diff options
Diffstat (limited to 'talermerchantdemos/blog/articles/fi/thegnuproject.html')
-rw-r--r-- | talermerchantdemos/blog/articles/fi/thegnuproject.html | 1053 |
1 files changed, 1053 insertions, 0 deletions
diff --git a/talermerchantdemos/blog/articles/fi/thegnuproject.html b/talermerchantdemos/blog/articles/fi/thegnuproject.html new file mode 100644 index 0000000..dbbe083 --- /dev/null +++ b/talermerchantdemos/blog/articles/fi/thegnuproject.html @@ -0,0 +1,1053 @@ +<!--#set var="ENGLISH_PAGE" value="/gnu/thegnuproject.en.html" --> + +<!--#include virtual="/server/header.fi.html" --> +<!-- Parent-Version: 1.86 --> + +<!-- This file is automatically generated by GNUnited Nations! --> +<title>GNU-projekti - GNU-projekti - Free Software Foundation</title> +<meta http-equiv="Keywords" content="GNU, GNU Project, FSF, Free Software, Free Software Foundation, History" /> + +<!--#include virtual="/gnu/po/thegnuproject.translist" --> +<!--#include virtual="/server/banner.fi.html" --> +<h2>GNU-projekti</h2> + +<p> +Kirjoittanut <a href="http://www.stallman.org/"><strong>Richard +Stallman</strong></a></p> + +<blockquote> +<p> +Alun perin julkaistu kirjassa <em>Open Sources</em>. Richard Stallman <a +href="/philosophy/open-source-misses-the-point.html">ei koskaan ollut +"avoimen lähdekoodin" tukija</a>, mutta hän antoi kirjaan tämän artikkelin, +jotta vapaan ohjelmiston liikkeen ideat eivät puuttuisi kokonaan siitä +kirjasta. +</p> +<p> +Miksi <a +href="/philosophy/free-software-even-more-important.html">ainoastaan +vapaiden ohjelmistojen käyttäminen on tärkeämpää kuin koskaan</a>. +</p> +</blockquote> + +<h3>Ensimmäinen ohjelmistojenjakamisyhteisö</h3> +<p> +Kun aloin työskentelemään <abbr title="Massachusetts Institute of +Technology">MIT</abbr>:n keinoälylaboratoriossa vuonna 1971 tulin osaksi +ohjelmistojenjakamisyhteisöä, joka oli ollut olemassa useita +vuosia. Ohjelmien jakaminen ei ollut rajoittunut vain meidän yhteisöömme; se +oli niin vanha kuin tietokoneet, kuten reseptien jakaminen on yhtä vanhaa +kuin ruoanlaitto. Mutta me teimme sitä enemmän kuin muut.</p> +<p> +Keinoälylaboratorio käytti käyttöjärjestelmää jota kutsuttiin <abbr +title="Incompatible Timesharing System">ITS</abbr>:ksi (the Incompatible +Timesharing System) eli epäyhteensopivaksi ajanjakamisjärjestelmäksi, jonka +laboratorion hakkerit (1) olivat suunnitelleet ja kirjoittaneet +assemblerilla Digitalin <abbr title="Programmed Data +Processor">PDP</abbr>-10:lle, yhdelle sen ajan suurista tietokoneista. Tämän +yhteisön jäsenenä, keinoälylaboratorion henkilöstöön kuuluvana hakkerina +minun työni oli parannella tätä järjestelmää.</p> +<p> +Me emme kutsuneet ohjelmistojamme vapaiksi ohjelmiksi, koska termiä ei vielä +ollut, mutta sitä se oli. Kun ihmiset toisesta yliopistosta tai yhtiöstä +halusivat muokata ohjelmiamme niin, että he voisivat ajaa niitä omilla +laitteistoillaan me annoimme mielellämme heidän tehdä sen. Jos näit jonkun +käyttämässä sinulle tuntematonta ja mielenkiintoista ohjelmaa, pystyit aina +pyytämään lähdekoodia voidaksesi lukea sen, muuttaaksesi sitä tai +käyttääksesi osia siitä tehdäksesi uuden ohjelman.</p> +<p> +(1) Sanan "hakkeri" käyttö tarkoituksella "turvallisuuden murtaja" on +massamedian aiheuttamaa hämmästystä. Me hakkerit kiellämme tuon +tarkoituksen tunnustamisen, ja jatkamme sanan käyttöä tarkoittamaan jotakuta +joka rakastaa ohjelmointia, jotakuta joka pitää leikkisästä viisaudesta, tai +niitten yhdistelmä. Katso artikkelini <a +href="http://stallman.org/articles/on-hacking.html">Hakkeroinnista</a>.</p> + +<h3>Yhteisön romahtaminen</h3> +<p> +Tilanne muuttui voimakkaasti 1980-luvun alussa kun Digital lopetti +PDP-10-tietokoneiden valmistamisen. Sen hieno ja tehokas arkkitehtuuri +60-luvulla ei voinut enää laajentua luonnollisesti suuriin osoiteavaruuksiin +jotka tulivat mahdollisiksi 80-luvulla. Tämä tarkoitti sitä että lähes +kaikki ohjelmat joista ITS koostui olivat tulleet vanhentuneiksi.</p> +<p> +Keinoälylaboratorion hakkeriyhteisö oli jo romahtanut, mutta ei kauan +sitten. Vuonna 1981 Symbolics-niminen yhtiö oli palkannut pois lähes kaikki +hakkerit keinoälylaboratoriosta, ja kuihtunut yhteisö ei enää voinut +ylläpitää itseään. (Kirja Hackers, kirjoittanut Steve Levy selittää näitä +tapahtumia, antaen myös kuvan yhteisöstä sen ollessa parhaimmillaan.) Kun +keinoälylaboratorio osti uuden PDP-10-tietokoneen vuonna 1982 sen +pääkäyttäjät päättivät käyttää Digitalin suljettua ei-vapaata +käyttöjärjestelmää ITS:n sijasta.</p> +<p> +Modernit sen aikaiset tietokoneet kuten VAX tai 68020 omasivat omat +käyttöjärjestelmänsä, mutta mikään niistä ei ollut vapaa: sinun täytyi +allekirjoittaa vaitiolosopimus, että sait edes suoritettavan kopion.</p> +<p> +Tämä tarkoitti sitä, että ensimmäinen lupaus tietokoneen käyttämisessä oli +olla auttamatta naapuria. Yhteistyössä toimiva yhteisö oli +kielletty. Kaupallisten ei-vapaiden ohjelmistojen omistajien tekemä sääntö +oli: “Jos jaat naapurisi kanssa olet piraatti. Jos haluat muutoksia, niin +rukoile meitä tekemään ne”.</p> +<p> +Ei-vapaiden ohjelmistojen sosiaalinen järjestelmä, järjestelmä joka sanoo, +että sinä et saa jakaa tai muuttaa ohjelmistoja on epäsosiaalinen, +epäeettinen ja täysin väärin voi tulla joillekin lukijoille +yllätyksenä. Mutta mitä muuta me voisimme sanoa järjestelmästä joka perustuu +ihmisten erottamiseen ja käyttäjien pitämiseen avuttomina? Lukijat joista +tämä idea on yllättävä ovat voineet pitää ei-vapaiden ohjelmistojen +sosiaalista järjestelmää itsestäänselvyytenä tai tuomittuna heille ei-vapaan +ohjelmistobisneksen termein. Ohjelmistojen julkaisijat ovat työskennelleet +pitkään ja kovasti vakuuttaakseen ihmiset siitä että on vain yksi näkökulma +asiaan.</p> +<p> +Kun ohjelmistojulkaisijat puhuvat "oikeuksiensa vahvistamisesta" tai "<a +href="/philosophy/words-to-avoid.html#Piracy">piratismin</a> lopettamisesta"</p> +<p> +Yksi oletus on se, että ohjelmistoyhtiöt omaavat kyseenalaistamattoman +oikeuden ohjelmiin ja täten kaikkiin ohjelmistojen käyttäjiin. (Jos tämä +olisi luonnollinen oikeus niin vaikka se kuinka vahingoittaisi ihmisiä emme +voisi protestoida sitä vastaan.) Mielenkiintoista on se, että USA:n +perustuslaki ja laillinen traditio hylkäävät tämän näkymän; copyright ei ole +luonnollinen oikeus vaan keinotekoinen hallituksen pakottama monopoli joka +rajoittaa käyttäjän luonnollista oikeutta kopioida.</p> +<p> +Toinen oletus on se, että tärkeintä ohjelmistoissa on se että mitä sillä voi +tehdä, että meidän tietokoneiden käyttäjien ei tulisi välittää siitä +minkälainen yhteisö meillä saa olla.</p> +<p> +Kolmas oletus on se, että meillä ei olisi käyttökelpoisia ohjelmia (tai ei +olisi jotain tiettyä ohjelmaa tekemään joku erityinen asia) jos me emme +antaisi yhtiölle valtaa kaikkiin ohjelman käyttäjiin. Tämä oletus on +saattanut olla vakuuttava ennen kuin vapaiden ohjelmistojen liike osoitti, +että me voimme tehdä paljon käyttökelpoisia ohjelmia kahlitsematta niitä.