summaryrefslogtreecommitdiff
path: root/talermerchantdemos/blog/articles/fi/thegnuproject.html
diff options
context:
space:
mode:
Diffstat (limited to 'talermerchantdemos/blog/articles/fi/thegnuproject.html')
-rw-r--r--talermerchantdemos/blog/articles/fi/thegnuproject.html1053
1 files changed, 1053 insertions, 0 deletions
diff --git a/talermerchantdemos/blog/articles/fi/thegnuproject.html b/talermerchantdemos/blog/articles/fi/thegnuproject.html
new file mode 100644
index 0000000..dbbe083
--- /dev/null
+++ b/talermerchantdemos/blog/articles/fi/thegnuproject.html
@@ -0,0 +1,1053 @@
+<!--#set var="ENGLISH_PAGE" value="/gnu/thegnuproject.en.html" -->
+
+<!--#include virtual="/server/header.fi.html" -->
+<!-- Parent-Version: 1.86 -->
+
+<!-- This file is automatically generated by GNUnited Nations! -->
+<title>GNU-projekti - GNU-projekti - Free Software Foundation</title>
+<meta http-equiv="Keywords" content="GNU, GNU Project, FSF, Free Software, Free Software Foundation, History" />
+
+<!--#include virtual="/gnu/po/thegnuproject.translist" -->
+<!--#include virtual="/server/banner.fi.html" -->
+<h2>GNU-projekti</h2>
+
+<p>
+Kirjoittanut <a href="http://www.stallman.org/"><strong>Richard
+Stallman</strong></a></p>
+
+<blockquote>
+<p>
+Alun perin julkaistu kirjassa <em>Open Sources</em>. Richard Stallman <a
+href="/philosophy/open-source-misses-the-point.html">ei koskaan ollut
+"avoimen lähdekoodin" tukija</a>, mutta hän antoi kirjaan tämän artikkelin,
+jotta vapaan ohjelmiston liikkeen ideat eivät puuttuisi kokonaan siitä
+kirjasta.
+</p>
+<p>
+Miksi <a
+href="/philosophy/free-software-even-more-important.html">ainoastaan
+vapaiden ohjelmistojen käyttäminen on tärkeämpää kuin koskaan</a>.
+</p>
+</blockquote>
+
+<h3>Ensimmäinen ohjelmistojenjakamisyhteisö</h3>
+<p>
+Kun aloin työskentelemään <abbr title="Massachusetts Institute of
+Technology">MIT</abbr>:n keinoälylaboratoriossa vuonna 1971 tulin osaksi
+ohjelmistojenjakamisyhteisöä, joka oli ollut olemassa useita
+vuosia. Ohjelmien jakaminen ei ollut rajoittunut vain meidän yhteisöömme; se
+oli niin vanha kuin tietokoneet, kuten reseptien jakaminen on yhtä vanhaa
+kuin ruoanlaitto. Mutta me teimme sitä enemmän kuin muut.</p>
+<p>
+Keinoälylaboratorio käytti käyttöjärjestelmää jota kutsuttiin <abbr
+title="Incompatible Timesharing System">ITS</abbr>:ksi (the Incompatible
+Timesharing System) eli epäyhteensopivaksi ajanjakamisjärjestelmäksi, jonka
+laboratorion hakkerit (1) olivat suunnitelleet ja kirjoittaneet
+assemblerilla Digitalin <abbr title="Programmed Data
+Processor">PDP</abbr>-10:lle, yhdelle sen ajan suurista tietokoneista. Tämän
+yhteisön jäsenenä, keinoälylaboratorion henkilöstöön kuuluvana hakkerina
+minun työni oli parannella tätä järjestelmää.</p>
+<p>
+Me emme kutsuneet ohjelmistojamme vapaiksi ohjelmiksi, koska termiä ei vielä
+ollut, mutta sitä se oli. Kun ihmiset toisesta yliopistosta tai yhtiöstä
+halusivat muokata ohjelmiamme niin, että he voisivat ajaa niitä omilla
+laitteistoillaan me annoimme mielellämme heidän tehdä sen. Jos näit jonkun
+käyttämässä sinulle tuntematonta ja mielenkiintoista ohjelmaa, pystyit aina
+pyytämään lähdekoodia voidaksesi lukea sen, muuttaaksesi sitä tai
+käyttääksesi osia siitä tehdäksesi uuden ohjelman.</p>
+<p>
+(1) Sanan "hakkeri" käyttö tarkoituksella "turvallisuuden murtaja" on
+massamedian aiheuttamaa hämmästystä. Me hakkerit kiellämme tuon
+tarkoituksen tunnustamisen, ja jatkamme sanan käyttöä tarkoittamaan jotakuta
+joka rakastaa ohjelmointia, jotakuta joka pitää leikkisästä viisaudesta, tai
+niitten yhdistelmä. Katso artikkelini <a
+href="http://stallman.org/articles/on-hacking.html">Hakkeroinnista</a>.</p>
+
+<h3>Yhteisön romahtaminen</h3>
+<p>
+Tilanne muuttui voimakkaasti 1980-luvun alussa kun Digital lopetti
+PDP-10-tietokoneiden valmistamisen. Sen hieno ja tehokas arkkitehtuuri
+60-luvulla ei voinut enää laajentua luonnollisesti suuriin osoiteavaruuksiin
