Myös ohjelmoijat kärsivät psykososiaalista vahinkoa, koska tietävät, että 306 monia ihmisiä estetään käyttämästä heidän työtään. Tämä johtaa kyyniseen tai 307 välinpitämättömään asenteeseen. Ohjelmoija saattaa kuvata innostuneesti 308 teknisesti haastavaa työtään, mutta kun häneltä kysytään "Saanko käyttää 309 sitä?", hänen ilmeensä synkkenee ja vastaus on: "Et". Jotta ohjelmoija ei 310 tuntisi oloaan pettyneeksi, hän joko välttää huomioimasta käytön 311 rajoittamista tai ottaa kyynisen asenteen, jonka tarkoitus on vähätellä 312 käyttörajoitusten merkittävyyttä.</p> 313 <p> 314 Reaganin ajoista lähtien Yhdysvaltain harvinaisin resurssi ei ole ollut 315 tekninen innovaatio vaan halukkuus työskennellä yhdessä yhteiseksi 316 hyväksi. Ei ole järkevää kannustaa ensimmäistä toisen kustannuksella.</p> 317 318 <h4 id="custom-adaptation">Ohjelmistojen räätälöinnin ja muuttamisen estäminen</h4> 319 <p> 320 Materiaalisen vahingon toinen muoto on ohjelmistojen räätälöinnin ja 321 muuttamisen mahdottomuus. Ohjelmistojen muuttamisen helppous on yksi uuden 322 teknologian suurista eduista vanhaan verrattuna. Kuitenkaan suurin osa 323 kaupallisista ohjelmistoista ei ole muuteltavissa, ei vaikka ostaisi 324 ohjelmiston kopion. Ohjelmisto on saatavilla sellaisenaan, mustana 325 laatikkona – siinä kaikki.</p> 326 <p> 327 Ohjelmisto, joka voidaan suorittaa tietokoneella, koostuu merkitykseltään 328 hämäristä numerosarjoista. Ei kukaan – ei edes hyvä ohjelmoija – pysty 329 helposti muuttamaan näitä numerosarjoja niin, että ohjelmisto toimisi 330 toisin.</p> 331 <p> 332 Ohjelmoijat työskentelevät yleensä ohjelmiston "lähdekoodin" 333 kanssa. Lähdekoodi on kirjoitettu Fortranin tai C:n tapaisilla 334 ohjelmointikielillä. Ohjelmointikieli käyttää nimiä kuvaamaan käsiteltyä 335 informaatiota ja ohjelmiston osia, ja ohjelmiston toimintoja kuvataan 336 symboleilla: "+" tarkoittaa yhteenlaskua ja "-" 337 vähennyslaskua. Ohjelmoitikielellä kirjoitetun lähdekoodin tarkoitus on 338 helpottaa ohjelmiston lukemista ja muuttamista. Esimerkiksi ohjelma, joka 339 laskee kahden samalla tasolla olevan pisteen välisen etäisyyden:</p> 340 341 <pre> 342 float 343 distance (p0, p1) 344 struct point p0, p1; 345 { 346 float xdist = p1.x - p0.x; 347 float ydist = p1.y - p0.y; 348 return sqrt (xdist * xdist + ydist * ydist); 349 } 350 </pre> 351 <p> 352 Ja tässä sama ohjelma muodossa, jonka yleensä käyttämäni tietokone pystyy 353 suorittamaan: 354 </p> 355 356 <pre> 357 1314258944 -232267772 -231844864 1634862 358 1411907592 -231844736 2159150 1420296208 359 -234880989 -234879837 -234879966 -232295424 360 1644167167 -3214848 1090581031 1962942495 361 572518958 -803143692 1314803317 362 </pre> 363 364 <p> 365 Lähdekoodi on (ainakin mahdollisesti) hyödyllinen esitystapa jokaiselle 366 ohjelmiston käyttäjälle. Useimmat käyttäjät eivät kuitenkaan saa tutustua 367 lähdekoodiin. Yleensä ohjelmiston omistaja pitää lähdekoodin salaisena, 368 jotta kukaan muu ei oppisi siitä mitään. Käyttäjät saavat haltuunsa vain 369 käsittämättömiä numerosarjoja sisältävät tiedostot, jotka tietokone 370 suorittaa. Näin vain ohjelmiston omistaja voi muuttaa ohjelmistoa.</p> 371 <p> 372 Eräs ystäväni kertoi kerran työskennelleensä pankissa kuusi kuukautta 373 kirjoittaen ohjelmistoa, joka oli samankaltainen kuin eräs kaupallinen 374 ohjelmisto. Hän uskoi, että jos hän olisi saanut tuon kaupallisen 375 ohjelmiston lähdekoodin nähtäväkseen, se olisi ollut helposti 376 sovellettavissa pankin tarpeisiin. Pankki oli halukas maksamaan 377 lähdekoodista, mutta lähdekoodia ei myyty – se oli salainen. Näin ollen 378 ystäväni täytyi tehdä kuusi kuukautta näennäistä työtä, joka kyllä näkyy 379 bruttokansantuotteessa, mutta joka itse asiassa on tuhlausta.</p> 380 <p> 381 Vuoden 1977 tienoilla <abbr title="Massachusetts Institute of 382 Technology">MIT</abbr>:n tekoälylaboratorio sai Xeroxilta lahjaksi 383 tulostimen. Tulostinta ohjasi vapaa ohjelmisto, johon lisäsimme monia 384 käytännöllisiä ominaisuuksia. Ohjelmisto esimerkiksi lähetti käyttäjälle 385 viestin, kun tulostus oli valmis. Kun tulostimella oli ongelmia, kuten 386 paperitukos tai paperin loppuminen, ohjelmisto ilmoitti välittömästi 387 kaikille käyttäjille, jotka olivat tulostamassa. Nämä ominaisuudet 388 mahdollistivat sujuvan käytön.