</p> +<p> +Jos me epäämme nämä oletukset ja tuomitsemme nämä asiat perustuen +tavalliseen järkevään moraaliin, laittaen käyttäjät ensimmäiseksi päädymme +hyvin erilaisiin johtopäätöksiin. Tietokoneiden käyttäjien tulisi olla +vapaita muokkaamaan ohjelmia tarpeisiinsa ja olla vapaita jakamaan +ohjelmistoja, koska toisten ihmisten auttaminen on yhteiskunnan perusasia.</p> +<p> +Tässä artikkelissa ei ole tilaa laajalle selitykselle tästä +johtopäätöksestä, joten viittaan lukijaa verkkosivuille <a +href="/philosophy/why-free.html"> +http://gnu.org/philosophy/why-free.html</a> ja <a +href="/philosophy/free-software-even-more-important.html"> +http://gnu.org/philosophy/free-software-even-more-important.html</a> +</p> + +<h3>Perustava moraalinen valinta</h3> +<p> +Yhteisöni kadotessa jatkaminen kuten ennen oli mahdotonta. Sen sijaan +kohtasin perustavaa laatua olevan moraalisen valinnan.</p> +<p> +Helppo valinta olisi liittyä ei-vapaiden ohjelmistojen maailmaan +allekirjoittaen vaitiolosopimuksia ja luvaten olla auttamatta +hakkerikaveriani. Todennäköisesti minä olisin myös kehittämässä ohjelmistoja +jotka julkaistaan vaitiolovelvollisuuden alla, näin lisäten muiden ihmisten +painetta heidän kavereidensa pettämiseen.</p> +<p> +Olisin voinut tehdä rahaa näin ja ehkä huvittaa itseäni kirjoittamassa +koodia. Mutta tiesin, että urani lopulla katsoisin taakseni ja näkisin ne +vuodet rakentaessani muureja ihmisten erottamiseksi ja käyttäen koko elämäni +tehdäkseni maailmasta huonomman paikan.</p> +<p> +Olin jo kokenut vaitiolosopimuksen vastaanottajana olemisen kun joku +kieltäytyi antamasta minulle ja MIT:n keinoälylaboratoriolle lähdekoodia +tulostimemme ohjausohjelmaan. (Eräiden ominaisuuksien puute tässä ohjelmassa +teki tulostimen käyttämisen erittäin turhauttavaksi.) Joten en voinut sanoa +itselleni, että vaitiolosopimukset olivat viattomia. Olin erittäin vihainen +kun hän kieltäytyi jakamasta meidän kanssamme; en voinut kääntyä ja tehdä +saman muille.</p> +<p> +Toinen vaihtoehto, selvä mutta epämiellyttävä oli jättää tietokoneet. Näin +minun taitojani ei käytettäisi väärin mutta ne olisivat kuitenkin +hukattu. En voinut olla syyllinen käyttäjien erottamiseen ja rajoittamiseen +mutta se tapahtuisi kuitenkin.</p> +<p> +Joten punnitsin eri vaihtoehtoja joilla ohjelmoija saattaisi tehdä jotain +hyvää. Kysyin itseltäni: “Olisiko ohjelma tai ohjelmia joita voisin +kirjoittaa tehdäkseni yhteisön mahdolliseksi taas kerran?”</p> +<p> +Vastaus oli selvä: se mitä tarvittiin ensimmäiseksi oli +käyttöjärjestelmä. Se on kriittinen ohjelmisto tietokoneen +käyttämisessä. Käyttöjärjestelmän avulla voi tehdä monia asioita mutta ilman +sellaista ei voi käyttää tietokonetta ollenkaan. Vapaan käyttöjärjestelmän +avulla me mahdollistaisimme taas hakkereiden yhteisön joka tekee yhteistyötä +ja kutsua kenet tahansa mukaan. Ja kuka tahansa pystyisi käyttämään +tietokonetta toimimatta ystäviään vastaan.</p> +<p> +Käyttöjärjestelmän kehittäjänä minulla oli tarpeelliset kyvyt tähän +työhön. Joten vaikka en voinut olla varma menestyksestä ymmärsin, että minut +oli valittu tekemään työ. Päätin tehdä järjestelmästä yhteensopivan Unix:n +kanssa joten se olisi ajettavissa useilla eri laitteistoarkkitehtuureilla ja +näin Unix:n käyttäjät pystyisivät helposti vaihtamaan siihen. Nimi GNU +valittiin seuraten hakkeritraditiota itsensä sisältävänä akronyyminä +lauseesta "GNU's Not Unix." Se lausutaan <a href="/gnu/pronunciation.html"> +yhtenä sanana kovalla G:llä</a>.</p> +<p> +Käyttöjärjestelmä ei tarkoita vain ydintä joka on tuskin tarpeeksi muiden +ohjelmien ajamiseen. 1970-luvulla jokainen mainitsemisen arvoinen +käyttöjärjestelmä sisälsi komentotulkkeja, assemblereita, kääntäjiä, +tulkkeja, debuggereita, tekstieditoreita, postitusohjelmia ja paljon +muutakin. ITS:ssä, Multics:ssa, VMS:ssä ja Unix:ssa olivat +ne. GNU-käyttöjärjestelmä sisältäisi myös ne.</p> +<p> +Myöhemmin kuulin nämä sanat Hillel:n sanomana (1):</p> + +<blockquote><p> + Jos minä en ole itselleni, kuka on minulle?<br /> + Jos olen vain itselleni, mikä minä olen?<br /> + Jos ei nyt, koska? +</p></blockquote> +<p> +Päätös GNU-projektin aloittamisesta perustui samanlaiseen henkeen.</p> +<p> +(1) Ateistina en seuraa mitään uskonnollisia johtajia mutta joskus ihailen +jotain mitä joku heistä on sanonut.</p> + +<h3>Vapaus</h3> +<p> +Termi vapaa ohjelmisto ymmärretään joskus väärin. Sillä ei ole mitään +tekemistä hinnan kanssa. On vain kyse vapaudesta. Siksi tässä on määritelmä +termistä vapaa ohjelmisto.</p> + +<p>Ohjelmisto on vapaa sinulle, käyttäjälle jos:</p> + +<ul> + <li>Sinulla on vapaus käyttää ohjelmaa, mihin tahansa tarkoitukseen.</li> + + <li>Sinulla on vapaus muokata ohjelmaa tarpeisiisi. (Tämän vapauden +toteuttaminen käytännössä vaatii että sinulla on pääsy lähdekoodiin, koska +muutosten tekeminen ohjelmaan ilman lähdekoodia on erittäin vaikeaa.)</li> + + <li>Sinulla on vapaus levittää kopioita, joko ilmaiseksi tai maksua vastaan.</li> + + <li>Sinulla on vapaus levittää muokattuja versioita ohjelmasta siten , että +yhteisö voi hyötyä tekemistäsi muutoksista.</li> +</ul> +<p> +Koska termi vapaa viittaa vapauteen eikä hintaan, ei ole ristiriitaa +vapaiden ohjelmistojen myynnissä. Itse asiassa vapaus myydä kopioita on +tärkeä: kokoelmat vapaita ohjelmistoja joita myydään CD-ROM-levyillä ovat +tärkeitä yhteisölle ja niiden myyminen on tärkeä tapa hankkia rahoitusta +vapaiden ohjelmistojen kehittämiseen. Täten ohjelma jota ihmiset eivät ole +vapaita laittamaan joihinkin näistä kokoelmista ei ole vapaa ohjelma.</p> +<p> +Johtuen sanan "free" (ilmainen,vapaa) moniselitteisyydestä ihmiset ovat +kauan etsineet vaihtoehtoja mutta kukaan ei ole löytänyt +sopivaa. Englannissa on enemmän sanoja ja nyansseja kuin missään muussa +mutta siitä puuttuu helppo ja yksiselitteinen sana joka tarkoittaa vapaa +kuten vapaus.</p> + +<h3>GNU-ohjelmistot ja GNU-järjestelmä</h3> +<p> +Kokonaisen järjestelmän kehittäminen on suuri projekti. Tehdäkseni sen +mahdolliseksi päätin sovittaa ja käyttää siihen jo olemassa olevia vapaita +ohjelmistoja aina kun oli mahdollista. Esimerkiksi päätin heti alussa +käyttää TeX:iä tekstinmuotoilijana ja muutama vuosi sen jälkeen päätin +käyttää X-ikkunointijärjestelmää oman ikkunointijärjestelmän GNU:lle +kirjoittamisen sijasta.</p> +<p> +Tämän päätöksen takia GNU-järjestelmä ei ole sama kuin kokoelma +GNU-ohjelmistoja. GNU-järjestelmä sisältää ohjelmia jotka eivät ole +GNU-ohjelmia, ohjelmia jotka muut ihmiset ja projektit ovat kehittäneet +omiin käyttötarkoituksiinsa mutta joita me voimme käyttää koska ne ovat +vapaita ohjelmistoja.</p> + +<h3>Projektin aloittaminen</h3> +<p> +Tammikuussa 1984 lopetin työni MIT:ssä ja aloin kirjoittamaan +GNU-ohjelmia. MIT:n jättäminen oli tarpeellista koska näin se ei voinut +vaikuttaa GNU:n levittämiseen vapaana ohjelmistona. Jos olisin pysynyt MIT:n +henkilökunnassa, MIT olisi voinut väittää työtäni omakseen ja määrätä omat +levityssäännöt tai jopa muuttaa työn ei-vapaaksi ohjelmistoksi.