</p> 389 <p> 390 Hiukan myöhemmin Xerox lahjoitti laboratoriolle uudemman ja nopeamman 391 tulostimen, yhden ensimmäisitä lasertulostimista. Tätä tulostinta ohjasi 392 omistettu ohjelmisto, jota suoritti tälle tarkoitukselle omistettu 393 tietokone, joten emme voineet lisätä ohjelmistoon mitään 394 suosikkiominaisuuksiamme. Pystyimme tekemään ohjelman, joka ilmoitti milloin 395 tulostustyö oli lähettetty tulostinta ohjaavalle tietokoneelle, mutta emme 396 voineet tehdä tulostimen ohjelmistoon lisäystä, joka olisi ilmoittanut 397 milloin tulostettava työ tosiasiassa oli valmis (viive oli yleensä 398 huomattava). Emme voineet mitenkään tietää, koska tulostus oli valmis, 399 saatoimme vain arvailla. Kukaan ei myöskään saanut tietää paperitukoksesta, 400 joten toisinaan ongelma jäi tunniksikin korjaamatta.</p> 401 <p> 402 Laboratorion ohjelmoijat olisivat osanneet tehdä tarvittavat lisäykset ja 403 korjaukset ohjelmistoon, todennäköisesti vähintään yhtä hyvin kuin 404 ohjelmiston alkuperäiset kirjoittajatkin. Xerox ei ollut kiinnostunut 405 tekemään ohjelmistoon korjauksia ja päätti estää meitäkin niitä tekemästä, 406 joten meidän oli pakko hyväksyä aiheutuneet ongelmat. Niitä ei milloinkaan 407 korjattu.</p> 408 <p> 409 Useimmat hyvät ohjelmoijat ovat kohdanneet tämän turhauttavan 410 ongelman. Pankilla oli varaa ratkaista ongelma kirjoituttamalla uusi 411 ohjelmisto alusta alkaen, mutta tavallinen käyttäjä, vaikka kuinka 412 lahjakaskin, voi vain luovuttaa.</p> 413 <p> 414 Luovuttaminen aiheuttaa psykososiaalista vahinkoa omavaraisuuden 415 hengelle. On masentavaa asua talossa, jota ei voi kalustaa tarpeittensa 416 mukaan. Tilanne johtaa rohkeuden menetykseen ja alavireisyys voi vaikuttaa 417 myös elämän muihin osa-alueisiin. Luovuttamaan pakotetut ihmiset ovat 418 onnettomia eivätkä tee hyvää työtä.</p> 419 <p> 420 Kuvitellaanpa, miltä vaikuttaisi, jos reseptejä kohdeltaisiin samoin tavoin 421 kuin ohjelmistoja. Voisit vaikka kysyä "Miten tätä reseptiä voi muuttaa 422 vähäsuolaisemmaksi?" ja kokkimestari vastaisi: "Kuinka julkeat loukata 423 reseptiäni, aivojeni ja makunystyjeni lasta, kuvittelemalla muuttavasi sitä? 424 Et osaa muuttaa reseptiäni niin, että se toimisi!"</p> 425 <p> 426 "Mutta lääkärini määräsi minut syömään vähemmän suolaa. Mitä teen? Otatko 427 suolan pois puolestani?"</p> 428 <p> 429 "Mielelläni, palkkioni on vain 50000 dollaria." Koska omistajalla on 430 monopoli muutosten suhteen, palkkio tuppaa olemaan suuri. "Juuri nyt minulla 431 on kuitenkin kiire. Olen juuri suunnittelemassa uutta reseptiä Laivaston 432 korpuille. Palaan asiaan parissa vuodessa."</p> 433 434 <h4 id="software-development">Ohjelmistojen kehittämisen estäminen</h4> 435 <p> 436 Materiaalisen vahingon kolmas muoto koskee ohjelmistojen 437 kehittämistä. Ohjelmistojen kehittäminen oli aikoinaan evolutiivinen 438 prosessi, jonka kuluessa ohjelmoija kirjoitti olemassaolevan ohjelmiston 439 osia uudelleen ominaisuuksia lisätäkseen, seuraava ohjelmoija kirjoitti 440 jonkun pätkän taas uudelleen ja lisäsi taas uusia ominaisuuksia, ja niin 441 edelleen; joissakin tapauksissa kehitys jatkui parinkymmenen vuoden 442 ajan. Samaan aikaan joitakin ohjelmiston osia "kannibalisoitiin" uusien 443 ohjelmistojen iduiksi.</p> 444 <p> 445 Omitajuus estää tällaisen kehityksen, koska uutta ohjelmistoa luotaessa on 446 aina aloitettava alusta. Omistajuus myös estää aloittelevia ohjelmoijia 447 tutkimasta olemassaolevia ohjelmistoja oppiakseen niistä käytännöllisiä 448 tekniikoita tai suurten ohjelmistojen rakennetta.</p> 449 <p> 450 Omistajat haittaavat myös opetusta. Olen kohdannut lahjakkaita 451 tietojenkäsittelyn opiskelijoita, jotka eivät koskaan ole nähneet laajan 452 ohjelman lähdekoodia. Opiskelijat voivat olla taitavia pienten ohjelmien 453 kirjoittamisessa, mutta he eivät voi edes alkaa oppia laajojen ohjelmistojen 454 kirjoittamisen taitoa elleivät näe, miten muut ovat sen tehneet.</p> 455 <p> 456 Millä tahansa älyllisen elämän alueella suurempia korkeuksia tavoitellaan 457 seisomalla toisten hartioilla. Tämä ei kuitenkaan enää ole yleisesti 458 sallittua ohjelmistoalalla – toisten hartioilla voi seisoa vain, jos nuo 459 toiset työskentelevät <em>samassa yrityksessä</em> kuin sinä itse.