</p> +<p> +Kuitenkin professori Winston, silloinen MIT:n keinoälylaboratorion johtaja +kutsui minut sydämellisesti jatkamaan laboratorion laitteiston käyttämistä.</p> + +<h3>Ensiaskeleet</h3> +<p> +Pian GNU-projektin aloittamisen jälkeen, kuulin ohjelmasa nimeltään “Free +University Compiler Kit” joka tunnettiin myös nimellä VUCK. (Tanskan kielen +sana vapaa on kirjoitettu <em>v</em>:llä) Tämä kääntäjä oli suunniteltu +hallitsemaan useita kieliä kuten C ja Pascal ja se pystyi tuottamaan koodia +useille kohdekoneille. Kirjoitin ohjelman tekijälle kysyen että voisiko GNU +käyttää sitä.</p> +<p> +Hän vastasi naurettavasti kertoen, että yliopisto oli vapaa mutta kääntäjä +ei. Täten päätin että ensimmäinen ohjelmani GNU-projektille olisi kääntäjä +joka tukisi useita laitteistoalustoja ja ohjelmointikieliä.</p> +<p> +Toivoen että välttäisin koko kääntäjän kirjoittamisen itse, hankin +lähdekoodin Pastel-kääntäjään joka tuki useita laitteistoalustoja ja se oli +kehitetty Lawrence Livermore Lab:ssa. Se oli kirjoitettu +järjestelmäohjelmointiin suunnitellulla laajennetulla Pascal- versiolla jota +se myös tuki. Lisäsin C-liittymän siihen ja aloin sovittamaan sitä Motorola +68000-tietokoneelle. Mutta minun täytyi luovuttaa kun huomasin, että +kääntäjä vaati useita megatavuja tilaa pinosta ja saatavilla oleva 68000 +Unix-järjestelmä sallisi vain 64 kilotavua.</p> +<p> +Sitten ymmärsin että Pastel-kääntäjä toimi jäsentämällä koko sille syötetyn +tiedoston syntaksipuuksi kääntäen koko syntaksipuun ketjuksi käskyjä, ja +vasta sitten tehden lopputuloksen vapauttamatta missään vaiheessa +tallennustilaa. Tässä vaiheessa päättelin, että minun täytyisi kirjoittaa +uusi kääntäjä alusta alkaen. Tämä uusi kääntäjä tunnetaan nimellä <abbr +title="GNU Compiler Collection">GCC</abbr>; mitään Pastel-kääntäjän koodia +ei ole käytetty siinä mutta onnistuin sovittamaan ja käyttämään siinä +C-liittymää jonka olin kirjoittanut. Mutta se oli pari vuotta myöhemmin; +ensin työskentelin GNU Emacsin parissa.</p> + +<h3>GNU Emacs</h3> +<p> +Aloin työskentelemään GNU Emacsin parissa syyskuussa 1984, ja vuoden 1985 +alussa se alkoi olla käytettävä. Tämä mahdollisti minulle Unix-järjestelmien +käytön tekstin editoinnissa koska minulla ei ollut mitään mielenkiintoa +opetella vi- tai ed-editoreita olin tehnyt editointini muunlaisilla koneilla +sitä ennen.</p> +<p> +Tässä vaiheessa ihmiset alkoivat haluta käyttää GNU Emacs:ia josta aiheutui +kysymys kuinka levittää sitä. Tietenkin laitoin sen anonyymiftp-palvelimelle +tietokoneelle jota olin käyttänyt MIT:ssä. (Tämä tietokone, prep.ai.mit.edu, +tuli näin ensisijaiseksi GNU:n ftp-levityspaikaksi; kun se poistui käytöstä +pari vuotta myöhemmin, siirsimme nimen uudelle ftp-palvelimellemme.) Mutta +sinä aikana monet kiinnostuneet ihmiset eivät olleet Internetissä eivätkä +siten voineet saada kopiota ftp:llä. Joten kysymys oli; mitä sanoisin +heille?</p> +<p> +Olisin voinut sanoa: "Etsi ystävä joka on verkossa ja voi tehdä kopion +sinulle." Tai olisin voinut tehdä saman kuin alkuperäisen PDP-10 Emacsin +kanssa: kertoa heille: "Lähetä minulle kasettinauha ja <abbr +title="Self-addressed Stamped Envelope">SASE</abbr>, ja lähetän sen takaisin +Emacsin kanssa." Mutta minulla ei ollut työtä, ja olin etsimässä tapoja +saada rahaa vapaasta ohjelmistosta. Joten, ilmaisin että postittaisin +nauhoja niille, jotka haluaisivat sellaisen, 150 dollarin maksusta. Tällä +tavalla, aloitin vapaan ohjelmiston jakelu-bisneksen, edeltäjä yrityksille, +jotka tänään jakelevat kokonaisia GNU/Linux-jakelupaketteja.</p> + +<h3>Onko ohjelma vapaa kaikille sen käyttäjille?</h3> +<p> +Jos ohjelma on vapaa kun tekijä julkaisee sen ei välttämättä tarkoita sitä, +että se tulee olemaan vapaa kaikille jotka saavat kopion siitä. Esimerkiksi, +<a href="/philosophy/categories.html#PublicDomainSoftware">“public +domain”-ohjelmisto</a> (ohjelmisto jolla ei ole copyrightia) on vapaa mutta +kuka tahansa voi tehdä muokatun, ei-vapaan version siitä. Samoin monet +vapaat ohjelmat ovat copyrightin alla mutta levitettynä yksinkertaisilla, +sallivilla lisensseillä jotka sallivat ei-vapaiden versioiden tekemisen.</p> +<p> +Paradigmaattinen esimerkki tästä ongelmasta on +X-ikkunonitijärjestelmä. Kehitettynä MIT:ssä, ja levitettynä vapaana +ohjelmana sallivalla lisenssillä se otettiin pian käyttöön useissa +tietokonefirmoissa. He lisäsivät X:n heidän ei-vapaisiin +Unix-järjestelmiinsä vain binäärimuodossa saman vaitiolosopimuksen +kanssa. Nämä kopiot X:stä eivät olleet yhtään sen vapaampia kuin Unix oli.</p> +<p> +X-ikkunointijärjestemän kehittäjät eivät ajatelleet tätä ongelmana. He +olettivat ja tarkoittivat näin käyvän. Heidän tavoitteensa ei ollut vapaus, +vain “menestys” määritettynä “saada monta käyttäjää”. He eivät välittäneet +käyttäjien vapaudesta. Vain siitä, että heitä pitäisi olla paljon.</p> +<p> +Tämä johti paradoksiin jossa kaksi eri tapaa laskea vapauden määrä antoivat +eri vastaukset kysymykseen “Onko tämä ohjelma vapaa?”. Jos päättäisit +perustuen MIT:n version lisenssiin sanoisit, että X oli vapaa ohjelma. Mutta +jos mittaisit keskimääräisen X:n käyttäjän vapautta sanoisit, että X ei +ollut vapaa. Useimmat X:n käyttäjät ajoivat ei-vapaita versioita jotka +tulivat Unix-järjestelmien mukana eivätkä vapaata versiota.</p> + +<h3>Copyleft ja GNU GPL</h3> +<p> +GNU:n tavoite oli antaa käyttäjille vapaus eikä vain olla suosittu. Joten me +tarvitsimme lisenssin joka estäisi GNU-ohjelmistoja kadottamasta +vapauttaan. Tapa jota me käytämme tunnetaan nimellä "copyleft".(1)</p> +<p> +Copyleft käyttää copyright-lakia, mutta kääntää sen ympäri tehdäkseen +normaalin tarkoituksensa vastakohdan: sen sijaan, että se rajoittaa +ohjelmaa, siitä tulee tarkoitus pitää ohjelma vapaana.</p> +<p> +Copyleftin perusidea on se, että me annamme kaikille luvan ajaa ohjelmaa, +kopioida ohjelmaa ja levittää muokattuja versioita ohjelmasta mutta ei lupaa +lisätä omia rajoituksiaan. Näin tärkeät vapaudet jotka määrittävät termin +vapaa ohjelmisto ovat taatut jokaiselle jolla kopio on; niistä tulee +luovuttamattomia oikeuksia.</p> +<p> +Jotta copyleft toimisi tulisi muokattujen versioiden myös olla vapaita. Tämä +takaa sen, että työ joka perustuu meihin tulee saataville yhteisölle jos se +on julkistettu. Kun ohjelmoijat jotka ohjelmoivat työkseen parantavat +vapaaehtoisesti GNU-ohjelmia copyleft estää heidän työnantajiaan sanomasta: +“Sinä et voi jakaa näitä muutoksia, koska me aiomme tehdä ei-vapaan version +tuosta ohjelmasta.”</p> +<p> +Vaatimus siitä, että muutosten täytyy olla vapaita on olennainen jos me +haluamme taata vapauden joka käyttäjälle. Yhtiöt jotka yksityistivät +X-ikkunointijärjestelmän tekivät yleensä joitain muutoksia sovittaakseen sen +heidän laitteistoilleen ja järjestelmilleen. Nämä muutokset olivat pieniä +verrattuna X:ään mutta ne eivät olleet mitättömiä. Jos muutoksien tekeminen +on veruke vapauden kieltämiseksi käyttäjiltä kenen tahansa olisi helppoa +hyötyä tästä verukkeesta.