</p> 460 <p> 461 Tähän liittyvä psykososiaalinen vahinko koskee tieteellisen yhteistyön 462 henkeä. Tieteellisen yhteistyön henki on ollut jopa niin vahva, että 463 tiedemiehet toimivat yhdessä vaikka heidän asuinmaidensa välillä vallitsisi 464 sota. Tässä hengessä toimivat ne japanilaiset merentutkijat, jotka Tyynen 465 meren saarilaboratoriotaan hylätessään huolellisesti säästivät kaiken 466 aineistonsa ja työnsä tulokset hyökkääville Yhdysvaltain merivoimille ja 467 jättivät jälkeensä lapun, jossa pyysivät pitämään laboratoriosta hyvää 468 huolta.</p> 469 <p> 470 Voitontavoittelu on tuhonnut sen, mitä kansainvälisiltä konflikteilta 471 säästyi. Nykyään monien alojen tieteilijät eivät artikkeleissaan julkaise 472 riittävästi tietoja, joiden perusteella toiset voisivat toistaa heidän 473 kokeensa. He julkaisevat vain sen verran, että muut voivat ihailla heidän 474 aikaansaannoksiaan. Tämä on erityisen totta tietojenkäsittelytieteessä, 475 jossa julkaisuissa kuvailtujen ohjelmistojen lähdekoodi on tyypillisesti 476 salainen.</p> 477 478 <h4 id="does-not-matter-how">Jakamisen estämisen tavalla ei ole merkitystä</h4> 479 <p> 480 Olen käsittellyt ohjelmistojen kopioinnin, muuttamisen ja 481 edelleenkehittämisen estämisen vaikutuksia. En ole tarkemmin kuvaillut, 482 miten tämä estäminen tehdään, koska estämisen tavalla ei ole merkitystä 483 lopputuloksen kannalta. Jos käytön estäminen <em>onnistuu</em>, se on 484 vahingollista, riippumatta siitä, onko menetelmänä kopiosuojaus, 485 tekijänoikeus, lisenssi, salaus, <abbr title="Read-only 486 Memory">ROM</abbr>-kortti tai sarjanumero.</p> 487 <p> 488 Käyttäjien kannalta jotkut näistä menetelmistä ovat ärsyttävämpiä kuin 489 toiset. Käsitykseni mukaan vihatuimpia menetelmiä ovat toimivat menetelmät.</p> 490 491 <h4 id="should-be-free">Ohjelmistojen pitäisi olla vapaita</h4> 492 <p> 493 Olen osoittanut, että ohjelmiston omistajuus – mahdollisuus rajoittaa 494 ohjelmiston muuttamista ja kopioimista – on vahingollista. Omistajuuden 495 kielteiset seuraukset ovat laajoja ja merkittäviä. Tästä johtuen 496 yhteiskunnan ei tulisi nimetä ohjelmistoille omistajia.</p> 497 <p> 498 Toinen tapa sanoa asia on todeta, että yhteiskunta tarvitsee vapaita 499 ohjelmistoja. Omistetut ohjelmistot ovat vain vapaiden ohjelmistojen huono 500 korvike. Korvikkeen tuotannon kannustaminen ei ole järkevä tapa pyrkiä 501 tavoitteeseemme.</p> 502 <p> 503 Vaclav Havel on lausunut kehoituksen: "Tee työtä jonkin asian puolesta, 504 koska se on oikein, eikä vain siksi, että se saattaa onnistua." 505 Kaupallisella, omistetulla ohjelmistolla on mahdollisuus onnistua omien 506 tavoitteidensa suhteen, mutta se ei ole hyväksi yhteiskunnalle.</p> 507 508 <h3 id="why-develop">Miksi ihmiset kehittävät ohjelmistoja</h3> 509 <p> 510 Jos poistamme henkisten tuotteiden tekijänoikeuden välineenä ohjelmistojen 511 kehittämisen kannustamiseen, niin alkuunsa ohjelmistoja tuotetaan vähemmän, 512 mutta tuotetut ohjelmistot ovat käyttökelpoisempia. Ei ole selvää, laskeeko 513 yhteenlaskettu onnistuneiden käyttötuntien määrä, mutta jos se laskee tai 514 jos haluamme joka tapauksessa sitä nostaa, on olemassa muitakin tapoja 515 kannustaa ohjelmistojen kehittämistä, aivan samaan tapaan kuin on olemassa 516 muitakin tapoja kuin tullimaksuja teiden rahoituksen keräämiseen. Ennen kuin 517 siirryn noihin muihin kannustustapoihin, haluan tarkastella kuinka paljon 518 keinotekoista kannustusta todella tarvitaan.</p> 519 520 <h4 id="fun">Ohjelmointi on hauskaa</h4> 521 <p> 522 On olemassa töitä, esimerkiksi tienrakennus, joihin harvat ryhtyvät muusta 523 syystä kuin rahasta. On olemassa myös töitä, taiteen ja tutkimuksen aloja, 524 joilla ei juurikaan voi rikastua, ja joille ryhdytään niiden kiehtovuuden 525 tai yhteiskunnallisen arvon vuoksi. Esimerkkeinä vaikkapa matemaattinen 526 logiikka, klassinen musiikki ja arkeologia, ja työtä tekevien ihmisten 527 poliittinen toiminta. Näillä aloilla harvoista palkallisista työpaikoista 528 kilpaillaan pikemminkin surumielisesti kuin katkerasti – eikä oikeastaan 529 mikään työ allalla ole hyvin palkattu. Jos on varaa, jotkut voivat jopa 530 maksaa mahdollisuudesta tehdä työtä alalla.