</p> +<p> +Tähän liittyvä asia koskee vapaan ohjelman yhdistämistä ei-vapaaseen +koodiin. Sellainen yhdistelmä olisi lopulta ei-vapaa; ne vapaudet jotka +puuttuvat ei-vapaasta osasta puuttuisivat myös koko +yhdistelmästä. Tämänlaisten muutosten salliminen avaisi reiän joka olisi +tarpeeksi suuri upottamaan laivan. Täten kriittinen vaatimus copylefille on +tukkia tämä reikä: kaikki mitä lisätään tai yhdistetään copyleft-ohjelmaan +aiheuttaa sen, että tämä suurempi kokonaisuus on myös vapaa ja +copyleft-ohjelma.</p> +<p> +Erityinen toteutus copyleftistä, se jota me käytämme suurimmalle osalle +GNU-ohjelmia on GNU General Public License (GNU Yleinen Julkinen Lisenssi) +tai GNU GPL lyhyesti. Meillä on myös muunlaisia copylefteja joita käytetään +erityisissä tilanteissa. GNU-käyttöohjeet ovat myös copyleftin alla mutta +käyttävät paljon yksinkertaisempaa copyleftiä, koska GNU GPL:n +monimutkaisuus ei ole tarpeellista manuaaleille. (2)</p> +<p> +(1) Vuonna 1984 tai 1985, Don Hopkins (hyvin mielikuvituskykyinen kaveri) +lähetti minulle kirjeen. Kirjeeseen oli kirjoitettu useita huvittavia +sanontoja mukaanlukien tämä: “Copyleft—all rights reversed” (“Copyleft- +kaikki oikeudet käännetty”). Käytin sanaa “copyleft” nimetäkseni +levitysidean jota minä kehitin silloin.</p> + +<p> +(2) Me nykyään käytämme <a href="/licenses/fdl.html">GNU Free Documentation +Licenseä</a> dokumentaatiota varten.</p> + +<h3>Free Software Foundation</h3> + +<p>Kiinnostus Emacs:n käyttämisestä kasvoi, muut ihmiset tulivat mukaan +GNU-projektiin ja me päätimme että oli aika etsiä rahoitusta taas +kerran. Joten vuonna 1985 me loimme <a href="http://www.fsf.org/">Free +Software Foundation</a>, veroista vapaan hyväntekeväisyysjärjestön vapaiden +ohjelmien kehitykselle. <abbr title="Free Software Foundation">FSF</abbr> +otti myös hoitaakseen Emacs-nauhojen levitysbisneksen; myöhemmin se laajensi +tätä lisäten muita vapaita ohjelmistoja (myös GNU ja ei-GNU) nauhalle ja +myyden myös manuaaleja.</p> + +<p>Suurin osa FSF:n tuotosta tuli vapaiden ohjelmistojen ja muiden palvelujen +(lähdekoodi-CD:t, binääri-CD:t, mukavasti tulostetut käyttöohjeet, kaiken +mukana vapaus jakaa ja muokata), ja Deluxe-jakeluiden (ohjelmistojakelut, +johon laitoimme täyden ohjelmistokokoelman käyttähän valitsemalle +alustalle). Tänään FSF edelleen <a href="http://shop.fsf.org/"> myy +käyttöohjeita ja muuta</a>, mutta se saa suurimman osan rahoituksestaan +jäsenmaksuista. Voit liittyä FSF:ään osoitteessa <a +href="http://fsf.org/join">fsf.org</a>.</p> + +<p>Free Software Foundation:in alaiset ovat kirjoittaneet ja ylläpitäneet +useita GNU-ohjelmistoja. Kaksi huomattavaa ovat C-kirjasto ja kuori (shell) +GNU C-kirjasto on se jota jokainen GNU/Linux-järjestelmässä ajettava ohjelma +käyttää kommunikointiin Linux:n kanssa. Sen on kehittänyt Free Software +Foundationin henkilöstön jäsen Roland McGrath. Kuori jota käytetään +useimmissa GNU/Linux-järjestelmissä on <abbr title="Bourne Again +Shell">BASH</abbr> , the Bourne Again Shell (1) jonka on kehittänyt FSF:n +alainen Brian Fox.</p> + +<p>Me rahoitimme näiden ohjelmien kehittämisen siksi, että GNU-projektissa ei +ollut kyse vain työkaluista tai kehitysympäristöstä. Meidän tavoitteemme oli +täydellinen käyttöjärjestelmä ja nämä ohjelmat olivat ne jotka tarvittaisiin +siihen tavoitteeseen pääsemiseksi.</p> + +<p>(1) "Bourne Again Shell" on vitsi nimestä "Bourne Shell", joka oli +tavallinen Unix:n komentotulkki.</p> + +<h3>Vapaiden ohjelmien tuki</h3> + +<p>Vapaiden ohjelmistojen filosofia hylkää tietyn laajalle levinneen +bisnestavan, mutta se ei ole bisnestä vastaan. Kun liikeala kunnioittaa +käyttäjien vapautta, me toivotamme heille menestystä.</p> + +<p>Emacs:n kopioiden myyminen osoittaa yhdenlaisen elinkeinon vapailla +ohjelmilla. Kun FSF otti haltuunsa sen elinkeinon tarvitsin toisen tavan +ansaita elantoni. Löysin sen palvelujen myynnistä liittyen ohjelmiin jotka +olin kehittänyt. Tämä sisälsi opettamisen aiheista kuten kuinka ohjelmoida +GNU Emacs:ia ja kuinka muokata GCC:tä ja ohjelmistonkehitystä, suurilta osin +GCC:n muokkaamista toimivaksi uusilla laitteistoalustoilla.</p> + +<p>Tänään useat eri yhtiöt harjoittavat jokaista näistä erilaisista +elinkeinoista liittyen vapaisiin ohjelmiin. Jotkut levittävät vapaita +ohjelmistoja CD-ROM-levyillä; toiset myyvät tukea eri tasoilla aina +käyttäjän kysymyksiin vastaamisesta bugien korjaamiseen ja uusien +merkittävien ominaisuuksien lisäämiseen. On jopa näkyvissä uusia +ohjelmistoyhtiöitä jotka perustavat liiketoimintansa uusien vapaiden +ohjelmien kehittämiseen.</p> + +<p>Ole varuillasi, sillä vaikka useat yhtiöt jotka yhdistävät itsensä termiin +avoin lähdekoodi (open source) ne oikeastaan perustavat elinkeinonsa +ei-vapaille ohjelmistoille jotka toimivat vapaiden ohjelmien kanssa. Nämä +yhtiöt eivät kehitä vapaita ohjelmia vaan ovat yhtiöitä jotka koettelevat +käyttäjien vapautta ohjelmistoillaan. He kutsuvat näitä ohjelmia +“lisäarvoisiksi” joka heijastaa arvoja jotka he haluaisivat meidän +hyväksyvän: mukavuus vapauden edelle. Jos me arvostamme vapautta enemmän +meidän tulisi kutsua näitä “vapaudesta vähennetyiksi” tuotteiksi.</p> + +<h3>Tekniset tavoitteet</h3> + +<p>GNU:n päätavoite oli se, että se olisi vapaa ohjelmisto. Vaikka jos GNU:lla +ei olisi mitään teknistä etua verrattuna Unix:iin sillä olisi sosiaalinen +etu, antaen käyttäjien tehdä yhteistyötä ja eettinen etu, käyttäjien +vapauden kunnioittaminen.</p> + +<p>Mutta oli luonnollista käyttää tunnettuja standardeja työssä. Kuten +esimerkiksi dynaamisesti jaetut datarakenteet mielivaltaisten määrättyjen +kokorajoitusten välttämiseksi ja kaikkien mahdollisten 8-bittisten koodien +käsittely aina kun se oli järkevää.</p> + +<p>Lisäksi hylkäsimme Unix:n keskittymisen pieneen muistin kokoon päättäen olla +tukematta 16-bittisiä koneita (oli selvää että 32-bittiset koneet olisivat +yleistyneet siihen mennessä kun GNU-järjestelmä valmistuisi) ja mitään +pyrkimyksiä muistin käytön vähentämiseksi ei ollut ellei se ylittänyt yhtä +megatavua. Ohjelmissa joissa suurten tiedostojen käsittely ei ollut +kriittistä rohkaisimme ohjelmoijia lukemaan koko tiedoston muistiin ja vasta +sitten tutkia sen sisältöä huolehtimatta I/O:sta.</p> + +<p>Nämä päätökset sallivat useiden GNU-ohjelmien voittaa Unix-vastineensa +luotettavuudessa ja nopeudessa.</p> + +<h3>Lahjoitetut tietokoneet</h3> + +<p>Kun GNU-projektin maine kasvoi ihmiset alkoivat tarjota lahjoituksina +tietokoneita jotka ajoivat Unixia projektille. Nämä olivat hyvin +käyttökelpoisia, koska helpoin tapa kehittää komponentteja GNU:lle oli tehdä +se Unix-järjestelmässä ja korvata tämän järjestelmän komponentit pala +palalta. Mutta tämä aiheutti eettisen kysymyksen: oliko Unix:n kopion +hallussapitäminen oikein meille.</p> + +<p>Unix oli (ja on) ei-vapaata ohjelmistoa ja GNU-projektin filosofia sanoi +että meidän ei pitäisi käyttää ei-vapaita ohjelmia. Mutta vedoten samaan +päättelyyn joka johtaa siihen päätökseen että väkivaltaisuus +itsepuollustuksessa on sallittua päätin, että oli oikeutettua käyttää +ei-vapaata ohjelmistoa kun se oli kriittistä vapaan korvaavan komponentin +kehittämiseen joka auttaisi muita olemaan käyttämättä ei-vapaata +komponenttia.</p> + +<p>Mutta jos tämä oli perusteltu paha, se oli kuitenkin paha. Tänään meillä ei +enää ole yhtäkään kopiota Unix:sta, koska olemme korvanneet ne vapailla +käyttöjärjestelmillä. Jos emme voineet korvata tietokoneen +käyttöjärjestelmää vapaalla, me korvasimme koneen sen sijaan.</p> + +<h3>GNU:n tehtävälista</h3> + +<p>Kun GNU-projekti edistyi ja yhä enemmän järjestelmäkomponentteja löydettiin +tai kehitettiin, niin lopulta tuli käyttökelpoiseksi tehdä lista jäljellä +olevista aukoista. Me käytimme sitä uusien kehittäjien värväämiseen +puuttuvien palojen kirjoittamiseksi. Tämä lista tuli tunnetuksi GNU:n +tehtävälistana. Puuttuvien Unix-komponenttejen lisäksi me listasimme +muitakin sekalaisia ohjelmisto- ja dokumentointiprojektien tuotoksia jotka +me arvelimme täysin täydellisen järjestelmän tarvitsevan.</p> + +<p>Tänään (1), tuskin yhtäkään Unix-komponenttia on jäljellä GNU:n +tehtävälistassa, koska nämä työt on jo tehty lukuunottamatta muutamia +epäolennaisia. Mutta lista on täynnä projekteja joita jotkut saattaisivat +kutsua “sovelluksiksi”. Mutta ohjelma joka on käyttökelpoinen muille kuin +pienelle osalle käyttäjistä olisi hyödyllistä lisätä käyttöjärjestelmään.</p> + +<p>Jopa pelit ovat tehtävälistalla ja ovat olleet sillä alusta lähtien. Unix +sisälsi pelejä joten luonnollisesti GNU:ssa täytyi olla niitä myös. Mutta +yhteensopivuus ei ollut ei ollut tärkeää peleissä, joten emme nähneet +tarpeelliseksi tehdä peleistämme samanlaisia kuin Unix:ssa. Sen sijaan me +listasimme laajan valikoiman erilaisia pelejä joista käyttäjät voisivat +pitää.</p> + +<p>(1) Tuo oli kirjoitettu vuonna 1998. Vuonna 2009 me emme enää pidä +tehtävälistaa. Yhteisö kehittää vapaata ohjelmistoa niin nopeasti, että +emme enää voi seurata heitä. Sen sijaan, meillä on lista korkean +prioriteetin projekteista, paljon lyhyempi lista projekteista, joita me +haluamme ihmisten kirjoittavan.</p> + +<h3>GNU:n lisenssi kirjastoille, LGPL</h3> + +<p>GNU:n C-kirjasto käyttää erityistä copyleftiä nimeltään GNU Library General +Public License (GNU Kirjasto Yleinen Julkinen Lisenssi) joka antaa luvan +yhdistää ei-vapaita ohjelmistoja kirjastoon. Miksi tehdä tämä poikkeus?</p> + +<p>Se ei ole periaatteellinen asia; ei ole olemassa periaatetta jonka mukaan +ei-vapaat ohjelmistot ovat oikeutettuja sisältämään meidän koodiamme. (Miksi +avustaa projektia joka kieltäytyy jakamisesta kanssamme?) LGPL:n käyttäminen +C-kirjastolle tai mille tahansa kirjastolle on strateginen kysymys.</p> + +<p>C-kirjasto tekee yleisen tehtävän; jokainen ei-vapaa järjestelmä tai +kääntäjä sisältää C-kirjaston. Täten, laittaen meidän C-kirjastomme +saataville vain vapaille ohjelmille ei olisi antanut niille mitään etua, +vaan se olisi vain vähentänyt kirjastomme käyttöä.</p> + +<p>Yksi järjestelmä on poikkeus tälle: GNU-järjestelmän (ja tämä sisältää +GNU/Linux:n), sisältämä GNU:n C-kirjasto on ainut C-kirjasto. Joten GNU:n +C-kirjaston lisenssi päättää onko mahdollista kääntää ei-vapaa ohjelma +GNU-järjestelmälle. Ei ole olemassa eettistä syytä sallia ei-vapaat ohjelmat +GNU-järjestelmässä, mutta strategisesti näyttää siltä, että niiden +hylkääminen lamauttaisi GNU-järjestelmän käyttöä enemmän kuin se kannustaisi +kehittämään vapaita ohjelmia. Tämän takia kirjasto-GPL:n käyttäminen on hyvä +strategia C-kirjastolle.</p> + +<p>Muille kirjastoille strateginen päätös täytyy tehdä tilanteen mukaan. Kun +kirjasto tekee erityisen tehtävän joka voi auttaa tietyn tyyppisiä ohjelmia, +sen julkaiseminen GPL:n alla rajoittaen sen vain vapaisiin ohjelmiin on tapa +auttaa muita vapaiden ohjelmien kehittäjiä, antaen heille edun ei-vapaita +ohjelmia vastaan.</p> + +<p>Ajattele GNU Readline:a, kirjastoa joka kehitettiin komentorivieditoinnin +tarjoamiseksi BASH:lle. Readline on julkaistu tavallisen GNU GPL:n alla eikä +kirjasto-GPL:n. Tämä todennäköisesti vähentää Readline:n käyttöä, mutta se +ei ole menetys. Ainakin yhdestä ohjelmasta on tullut vapaa siksi että se +voisi käyttää GNU Readlinea, ja se on todellinen saavutus yhteisölle.</p> + +<p>Ei-vapaiden ohjelmistojen kehittäjillä on etuja jotka raha tarjoaa; vapaiden +ohjelmistojen kehittäjien täytyy hyötyä siitä, että heillä on +toisensa. Toivon, että jonain päivänä meillä on suuri valikoima +GPL-lisensoituja kirjastoja joille ei ole ei-vapaata vastinetta, tarjoten +näin käyttökelpoisia moduuleja, rakennuspalikkoja uusille vapaille +ohjelmistoille antaen huomattavan edun tulevalle vapaiden ohjelmien +kehittämiselle.</p> + +<p>(1) Tätä lisenssiä kutsutaan nykyään nimellä GNU Lesser General Public +License, välttääkseen sen idean antamista, että kaikkien kirjastojen pitäisi +käyttää sitä. Katso<a href="/philosophy/why-not-lgpl.html"> Miksi sinun ei +pitäisi käyttää Lesser GPL:ää sinun seuraavalle kirjastollesi</a> lisätietoa +varten.</p> + +<h3>Kutinan raapimista?</h3> +<p> +Eric Raymond sanoo: “Jokainen hyvä ohjelmistoprojekti alkaa kehittäjän oman +kutinan raapimisella.” Ehkä näin käy joskus, mutta useat tärkeät osat +GNU-ohjelmistosta kehitettiin täydellisen, vapaan käyttöjärjestelmän +tekemisen mahdollistamiseksi. Ne tulevat visiosta ja suunnitelmasta eivätkä +impulssista.</p> +<p> +Esimerkiksi kehitimme GNU C-kirjaston koska Unix:n kaltainen järjestelmä +tarvitsee C-kirjaston, BASH:n koska Unix:in kaltainen järjestelmä tarvitsee +kuoren ja GNU tar:n koska Unix:n kaltainen järjestelmä tarvitsee +tar-ohjelman. Sama pätee myös moniin omiin ohjelmiini; GNU C-kääntäjään, GNU +Emacsiin, GDB:hen ja GNU Make:en.</p> +<p> +Jotkut GNU-ohjelmat kehitettiin selvitäksemme tietyistä uhista +vapaudellemme. Näin me kehitimme gzipin korvataksemme Compress-ohjelman jota +yhteisö ei enää voinut käyttää <abbr +title="Lempel-Ziv-Welch">LZW</abbr>-patenttien takia. Me löysimme ihmisiä +kehittämään LessTif:n, ja tämän jälkeen aloitimme <abbr title="GNU Network +Object Model Environment">GNOME</abbr>:n ja Harmony:n, selvitäksemme +tiettyjen ei-vapaiden kirjastojen aiheuttamista ongelmista (katso alas). Me +kehitämme GNU Privacy Guardia korvatakseen suositun ei-vapaan +salakirjoitusohjelmiston, koska käyttäjien ei pitäisi tehdä valintaa +yksityisyyden ja vapauden välillä.</p> +<p> +Tietenkin ihmiset jotka kirjoittavat näitä ohjelmia kiinnostuivat työn +aikana ja monet lisäsivät niihin useita ominaisuuksia heidän omien +tarpeittensa ja mielenkiinnon takia. Mutta ohjelma ei ole olemassa siksi.</p> + +<h3>Odottamattomia ohjelmienkehitysprojekteja</h3> +<p> +GNU-projektin alussa kuvittelin, että me kehittäisimme koko GNU-järjestelmän +ja sitten julkaisisimme sen kokonaisena. Mutta niin ei kuitenkaan +tapahtunut.</p> +<p> +Koska jokainen GNU-järjestelmän komponentti toteutettin Unix:ssa jokaista +näistä komponenteista pystyttiin ajamaan Unix:eissa kauan ennen kuin +täydellinen GNU-järjestelmä oli olemassa. Joistain näistä ohjelmista tuli +suosittuja ja käyttäjät alkoivat laajentaa niitä ja sovittamaan niitä +useille epäyhteensopiville Unix-versioille ja joskus muillekin.