</p> 531 <p> 532 Tällainen ala voi muuttua yhdessä yössä, jos se alkaa tarjota rikastumisen 533 mahdollisuuksia. Kun yksi rikastuu, muut vaativat samaa mahdollisuutta. Pian 534 kaikki saattavat vaatia suuria summia rahaa työstä, jota he aiemmin tekivät 535 ilokseen. Jokusen vuoden kuluttua kaikki alalla työskentelevät halveksuvat 536 ajatusta tehtävästä, josta ei ole huomattavaa taloudellista hyötyä. He 537 vaativat poliitikkoja varmistamaan, että taloudelliset edut ovat 538 mahdollisia, jos ei muuten niin laatimalla erityisetuja, oikeuksia ja 539 monopoleja.</p> 540 <p> 541 Tällainen muutos tapahtui tietokoneohjelmoinnissa 542 80-luvulla. Seitsemänkymmentäluvulla ilmestyi artikkeleita 543 "tietokone-addiktioista"; käyttäjillä oli tapana "roikkua linjoilla" satojen 544 markkojen edestä viikossa. Oli yleisesti tiedossa, että usein ihmiset 545 ihastuivat ohjelmointiin niin, että heidän avioliittonsa 546 kariutuivat. Nykyään on yleisesti tiedossa, ettei kukaan suostu ohjelmoimaan 547 muuten kuin kovalla palkalla. Mitä aiemmin tiedettiin, on unohdettu.</p> 548 <p> 549 Vaikka jollakin alalla vallitsee jonakin hetkenä tilanne, jossa suurin osa 550 ihmisistä suostuu työskentelemään vain kovalla palkalla, ei tilanne 551 välttämättä pysy samana. Muutos voi vaihtaa suuntaa, jos yhteiskunta antaa 552 sysäyksen. Jos suuren omaisuuden mahdollisuus poistetaan, niin hetken 553 kuluttua ihmisten muutettua asenteitaan he ovat taas valmiita 554 työskentelemään alalla saavutusten tuottama ilo palkkanaan.</p> 555 <p> 556 Kysymys "Miten meillä on varaa maksaa ohjelmoijille?" muuttuu helpommaksi, 557 kun ymmärrämme, ettei heille tarvitse maksaa omaisuuksia. Elantoon riittävä 558 palkka on helpompi maksaa.</p> 559 560 <h4 id="funding">Vapaiden ohjelmistojen rahoittaminen</h4> 561 <p> 562 Ohjelmoijien palkkoja maksavien instituutioiden ei välttämättä tarvitse olla 563 ohjelmistotaloja. On olemassa monia muita instituutioita, jotka voivat 564 toimia rahoittajina.</p> 565 <p> 566 Tietokoneiden valmistajat pitävät ohjelmistojen kehittämistä tärkeänä, 567 vaikka eivät pystykään kontrolloimaan ohjelmistojen käyttöä. Suuri osa 568 tietokoneiden valmistajien ohjelmistoista oli 1970-luvulla vapaita, koska 569 valmistajat eivät rajoittaneet niiden käyttöä. Nykyään tietokoneiden 570 valmistajien halukkuus liittyä vapaiden ohjelmistojen kehittämishankkeisiin 571 osoittaa, että ohjelmiston omistaminen ei lopultakaan ole tärkeää 572 tietokonevalmistajien kannalta.</p> 573 <p> 574 Yliopistot tukevat useita ohjelmoitihankkeita. Nykyään ne myös usein myyvät 575 ohjelmistoja, mutta 1970-luvulla eivät. Epäileekö kukaan yliopistojen 576 halukkuutta kehittää vapaita ohjelmistoja, jos ne eivät saisi myydä 577 ohjelmistoja? Yliopistojen ohjelmointihankkeita voitaisiin tukea samoilla 578 valtiollisilla sopimuksilla ja apurahoilla, joilla nykyään tuetaan 579 omistettujen ohjelmistojen kehittämistä.</p> 580 <p> 581 Nykyään on tavallista, että yliopistojen tutkijat kehittävät apurahojen 582 avulla ohjelmistoja lähes loppuun, kutsuvat niitä "valmiiksi", ja sitten 583 perustavat yhtiön joka tosiasiassa saattaa ohjelmiston valmiiksi ja 584 käyttökelpoiseksi. Jokus keskeneräinen versio annetaan "vapaasti" käyttöön; 585 läpikotaisin korruptoituneet tutkijat lisensoivat senkin yliopiston 586 eksklusiivisella lisenssillä. Tämä ei ole mikään salaisuus, käytännön 587 tunnustavat kaikki osapuolet. Vaikka tutkijat eivät tuntisi näitä 588 kiusauksia, he tekisivät silti tutkimusta.</p> 589 <p> 590 Vapaita ohjelmistoja kirjoittavat ohjelmoijat voivat hankkia elantonsa 591 myymällä ohjelmistoon liittyviä palveluita. Minut on palkattu siirtämään <a 592 href="/software/gcc/">GNU C -kääntäjä</a> uudelle tietokonejärjestelmälle ja 593 tekemään käyttöliittymiä <a href="/software/emacs/">GNU 594 emacs:iin</a>. (Tarjoan nämä parannukset yleisölle, kunhan ne ovat 595 valmiita). Pidän myös luentoja, joista maksetaan.</p> 596 <p> 597 En ole yksin, nykyään on olemassa menestyvä ja kasvava yhtiö, joka ei tee 598 muuta kuin näitä töitä. Myös useat muut yhtiöt tarjoavat kaupallista tukea 599 GNU-järjestelmän vapaiden ohjelmistojen käyttäjille. Näemme tässä 600 riippumattoman ohjelmistotukialan synnyn – alasta voi tulla laaja, jos 601 vapaat ohjelmistot yleistyvät. Riippumaton ohjelmistotuki antaa käyttäjille 602 mahdollisuuden tukeen, joka omistetun ohjelmiston kohdalla ei tule kyseeseen 603 kuin vain hyvin varakkaiden kohdalla.