</p> +<p> +Prosessi teki näistä ohjelmista paljon tehokkaampia, ja veti puoleensa +rahoitusta ja avustuksia GNU-projektille. Mutta se luultavasti myös +viivästytti minimaalisen toimivan järjestelmän valmistumista useita vuosia, +kun GNU-kehittäjien aikaa kului näiden sovitusten ylläpitämiseen ja uusien +ominaisuuksien lisäämiseen olemassaoleviin komponentteihin puuttuvien +komponenttien kirjoittamisen sijasta.</p> + +<h3>GNU Hurd</h3> +<p> +Vuonna 1990 GNU-järjestelmä oli lähes valmis; ainut suuri puuttuva +komponentti ole ydin. Me olimme päättäneet toteuttaa ytimemme +palvelinprosesseina joita ajetaan Machilla. Mach on mikroydin joka on +kehitetty Carnegie Mellon-yliopistossa ja täten Utahin yliopistossa; GNU +Hurd on kokoelma palvelimia (tai “lauma GNU:ita”) joita ajetaan Machilla ja +jotka toteuttavat useita Unix:n ytimen tehtäviä. Kehitysprosessin alku +viivästyi kun me odotimme Machin julkaisua vapaana ohjelmana kuten oli +luvattu.</p> +<p> +Yksi syy tähän malliin oli vaikeimmalta vaikuttavan työn välttämistä; +ydinohjelman debuggaamista ilman lähdekooditason debuggeria. Tämä osa oli jo +tehty Machissa ja me odotimme Hurd-palvelinten debuggaamista käyttäjätason +ohjelmina GDB:n avulla. Mutta sen mahdolliseksi tekeminen vei kauan aikaa ja +useasäikeiset palvelimet jotka lähettävät viestejä toisilleen ovat +paljastuneet erittäin vaikeiksi debugata. Hurd:in työstäminen vakaaksi on +venynyt useita vuosia.</p> + +<h3>Alix</h3> +<p> +GNU-ydintä ei alun perin tarkoitettu kutsuttavaksi HURD:ksi. Sen +alkuperäinen nimi oli Alix, nimettynä sen aikaisen kultani mukaan. Hän, +Unix-pääkäyttäjä oli osoittanut kuinka hänen nimensä sopisi yleiseen +Unix-järjestelmäversioiden nimeämistapaan; hän kertoi ystävilleen vitsinä: +“Jonkun pitäisi nimetä ydin minun mukaani.” Minä en sanonut mitään mutta +päätin yllättää hänet nimeämällä ytimen Alix:ksi.</p> +<p> +Mutta tämä ei ollut lopullista. Michael (nykyinen Thomas) Bushnell, ytimen +pääkehittäjä piti nimestä Hurd ja määritti Alixin uudelleen tarkoittamaan +tiettyä osaa ytimestä, osaa joka sieppaisi järjestelmäkutsuja ja käsittelisi +ne lähettämällä viestejä Hurd-palvelimille.</p> +<p> +Lopulta Alix ja minä jätimme toisemme ja hän muutti nimensä; ilman tämän +tapahtuman vaikutusta Hurd:n designia muutettiin siten, että C-kirjasto +lähettäisi viestejä suoraan palvelimille ja tämä aiheutti Alix-komponentin +katoamaan designista.</p> +<p> +Mutta ennen näitä tapahtumia hänen ystävänsä löysi nimen Alix lähdekoodista +ja mainitsi sen hänelle. Joten nimi teki työnsä.</p> + +<h3>Linux ja GNU/Linux</h3> +<p> +GNU Hurd ei ole sopiva tuotantokäyttöön, emmekä ole varmoja tuleeko se +koskaan olemaan. Ominaisuuksiin perustuvalla designillä on ongelmia, jotka +tulevat suoraan designin mukautettavuudesta, ja ei ole varmaa, onko +ratkaisuja olemassa.</p> + +<p> +Onneksi toinen ydin on saatavilla. Vuonna 1991 Linus Torvalds kehitti +Unix-yhteensopivan ytimen ja kutsui sitä Linux:ksi. Se oli epävapaa aluksi, +mutta vuonna 1992, hän teki siitä vapaata ohjelmistoa; Linuxin yhdistäminen +ei-vielä-valmiin GNU-järjestelmän kanssa toi täysin vapaan +käyttöjärjestelmän. (Niitten yhdistäminen oli huomattava työ itsessään, +tietenkin.) On Linuxin ansiota, että me voimme käyttää GNU-järjestelmän +versiota nykyään.</p> +<p> +Me kutsumme tätä järjestelmää <a +href="/gnu/linux-and-gnu.html">GNU/Linux</a>:ksi ilmaistaksemme sen +koostuvan GNU-järjestelmästä Linux sen ytimenä. Älä kutsu koko järjestelmää +nimellä "Linux", koska se merkkaa meidän työmme jonkin muun työnä. <a +href="/gnu/gnu-linux-faq.html">Anna meille myös maininta</a>.</p> + +<h3>Tulevaisuuden haasteet</h3> +<p> +Olemme todistaneet kykymme kehittää laajan valikoiman vapaita ohjelmia. Tämä +ei tarkoita sitä, että olemme voittamattomia ja pysäyttämättömiä. Useat +haasteet tekevät vapaiden ohjelmien tulevaisuuden epävarmaksi: näiden +kohtaaminen vaatii järkkymätöntä ponnistelua ja kestävyyttä, joskus useiden +vuosien ajan. Ne tarvitsevat sellaista päättäväisyyttä mitä ihmiset +ilmaisevat kun he arvostavat vapauttaan ja eivät anna kenenkään viedä sitä.</p> +<p> +Seuraavat neljä kohtaa kertovat näistä haasteista.</p> + +<h3>Salainen laitteisto</h3> +<p> +Laitteistovalmistajat ovat yhä enenevissä määrin alkaneet pitää tietoja +laitteiston toiminnasta salaisina. Tämä tekee vapaiden laiteajureiden +kirjoittamisen Linux:lle ja XFree86:lle vaikeaksi ja täten aiheuttaa näille +vaikeuksia tukea uutta laitteistoa. Meillä on täydelliset vapaat +järjestelmät tänään mutta ei huomenna jos emme voi tukea huomisen +tietokoneita.</p> +<p> +On olemassa useita tapoja selvitä tästä ongelmasta. Ohjelmoijat voivat +tutkia laitteistoa ymmärtääkseen kuinka tukea sitä. Loput meistä voivat +valita laitteiston jota vapaat ohjelmistot tukevat; kun meitä tulee yhä +lisää laitteistotietojen salaisuudesta tulee laitteistonvalmistajia itseään +vahingoittava politiikka.</p> +<p> +Laitteiston tutkiminen on suuri työ. Tuleeko meillä olemaan ohjelmoijia +jotka ovat tarpeeksi päättäväisiä hoitaakseen sen? Kyllä jos olemme saaneet +aikaan vahvan tunteen, että vapaassa ohjelmistossa on kyse periaatteesta ja +ei-vapaita ajureita ei suvaita. Ja kuluttavatko useat meistä vähän lisää +rahaa tai jopa aikaa, että me voimme käyttää vapaita ajureita? Kyllä jos +päättäväisyys vapaudesta on levinnyt laajalle.</p> +<p> +(2008 huomautus: tämä ongelma laajenee myös BIOS:iin. On olemassa vapaa +BIOS, <a href="http://www.libreboot.org/">LibreBoot</a> (corebootin jakelu); +ongelma on koneiden teknisten tietojen hankkiminen, jotta libreboot voi +tukea niitä ilman epävapaita "blobbeja".)</p> + +<h3>Ei-vapaat kirjastot</h3> +<p> +Ei-vapaa kirjasto jota ajetaan vapaalla käyttöjärjestelmänä on ansa vapaiden +ohjelmien kehittäjille. Kirjaston viehättävät ominaisuudet ovat syötti; jos +käytät kirjastoa joudut ansaan, koska ohjelmasi ei voi olla käyttökelpoinen +osa vapaata käyttöjärjestelmää. (Oikeastaan me voisimme sisällyttää +ohjelmasi mutta se ei <em>toimisi</em> ilman puuttuvaa kirjastoa). Vielä +pahempaa on jos ohjelma joka käyttää ei-vapaata kirjastoa tulee suosituksi +niin se voi houkuttaa muita ohjelmoijia ansaan.</p> +<p> +Ensimmäinen esimerkki tästä ongelmasta oli Motif-kirjasto 80-luvulla. Vaikka +ei ollut olemassa yhtäkään vapaata käyttöjärjestelmää oli selvää minkä +ongelman Motif aiheuttaisi jälkeenpäin. GNU-projekti vastasi tähän kahdella +tavalla: kysymällä itsenäisiltä vapailta ohjelmistoprojekteilta tukea +vapaille X widgeteille Motifin lisäksi ja etsimällä ihmisiä kirjoittamaan +Motifin korvaavan vapaan kirjaston. Kirjaston kirjoittaminen vei useita +vuosia; Hungry Programmers:n kehittämä LessTif tuli tarpeeksi tehokkaaksi +tukeakseen useimpia Motif-sovelluksia vasta vuonna 1997.</p> +<p> +Vuosien 1996 ja 1998 välillä toinen ei-vapaa, graafiselle käyttöliittymälle +tarkoitettu työkalupakkikirjasto nimeltään Qt tuli käytetyksi huomattavassa +osassa vapaita ohjelmistoja, <abbr title="K Desktop +Environment">KDE</abbr>-työpöytäympäristössä.</p> +<p> +Vapaat GNU/Linux-järjestelmät eivät voineet käyttää KDE:tä koska me emme +voineet käyttää kirjastoa. Kuitenkin jotkut kaupalliset +GNU/Linux-järjestelmien levittäjät jotka eivät olleet tiukkoja pysymään +vapaissa ohjelmistoissa lisäsivät KDE:n järjestelmiinsä tuottaen +järjestelmän jossa oli enemmän toiminnallisuutta mutta vähemmän +vapautta. KDE-ryhmä rohkaisi aktiivisesti ohjelmoijia käyttämään Qt:tä ja +miljoonille uusille “Linuxkäyttäjille” ei koskaan kerrottu sitä että tässä +olisi joku ongelma. Tilanne vaikutti katkeralta.</p> +<p> +Vapaita ohjelmia kehittävä yhteisö vastasi ongelmaan kahdella eri tavalla, +GNOME:lla ja Harmony:llä.</p> +<p> +GNOME, GNU Network Object Model Environment on GNU:n +työpöytäprojekti. Vuonna 1997 Miguel de Icaza:n aloittamana ja Red Hat +Software:n tuella kehitettämänä GNOME julkaistiin samanlaisten +työpöytäominaisuuksien tarjoamiseksi mutta käyttäen vain vapaita +ohjelmia. Sillä on myös teknisiä etuja tukien useita kieliä eikä vain +C++:aa. Sen päätavoite oli vapaus: se, että ei tarvitsisi käyttää ei-vapaita +ohjelmistoja.</p> +<p> +Harmony on yhteensopiva korvaava kirjasto joka suunniteltiin +KDE-ohjelmistojen ajamisen mahdollistamiseksi ilman Qt:ta.</p> +<p> +Marraskuussa 1998 Qt:n kehittäjät ilmoittivat muutoksen lisenssissä joka +tulisi tekemään Qt:stä vapaan ohjelman. Ei ole varmaa, mutta minun +mielestäni tämä johtui osakseen yhteisön lujaan vastaukseen siitä ongelmasta +jonka Qt aiheutti ollessaan ei-vapaa. (Uusi lisenssi on epäoikeudenmukainen +ja hankala joten on yhä haluttavaa välttää Qt:n käyttöä).</p> +<p> +Jälkihuomautus: [Syyskuussa 2000 Qt julkaistiin uudelleen GNU +GPL-lisenssillä joka keskeisesti ratkaisi tämän ongelman.]</p> +<p> +Kuinka me vastaamme seuraavaan houkuttelevaan ei-vapaaseen kirjastoon? +Ymmärtääkö koko yhteisö tarpeen pysyä poissa ansasta? Vai vaihtavatko monet +meistä vapauden mukavuuteen tuottaen suuren ongelman? Tulevaisuutemme +riippuu filosofiastamme.</p> + +<h3>Ohjelmistopatentit</h3> +<p> +Pahimman uhan meille muodostavat ohjelmistopatentit jotka voivat voivat +tehdä algoritmien ja ominaisuuksien käyttämisen vapaissa ohjelmissa +mahdottomiksi jopa kahdeksikymmeneksi vuodeksi. LZW pakkausalgoritmin +patentit haettiin vuonna 1983 ja emme vieläkään voi julkaista vapaita +ohjelmia tuottamaan oikein pakattuja <abbr title="Graphics Interchange +Format">GIF</abbr>-kuvia. [Patentit ratkesivat vuonna 2009.] Vuonna 1998 +vapaa ohjelma <abbr title="MPEG-1 äänikerros 3">MP3</abbr>-pakatun äänen +tuottamiseksi poistettiin levityksestä patenttioikeudenkäynnin takia. +[Vuonna 2017 nämä patentit ratkesivat. Katsopas kuinka pitkään meidän piti +odottaa.] +</p> +<p> +On olemassa tapoja selvitä patenteista: voimme etsiä todisteita, että +patentti on väärä ja voimme etsiä vaihtoehtoisia tapoja tehdä jokin +asia. Mutta kumpikin näistä tavoista toimii vain joskus; kun kummatkin +epäonnistuvat patentti aiheuttaa vapaille ohjelmille jonkun käyttäjien +haluaman ominaisuuden puuttumisen. Pitkän odotuksen jälkeen patentit +ratkeavat, mutta mitä me teemme ennen kun näin käy?</p> +<p> +Ne meistä jotka arvostavat vapaita ohjelmistoja vapauden takia kuitenkin +pysyvät vapaissa ohjelmistoissa. Me löydämme keinoja tehdä työtä ilman +patentoituja ominaisuuksia. Mutta ne jotka arvostavat vapaita ohjelmistoja +koska olettavat niiden olevan teknisesti parempia kutsuvat patentin +aiheuttamaa hillintää epäonnistumiseksi. Täten kun on käyttökelpoista puhua +käytännöllisestä tehokkuudesta "basaarimallia" kehityksessä ja vapaiden +ohjelmistojen luotettavuudesta ja voimasta meidän ei tule pysähtyä +tähän. Meidän täytyy puhua vapaudesta ja periaatteesta.</p> + +<h3>Vapaa dokumentaatio</h3> +<p> +Suurin puute vapaissa ohjelmistoissa ei ole ohjelmistossa vaan hyvien ja +vapaiden manuaalien puute jotka voimme sisällyttää +järjestelmiimme. Dokumentaatio on tärkeä osa mitä tahansa ohjelmistoa; kun +tärkeään vapaaseen ohjelmistopakettiin ei sisälly hyvää vapaata manuaalia +niin se on suuri puute. Meillä on useita sellaisia tapauksia tänään.</p> +<p> +Vapaassa dokumentaatiossa, kuten vapaissa ohjelmistossa on kyse vapaudesta +eikä hinnasta. Vapaan manuaalin määritelmä on melko sama kuin vapaan +ohjelman: siinä on kyse tiettyjen vapauksien antamisesta kaikille +käyttäjille. Uudelleenlevitys (sisältäen kaupallisen myynnin) täytyy +hyväksyä sekä verkossa ja paperilla siten, että manuaali voi tulla jokaisen +ohjelmakopion mukana.</p> +<p> +Lupa muutosten tekemiseen on myös tärkeää. Yleisensä sääntönä en usko, että +ihmisten pitää päästä muokkaamaan kaikkia artikkeleita ja +kirjoja. Esimerkiksi minun mielestäni sinä tai minä et ole velvollinen +antamaan lupaa tämänkaltaisten tekstien muokkaamiseen jotka selittävät +toimiamme ja näkökulmiamme.</p> +<p> +Mutta on olemassa tietty syy miksi vapaus muokata on elintärkeä vapaan +ohjelmiston dokumentoinnille. Kun ihmiset käyttävät oikeuttaan muokata +ohjelmistoa lisäten tai muuttaen sen ominaisuuksia he muuttavat myös +manuaalia ollessaan tunnollisia, että he voivat tuottaa tarkkaa ja +käyttökelpoista dokumentaatiota muokatun ohjelman kanssa. Epävapaa manuaali, +joka ei salli ohjelmoijien olla tunnollisia ja viimeistellä työtään, ei +täytä yhteisömme tarpeita.</p> +<p> +Jonkinlaiset rajoitukset muutosten tekemiseen eivät aiheuta +ongelmia. Esimerkiksi vaatimukset säilyttää alkuperäisen kirjoittajan +copyright-ilmoitus , levityssäännöt, tai tiedot tekijöistä ovat +sallittavissa. Myös siinä, että muokatuissa versioissa lukee tieto siitä, +että ne ovat muokattuja jopa silloin kuin kokonaiset kappaleet ovat pysyneet +muuttumattomina niin kauan kuin nämä kappaleet eivät käsittele teknisiä +asioita. Tämänlaiset rajoitukset eivät ole ongelma koska ne eivät estä +tunnollista ohjelmoijaa sovittamasta manuaalia kuvaamaan muokattua +ohjelmaa. Toisinsanottuna ne eivät estä vapaita ohjelmistoja kehittävää +yhteisöä saamasta täyttä hyötyä manuaalista.</p> +<p> +Kuitenkin täytyy olla mahdollista muokata kaikkea <em>teknistä</em> sisältöä +manuaalissa ja sitten levittää tulosta kokonaisuudessaan tavallisella +medialla tavallisten kanavien läpi: muuten rajoitukset estävät yhteisöä ja +täten manuaali ei ole vapaa ja tarvitsemme toisen manuaalin.</p> +<p> +Tuleeko vapaiden ohjelmistojen kehittäjillä olemaan tietoisuus ja +päättäväisyys tuottaakseen laajan valikoiman vapaita manuaaleja? Taas kerran +tulevaisuutemme riippuu filosofiastamme.</p> + +<h3>Meidän täytyy puhua vapaudesta</h3> +<p> +Arvioidaan, että tänään kymmenen miljoonaa ihmistä käyttää GNU/Linux- +järjestelmiä kuten Debian GNU/Linux:a ja Red Hat “Linux”:a. Vapaa ohjelmisto +on aiheuttanut käytännöllisen edun jonka takia käyttäjät parveilevat sen +ympärillä pelkästään käytännöllisistä syistä.