</p> 604 <p> 605 <a href="/fsf/fsf.html">Free Software Foundationin</a> tapaiset uudet 606 instituutiot voivat myös rahoittaa ohjelmointihankkeita. Suurin osa säätiön 607 rahoituksesta saadaan käyttäjiltä, jotka tilaavat ohjelmistoja 608 postitse. Ohjelmistot ovat vapaita eli käyttäjät saavat kopioida ja muuttaa 609 niitä, mutta monet maksavat ohjelmistosta tästä huolimatta. (Muistettakoon, 610 että "vapaa ohjelmisto" viittaa vapauteen, ei hintaan.) Jotkut käyttäjät 611 tilaavat ja maksavat ohjelmiston kopiosta, vaikka heillä ohjelmisto jo 612 onkin, koske he katsovat, että me ansaitsemme heidän panoksensa. Säätiö saa 613 myös huomattavia lahjoituksia tietokoneiden valmistajilta.</p> 614 <p> 615 Free Software Foundation on voittoa tavoittelematon säätiö, joten se käyttää 616 tulonsa palkkaamalla mahdollisimman monia ohjelmoijia. Jos se olisi 617 perustettu yhtiöksi, joka myisi samoja vapaita ohjelmistoja samaan hintaan, 618 se mahdollistaisi nykyään perustajalleen oikein hyvän toimeentulon.</p> 619 <p> 620 Koska säätiö on yleishyödyllinen toimija, ohjelmoijat työskentelevät 621 säätiölle usein puolella siitä palkasta, jonka saisivat muualta. He tekevät 622 näin, koska säätiö on epäbyrokraattinen ja koska he tuntevat tyydytystä 623 tiedosta, ettei heidän tekemänsä ohjelmiston käyttöä estetä. Ennen kaikkea 624 he työskentelevät säätiössä, koska ohjelmointi on hauskaa. Myös monet 625 vapaaehtoiset ovat kirjoittaneet käyttökelpoisia ohjelmia säätiölle. (Viime 626 aikoina vapaaehtoisiksi on ilmaantunut jopa teknisiä kirjoittajia.)</p> 627 <p> 628 Tämä osoittaa, että ohjelmointi on musiikin ja taiteen tavoin yksi kaikkein 629 kiehtovimmista aloista. Pelko, että kukaan ei haluaisi ohjelmoida, on turha.</p> 630 631 <h4 id="owe">Mitä käyttäjät ovat velkaa kehittäjille?</h4> 632 <p> 633 Ohjelmistojen käyttäjillä on syytä tuntea moraalista velvollisuutta 634 ohjelmistojen tukemiseen. Vapaiden ohjelmistojen kehittäjät osallistuvat 635 käyttäjien toiminnan helpottamiseen ja on oikeudenmukaista ja käyttäjien 636 pitkän tähtäimen edun mukaista että he rahoittavat ohjelmistojen kehittäjiä.</p> 637 <p> 638 Sama ei kuitenkaan päde omistettujen ohjelmien kehittäjien kohdalla, koska 639 ohjelmistojen käytön estäminen ansaitsee pikemminkin rangaistuksen kuin 640 palkkion.</p> 641 <p> 642 Saavumme siis paradoksin ääreen: käyttökelpoisen ohjelmiston kehittäjä on 643 oikeutettu käyttäjien tukeen, mutta jokainen yritys muuttaa tämä moraalinen 644 oikeutus vaatimukseksi tuhoaa oikeutuksen perustan. Ohjelmiston kehittäjä 645 voi joko ansaita tai vaatia palkkion, mutta ei molempia.</p> 646 <p> 647 Mielestäni eettisen ohjelmistokehittäjän tulee tämän ristiriidan 648 kohdatessaan käyttäytyä niin, että ansaitsee palkkion, ja samalla houkutella 649 käyttäjiä vapaaehtoisten lahjoitusten tekemiseen. Ajan mittaan käyttäjät 650 tottuvat tukemaan kehittäjiä ilman pakkoa, aivan kuten käyttäjät ovat 651 oppineet tukemaan julkisia radio- ja televisioasemia.</p> 652 653 <h3 id="productivity">Mitä on ohjelmistotuottavuus? </h3> 654 <p> 655 Jos ohjelmistot olisivat vapaita, maailmassa olisi edelleen ohjelmoijia, 656 vaikkakin ehkä vähemmän. Olisiko tämä haitaksi yhteiskunnalle?</p> 657 <p> 658 Ei välttämättä. Kehittyneissä maissa on nykyään vähemmän maanviljelijöitä 659 kuin vuonna 1900, mutta tämän ei katsota olevan haitaksi yhteiskunnalle, 660 koska harvemmat maanviljelijät tuottavat kuluttajille enemmän ruokaa kuin 661 useammat ennen. Tätä kutsutaan tuottavuuden kasvuksi. Vapaat ohjelmistot 662 tarvisisivat paljon vähemmän ohjelmoijia kysynnän tyydyttämiseen, koska 663 ohjelmistotuottavuus nousisi kaikilla tasoilla:</p> 664 665 <ul> 666 <li> Jokaisen kehitetyn ohjelman laajempi käyttö.</li> 667 <li> Olemassaolevien ohjelmien räätälöinti alusta aloittamisen sijaan.</li> 668 <li> Parempi ohjelmoijien koulutus.</li> 669 <li> Päällekkäisten kehityskustannusten poistuminen.</li> 670 </ul> 671 672 <p> 673 He, jotka vastustavat yhteistyötä, koska se johtaa ohjelmoijien määrän 674 vähenemiseen, vastustavat itse asiassa kohonnutta tuottavuutta. Kuitenkin 675 nämä henkilöt usein hyväksyvät laajalle levinneen väitteen, jonka mukaan 676 ohjelmistotuotanto kaipaa tuottavuuden kasvua. Miten tämä on mahdollista?</p> 677 <p> 678 "Ohjelmistotuottavuus" voi tarkoittaa kahta eri asiaa: kaiken 679 ohjelmistokehityksen yleistä tuottavuutta tai yksittäisten 680 ohjelmointihakkeiden tuottavuutta. Yhteiskunnan kannalta yleinen tuottavuus 681 on kehittämisen arvoinen ja suoraviivaisin kehittämisen tapa on poistaa ne 682 keinotekoiset yhteistyön esteet, jotka laskevat 683 tuottavuutta. "Ohjelmistotuottavuutta" tutkivat tutkijat keskittyvät 684 kuitenkin termin toiseen, rajoitettuun merkitykseen, jonka puitteissa kasvu 685 vaatii vaikeita teknologisia edistysaskeleita.</p> 686 687 <h3 id="competition">Onko kilpailu väistämätöntä?</h3> 688 <p> 689 Onko väistämätöntä, että ihmiset kilpailevat, koettavat ohittaa toisensa 690 yhteiskunnassa? Ehkä. Kilpailu itsessään ei kuitenkaan ole vahingollista, 691 vahingon aiheuttaa <em>taistelu</em>.</p> 692 <p> 693 On monia tapoja kilpailla. Kilpailua voi olla saavutusten parantaminen, 694 toisten suoritusten ylittäminen. Vanhoina aikoina esimerkiksi 695 ohjelmointivelhojen välillä vallitsi kilpailua – kilpailua siitä, kuka sai 696 koneen tekemään ällistyttävimmän tempun tai siitä, kuka kirjoitti lyhyimmän 697 tai nopeimman ohjelman jotakin tarkoitusta varten. Tällainen kilpailu voi 698 hyödyttää kaikkia, jos hyvä urheiluhenki säilyy.</p> 699 <p> 700 Rakentava kilpailu on riittävä houkutin merkittäviin saavutuksiin. Ihmiset 701 kilpailevat siitä, kuka ensimmäisenä käy kaikissa maailman maissa; jotkut 702 käyttävät omaisuuksia voittaakseen. He eivät kuitenkaan lahjo laivojen 703 kapteeneja jättämään heidän kilpailijansa autiolle saarelle. Riittää, kun 704 paras kilpailija voittaa.</p> 705 <p> 706 Kilpailu muuttuu taisteluksi, kun kilpailijat ryhtyvät vahingoittamaan 707 toisiaan sen sijaan että edistäisivät omia mahdollisuuksiaan, kun lause 708 "Paras voittakoon" muuttuu lauseeksi "Minä voitan, olin paras tai en." 709 Omistettu ohjelmisto on haitallinen siksi, että se edustaa yhteiskuntamme 710 jäsenten välistä taistelua, ei siksi että se edustaa kilpailua.</p> 711 <p> 712 Yritysten välinen kilpailu ei välttämättä ole taistelua. Kun esimerkiksi 713 kaksi ruokakauppaa kilpailee, ne pyrkivät vain parantamaan omaa 714 suoritustaan, eivät sabotoimaan kilpailijaansa. Tämä ei kuitenkaan ole 715 seurausta erityisestä yritysetiikasta, vaan siitä, että alalla on vaikea 716 taistella ellei sitten ryhdy suoraan fyysiseen väkivaltaan. Kaikilla 717 yrityselämän aloilla ei kuitenkaan ole näin. Kaikkia mahdollisesti 718 hyödyttävän informaation pimittäminen on taistelua.</p> 719 <p> 720 Yritysajattelu ei valmista ihmisiä kohtaamaan kiusausta siirtyä kilpailusta 721 taisteluun. Joitakin taistelun muotoja on kielletty monopolien vastaisilla 722 laeilla, mainontaa koskevilla laeilla ja niin edelleen, mutta sen sijaan 723 että yleistäisivät nämä ohjeet hylkäämällä taistelun kokonaan, 724 yritysjohtajat keksivät uusia lain sallimia taistelun muotoja. Yhteiskunnan 725 voimavaroja tuhlataan lahkojen väliseen taloudelliseen sisällissotaan.</p> 726 727 <h3 id="communism">"Mikset muuta Venäjälle?"</h3> 728 <p> 729 Jokainen, joka Yhdysvalloissa kannattaa jotakin muuta kuin äärimmäistä 730 laissez-faire itsekkyyttä, saa usein kuulla tämän kysymyksen. Se esitetään 731 esimerkiksi heille, jotka tukevat kansallista terveydenhoitojärjestelmää, 732 jollainen on olemassa kaikissa muissa vapaan maailman teollistuneissa 733 maissa. Kysymys esitetään myös taiteen julkisen tuen kaipaajille; myös tämä 734 järjestelmä on olemassa kaikissa kehittyneissä maissa. Amerikassa ajatusta, 735 jonka mukaan kansalaisilla on velvotteita yhteistä hyvää kohtaan, pidetään 736 kommunismina. Mutta miten samankaltaisia nämä ajatukset ovat?</p> 737 <p> 738 Neuvostoliitossa kommunismi oli keskusjohtoinen järjestelmä, joka sääteli 739 kaikkea toimintaa, oletetusti yhteiseksi hyväksi, mutta tosiasiassa 740 Kommunistisen puolueen jäsenten hyväksi. Kopiointivälineet olivat tarkassa 741 valvonnassa laittoman kopioinnin estämiseksi.</p> 742 <p> 743 Amerikkalais-henkisiin immateriaalioikeuksiin perustuva järjestelmä valvoo 744 ohjelman levitystä ja kopiointivälineitä automatisoiduilla 745 kopiosuojausmenetelmillä laittoman kopioinnin estämiseksi.