</p> +<p> +Hyvät seuraukset tästä ovat päivänselviä; lisää kiinnostusta tehdä vapaita +ohjelmia , lisää asiakkaita vapaita ohjelmistoja kehittäville yrityksille ja +parantuneet mahdollisuudet rohkaista yhtiöitä tekemään kaupallisia vapaita +ohjelmistoja suljettujen ei-vapaiden ohjelmistotuotteiden sijasta.</p> +<p> +Mutta kiinnostus ohjelmistoon kasvaa nopeammin kuin tietoisuus filosofiasta +johon se on perustunut ja tämä johtaa ongelmaan. Kykymme kohdata haasteet ja +uhkat selitettynä ylempänä riippuu halusta olla lujasti vapauden +kannalla. Tehdäksemme varmaksi sen, että yhteisöllämme on tämä tahto meidän +täytyy levittää ideaa uusille käyttäjille kun he tulevat yhteisöön.</p> +<p> +Mutta me olemme epäonnistumassa; pyrkimykset saada uusia käyttäjiä +yhteisöömme ylittävät pyrkimykset opettaa heille mihin yhteiskuntamme +perustuu. Meidän täytyy tehdä molempia ja pitää kummatkin pyrkimykset +tasapainossa.</p> + +<h3>“Avoin lähdekoodi”</h3> +<p> +Vapauden opettaminen uusille käyttäjille tuli vaikeammaksi vuonna 1998 kun +osa yhteisöstä päätti lopettaa termin vapaa ohjelmisto käyttämisen ja +sanoivat avoimen lähdekoodin ohjelmisto (open source) sen sijaan.</p> +<p> +Jotkut jotka suosivat tätä termiä tähtäsivät sekaannuksen välttämiseksi +johtuen siitä, että englannissa sanalla “free” on kaksi merkitystä; vapaa ja +ilmainen. Muut kuitenkin tähtäsivät hengen ja periaatteen, joka on +kannustanut vapaita ohjelmistoja kehittävää liikettä ja GNU-projektia +sivuuttamiseen vedotakseen johtajiin ja yrityskäyttäjiin joista monien +ideologia asettaa liikevoiton vapauden, yhteisön ja periaatteen +yläpuolelle. Täten avoin lähdekoodi keskittyy mahdollisuuteen tehdä +laadukasta ja tehokasta ohjelmistoa mutta karttaa ideoita vapaudesta, +yhteisöstä ja periaatteesta.</p> +<p> +“Linux”-lehdet ovat selvä esimerkki tästä; ne ovat täynnä mainoksia +ei-vapaista ohjelmistoista jotka toimivat GNU/Linux:ssa. Kun seuraava Motif +tai Qt ilmestyy niin varoittavatko nämä lehdet ohjelmoijia pysymään kaukana +siitä vai mainostavatko he sitä.</p> +<p> +Yhtiöiden tuki voi avustaa yhteisöä monilla eri tavoilla; kaikesta +huolimatta se on käyttökelpoista. Mutta heidän tukensa voittaminen puhumalla +vielä vähemmän vapaudesta ja periaatteesta voi olla tuhoisaa; se lisää +epätasapainoa ohjelmistojen suosion ja yhteisömme perusarvojen opettamisen +välillä.</p> +<p> +Termit vapaa ohjelmisto (free software) ja avoin lähdekoodi (open source) +tarkoittavat enemmän tai vähemmän samassa kategoriassa olevia ohjelmistoja, +mutta ne sanovat erilaisia asioita ohjelmistosta ja arvoista. GNU-projekti +jatkaa termin “vapaa ohjelma” käyttöä ilmaistakseen sitä, että vapaus eikä +vain teknologia on tärkeää.</p> + +<h3>Yritä!</h3> +<p> +Yodan filosofia (“Ei ole olemassa yritystä”) kuulostaa kivalta mutta se ei +toimi minun tapauksessani. Olen tehnyt suurimman osan työstäni huolissani +siitä että voisinko tehdä sen ja epävarmana siitä, että olisiko työni +tarpeeksi tuloksen saavuttamiseksi jos tekisin sen. Mutta yritin kuitenkin +koska ei ollut ketään muuta kaupunkini ja vihollisen välissä. Olen kuitenkin +yllättynyt siitä että olen joskus onnistunut.</p> +<p> +Joskus epäonnistuin; jotkut kaupungeistani kukistuivat. Mutta sitten löysin +toisen uhatun kaupungin ja valmistauduin seuraavaan taisteluun. Olen +kuitenkin aikojen saatossa oppinut etsiä uhkia ja laittaa itseni heidän ja +kaupunkini väliin kutsuen muita hakkereita mukaani.</p> +<p> +Nykyään en yleensä ole yksin. On helpotus ja ilo nähdä rykmentin hakkereita +kaivamassa linjan pitämiseksi ja huomaan, että tämä kaupunki voi +toistaiseksi selvitä. Mutta vaarat suurenevat joka vuosi ja nyt Microsoft on +erityisesti kohdistunut yhteisöömme. Me emme voi ottaa vapaata +tulevaisuuttamme varmana. Älä pidä sitä varmana! Jos haluat pitää vapautesi +sinun täytyy olla valmis puolustamaan sitä!</p> + +<div class="translators-notes"> + +<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't have notes.--> + </div> +</div> + +<!-- for id="content", starts in the include above --> +<!--#include virtual="/server/footer.fi.html" --> +<div id="footer"> +<div class="unprintable"> + +<p>Ole hyvä ja lähetä FSF & GNU -kyselyt osoitteeseen <a +href="mailto:gnu@gnu.org"><gnu@gnu.org></a>. On myös muita tapoja <a +href="/contact/">saada yhteys</a> FSF:ään. Lähetä ilmoitukset +toimimattomista linkeistä ja muut korjaukset (tai ehdotukset) osoitteeseen +<a href="mailto:webmasters@gnu.org"><webmasters@gnu.org></a>.</p> + +<p> +<!-- TRANSLATORS: Ignore the original text in this paragraph, + replace it with the translation of these two: + + We work hard and do our best to provide accurate, good quality + translations. However, we are not exempt from imperfection. + Please send your comments and general suggestions in this regard + to <a href="mailto:web-translators@gnu.org"> + + <web-translators@gnu.org></a>.</p> + + <p>For information on coordinating and submitting translations of + our web pages, see <a + href="/server/standards/README.translations.html">Translations + README</a>. --> +Me teemme kovaa työtä ja teemme parastamme luodaksemme tarkkoja, hyvän +laadun käännöksiä. Mutta, mekään emme ole täydellisiä. Lähetä kommentteja ja +pyyntöjä tästä käännöksestä osoitteeseen:<a +href="mailto:web-translators@gnu.org"><web-translators@gnu.org></a>.</p> +<p> Saadaksesi tietoa meidän verkkosivujemme käännösten lähettämisestä ja +koordinoimisesta, lue <a href="/server/standards/README.translations.html"> +Käännösten README </a></p> +</div> + +<!-- Regarding copyright, in general, standalone pages (as opposed to + files generated as part of manuals) on the GNU web server should + be under CC BY-ND 4.0. Please do NOT change or remove this + without talking with the webmasters or licensing team first. + Please make sure the copyright date is consistent with the + document. For web pages, it is ok to list just the latest year the + document was modified, or published. + + If you wish to list earlier years, that is ok too. + Either "2001, 2002, 2003" or "2001-2003" are ok for specifying + years, as long as each year in the range is in fact a copyrightable + year, i.e., a year in which the document was published (including + being publicly visible on the web or in a revision control system). + + There is more detail about copyright years in the GNU Maintainers + Information document, www.gnu.org/prep/maintain. --> +<p>Copyright © 1998, 2001, 2002, 2005, 2006, 2007, 2008, 2010, 2014, 2015, +2017, 2018, 2020 Richard Stallman</p> + +<p>Tämä sivu on julkaistu <a rel="license" +href="http://creativecommons.org/licenses/by-nd/4.0/">Creative Commons +Nimeä-EiMuutoksia 4.0-kansainvälisen lisenssin alla.</a></p> + +<!--#include virtual="/server/bottom-notes.fi.html" --> +<div class="translators-credits"> + +<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't want credits.--> +<b>Kääntänyt</b> Pyry</div> + +<p class="unprintable"><!-- timestamp start --> +Päivitetty: + +$Date: 2020/07/25 20:00:28 $ + +<!-- timestamp end --> +</p> +</div> +</div> +<!-- for class="inner", starts in the banner include --> +</body> +</html> |