</p> 746 <p> 747 Tätä vastoin minä työskentelen luodakseni järjestelmän, jossa ihmiset itse 748 saavat päättää teoistaan; aivan erityisesti järjestelmän, jossa ihmiset ovat 749 vapaita auttamaan lähimmäisiään ja vapaita muuttamaan ja parantamaan niitä 750 työvälineitä, joita jokapäiväisessä elämässä käytetään. Tällainen 751 järjestelmä perustuu vapaaehtoiseen yhteistoimintaan ja desentralisaatioon.</p> 752 <p> 753 Jos siis arvioimme järjestelmiä sen perusteella, miten paljon ne 754 muistuttavat venäläistä kommunismia, niin ohjelmistojen omistajat 755 näyttäytyvät kommunisteina.</p> 756 757 <h3 id="premises">Kysymys oletuksista</h3> 758 <p> 759 Olen olettanut, että ohjelmiston käyttäjä on yhtä tärkeä kuin ohjelmiston 760 tekijä, jopa yhtä tärkeä kuin ohjelmiston tekijän työnantaja. Toisin sanoen 761 käyttäjien, tekijöiden ja työnantajien tarpeilla ja toiveilla on yhtä suuri 762 painoarvo valitessamme parasta toimintamallia.</p> 763 <p> 764 Tämä oletus ei ole yleisesti hyväksytty. Monien mielestä ohjelmiston tekijän 765 työnantaja on ratkaisevasti tärkeämpi taho kuin muut. Heidän oletuksensa 766 mukaan ohjelmiston omistamisen tarkoitus on antaa tekijän työnantajalle etu, 767 jonka työnantaja ansaitsee – täysin riippumatta omistajuuden vaikutuksista 768 yhteiskunnalle.</p> 769 <p> 770 Ei kannata yrittää todistaa tai kumota näitä oletuksia. Argumentointi 771 edellyttää yksimielisyyttä oletuksista. Niinpä suurin osa sanomastani 772 puhuttelee vain heitä, jotka jakavat oletukseni tai ovat ainakin 773 kiinnostuneet oletusteni seurauksista. Heille, joiden mielestä omistajat 774 ovat tärkeämpiä kuin kukaan muu, tämä kirjoitus on yksinkertaisesti 775 merkityksetön.</p> 776 <p> 777 Mutta miksi suuri osa amerikkalaisista hyväksyy oletuksen, joka asettaa 778 tietyn ihmisryhmän kaikkien muiden yläpuolelle? Osittain siksi, että he 779 kuvittelevat, että tämä oletus on osa amerikkalaisen yhteiskunnan 780 oikeusperinnettä. Joidenkin mielestä oletuksen kiistäminen horjuttaa 781 yhteiskunnan perusteita.</p> 782 <p> 783 Näiden ihmisten on tärkeää tietää, että kyseinen oletus ei ole eikä ole 784 koskaan ollutkaan osa oikeusperinnettämme.</p> 785 <p> 786 Yhdysvaltain perustuslaki sanoo, että tekijänoikeuden tarkoitus on "edistää 787 tieteen ja taiteiden kehitystä". Korkein oikeus on tulkinnut (tapauksessa 788 <em>Fox Film vastaan Doyal</em>) tätä seuraavasti: "Yhdysvaltain ainoa 789 kiinnostus ja tekijälle annetun yksinoikeuden ainoa tarkoitus kohdistuu 790 yleisön tekijöiden teoksista saamaan hyötyyn."</p> 791 <p> 792 Meidän ei ole pakko olla samaa mieltä kuin perustuslaki tai korkein 793 oikeus. (Yhteen aikaan molemmat hyväksyivät orjuuden.) Näin ollen 794 perustuslain tai korkeimman oikeuden käsitykset eivät kumoa oletusta 795 omistajuuden etusijasta. Toivon kuitenkin, että kun huomaamme, että oletus 796 on pikemminkin radikaalin äärioikeistolainen kuin perinteisesti tunnustettu, 797 sen houkutusvoima heikkenee.</p> 798 799 <h3 id="conclusion">Johtopäätös</h3> 800 <p> 801 Kuvittelemme, että yhteiskuntamme kannustaa lähimmäisen auttamiseen, mutta 802 joka kerta kun palkitsemme jakamisen estämisen tai ihailemme tällä tavoin 803 hankittua varallisuutta, annamme itsestämme päinvastaisen kuvan.</p> 804 <p> 805 Ohjelmistojen rajoittaminen on yksi muoto tavastamme laiminlyödä yhteisön 806 hyvä henkilökohtaisen edun nimissä. Voimme jäljittää tämän laiminlyönnin 807 kulkua Ronald Reaganista Dick Cheneyhin, Exxonista Enroniin, epäonnistuvista 808 pankeista epäonnistuviin kouluihin. Laiminlyönnin määrää voidaan mitata 809 kodittomien ja vankien määrällä. Yhteisöllisyyden vastainen ilmapiiri 810 ruokkii itseään, sillä mitä useammin huomaamme toisten laiminlyövän meidän 811 auttamisemme, sitä turhemmalta tuntuu heitä auttaa. Näin yhteiskunta 812 rappeutuu viidakoksi.</p> 813 <p> 814 Jos emme halua asua viidakossa, meidän on muutettava asenteitamme. Meidän on 815 osoitettava, että pidämme hyvänä kansalaisena häntä, joka tarvittaessa tekee 816 yhteistyötä, emme häntä, joka menestyksekkäästi ottaa toisilta. Toivon että 817 liike vapaiden ohjelmistojen puolesta vie tähän suuntaan: ainakin yhdellä 818 alalla korvaamme viidakon tehokkaammalla, vapaaehtoiseen yhteistyöhön 819 kannustavalla ja perustuvalla järjestelmällä.</p> 820 821 822 <h3 id="footnotes">Viittet</h3> 823 824 <ol> 825 <li id="f1">Sana "vapaa" ilmaisussa "vapaa ohjelmisto" viittaa vapauteen, ei 826 hintaan. Vapaasta ohjelmistosta maksettu hinta voi olla nolla tai pieni tai 827 (toisinaan) sangen suuri.</li> 828 829 <li id="f2">Kysymykset saastumisesta tai ruuhkista eivät muuta johtopäätöstä. Jos 830 haluamme tehdä ajamisesta kalliimpaa, jotta autolla ajettaisiin vähemmän, ei 831 kannata käyttää tullimaksuja, sillä niiden periminen lisää saastumista ja 832 ruuhkia. Polttoainevero on paljon tehokkaampi menetelmä. Samaan tapaan halu 833 parantaa turvallisuutta laskemalla suurinta sallittua nopeutta on 834 irrelevantti argumenttimme kannalta; vapaa tie nostaa keskimääräistä 835 nopeutta – koska tullia varten ei tarvitse pysähtyä – suurimmasta sallitusta 836 nopeudesta riippumatta.</li> 837 838 <li id="f3">Jotakin tiettyä ohjelmistoa voidaan pitää niin vahingollisena, ettei sen 839 pitäisi olla lainkaan saatavilla, esimerkkinä Lotus Marketplace 840 –tietokantaohjelma, joka vedettiin markkinoilta julkisen paheksunnan 841 vuoksi. Suurinta osaa argumentistani ei voida soveltaa tähän tapaukseen, 842 mutta toisaalta ei ole juurikaan järkeä väittää, että ohjelmistoilla pitäisi 843 olla omistaja, jotta omistaja vaikeuttaisi niiden saatavuutta. Omistaja ei 844 vedä ohjelmistoa markkinoilta <em>täysin</em>, kuten olisi toivottavaa 845 tapauksessa, jossa ohjelman käyttöä pidetään tuhoisana.</li> 846 </ol> 847 848 <hr /> 849 <blockquote id="fsfs"><p>Tämä essee on julkaistu teoksessa <a 850 href="http://shop.fsf.org/product/free-software-free-society/"><cite>Free 851 Software, Free Society: The Selected Essays of Richard 852 M. Stallman</cite></a>.</p></blockquote> 853 854 <div class="translators-notes"> 855 856 <!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't have notes.--> 857 </div> 858 </div> 859 860 <!-- for id="content", starts in the include above --> 861 <!--#include virtual="/server/footer.fi.html" --> 862 <div id="footer"> 863 <div class="unprintable"> 864 865 <p>Ole hyvä ja lähetä FSF & GNU -kyselyt osoitteeseen <a 866 href="mailto:gnu@gnu.org"><gnu@gnu.org></a>. On myös muita tapoja <a 867 href="/contact/">saada yhteys</a> FSF:ään. Lähetä ilmoitukset 868 toimimattomista linkeistä ja muut korjaukset (tai ehdotukset) osoitteeseen 869 <a href="mailto:webmasters@gnu.org"><webmasters@gnu.org></a>.</p> 870 871 <p> 872 <!-- TRANSLATORS: Ignore the original text in this paragraph, 873 replace it with the translation of these two: 874 875 We work hard and do our best to provide accurate, good quality 876 translations. However, we are not exempt from imperfection. 877 Please send your comments and general suggestions in this regard 878 to <a href="mailto:web-translators@gnu.org"> 879 880 <web-translators@gnu.org></a>.</p> 881 882 <p>For information on coordinating and submitting translations of 883 our web pages, see <a 884 href="/server/standards/README.translations.html">Translations 885 README</a>. --> 886 Me teemme kovaa työtä ja teemme parastamme luodaksemme tarkkoja, hyvän 887 laadun käännöksiä. Mutta, mekään emme ole täydellisiä. Lähetä kommentteja ja 888 pyyntöjä tästä käännöksestä osoitteeseen:<a 889 href="mailto:web-translators@gnu.org"><web-translators@gnu.org></a>.</p> 890 <p> Saadaksesi tietoa meidän verkkosivujemme käännösten lähettämisestä ja 891 koordinoimisesta, lue <a href="/server/standards/README.translations.html"> 892 Käännösten README </a></p> 893 </div> 894 895 <p>Copyright © 1991, 1992, 1998, 2000, 2001, 2006, 2007, 2010, 2017, 2018, 896 2020 Free Software Foundation, Inc.</p> 897 898 <p>Tämä sivu on julkaistu <a rel="license" 899 href="http://creativecommons.org/licenses/by-nd/4.0/">Creative Commons 900 Nimeä-EiMuutoksia 4.0-kansainvälisen lisenssin alla.</a></p> 901 902 <!--#include virtual="/server/bottom-notes.fi.html" --> 903 <div class="translators-credits"> 904 905 <!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't want credits.--> 906 <b>Suomentanut</b> Pyry.</div> 907 908 <p class="unprintable"><!-- timestamp start --> 909 Päivitetty: 910 911 $Date: 2021/09/12 09:05:51 $ 912 913 <!-- timestamp end --> 914 </p> 915 </div> 916 </div> 917 <!-- for class="inner", starts in the banner include --> 918 </body> 919 </html>