+jotka tulivat mahdollisiksi 80-luvulla. Tämä tarkoitti sitä että lähes
+kaikki ohjelmat joista ITS koostui olivat tulleet vanhentuneiksi.</p>
+<p>
+Keinoälylaboratorion hakkeriyhteisö oli jo romahtanut, mutta ei kauan
+sitten. Vuonna 1981 Symbolics-niminen yhtiö oli palkannut pois lähes kaikki
+hakkerit keinoälylaboratoriosta, ja kuihtunut yhteisö ei enää voinut
+ylläpitää itseään. (Kirja Hackers, kirjoittanut Steve Levy selittää näitä
+tapahtumia, antaen myös kuvan yhteisöstä sen ollessa parhaimmillaan.) Kun
+keinoälylaboratorio osti uuden PDP-10-tietokoneen vuonna 1982 sen
+pääkäyttäjät päättivät käyttää Digitalin suljettua ei-vapaata
+käyttöjärjestelmää ITS:n sijasta.</p>
+<p>
+Modernit sen aikaiset tietokoneet kuten VAX tai 68020 omasivat omat
+käyttöjärjestelmänsä, mutta mikään niistä ei ollut vapaa: sinun täytyi
+allekirjoittaa vaitiolosopimus, että sait edes suoritettavan kopion.</p>
+<p>
+Tämä tarkoitti sitä, että ensimmäinen lupaus tietokoneen käyttämisessä oli
+olla auttamatta naapuria. Yhteistyössä toimiva yhteisö oli
+kielletty. Kaupallisten ei-vapaiden ohjelmistojen omistajien tekemä sääntö
+oli: “Jos jaat naapurisi kanssa olet piraatti. Jos haluat muutoksia, niin
+rukoile meitä tekemään ne”.</p>
+<p>
+Ei-vapaiden ohjelmistojen sosiaalinen järjestelmä, järjestelmä joka sanoo,
+että sinä et saa jakaa tai muuttaa ohjelmistoja on epäsosiaalinen,
+epäeettinen ja täysin väärin voi tulla joillekin lukijoille
+yllätyksenä. Mutta mitä muuta me voisimme sanoa järjestelmästä joka perustuu
+ihmisten erottamiseen ja käyttäjien pitämiseen avuttomina? Lukijat joista
+tämä idea on yllättävä ovat voineet pitää ei-vapaiden ohjelmistojen
+sosiaalista järjestelmää itsestäänselvyytenä tai tuomittuna heille ei-vapaan
+ohjelmistobisneksen termein. Ohjelmistojen julkaisijat ovat työskennelleet
+pitkään ja kovasti vakuuttaakseen ihmiset siitä että on vain yksi näkökulma
+asiaan.</p>
+<p>
+Kun ohjelmistojulkaisijat puhuvat "oikeuksiensa vahvistamisesta" tai "<a
+href="/philosophy/words-to-avoid.html#Piracy">piratismin</a> lopettamisesta"</p>
+<p>
+Yksi oletus on se, että ohjelmistoyhtiöt omaavat kyseenalaistamattoman
+oikeuden ohjelmiin ja täten kaikkiin ohjelmistojen käyttäjiin. (Jos tämä
+olisi luonnollinen oikeus niin vaikka se kuinka vahingoittaisi ihmisiä emme
+voisi protestoida sitä vastaan.) Mielenkiintoista on se, että USA:n
+perustuslaki ja laillinen traditio hylkäävät tämän näkymän; copyright ei ole
+luonnollinen oikeus vaan keinotekoinen hallituksen pakottama monopoli joka
+rajoittaa käyttäjän luonnollista oikeutta kopioida.</p>
+<p>
+Toinen oletus on se, että tärkeintä ohjelmistoissa on se että mitä sillä voi
+tehdä, että meidän tietokoneiden käyttäjien ei tulisi välittää siitä
+minkälainen yhteisö meillä saa olla.</p>
+<p>
+Kolmas oletus on se, että meillä ei olisi käyttökelpoisia ohjelmia (tai ei
+olisi jotain tiettyä ohjelmaa tekemään joku erityinen asia) jos me emme
+antaisi yhtiölle valtaa kaikkiin ohjelman käyttäjiin. Tämä oletus on
+saattanut olla vakuuttava ennen kuin vapaiden ohjelmistojen liike osoitti,
+että me voimme tehdä paljon käyttökelpoisia ohjelmia kahlitsematta niitä.</p>
+<p>
+Jos me epäämme nämä oletukset ja tuomitsemme nämä asiat perustuen
+tavalliseen järkevään moraaliin, laittaen käyttäjät ensimmäiseksi päädymme
+hyvin erilaisiin johtopäätöksiin. Tietokoneiden käyttäjien tulisi olla
+vapaita muokkaamaan ohjelmia tarpeisiinsa ja olla vapaita jakamaan
+ohjelmistoja, koska toisten ihmisten auttaminen on yhteiskunnan perusasia.</p>
+<p>
+Tässä artikkelissa ei ole tilaa laajalle selitykselle tästä
+johtopäätöksestä, joten viittaan lukijaa verkkosivuille <a
+href="/philosophy/why-free.html">
+http://gnu.org/philosophy/why-free.html</a> ja <a
+href="/philosophy/free-software-even-more-important.html">
+http://gnu.org/philosophy/free-software-even-more-important.html</a>
+</p>
+
+<h3>Perustava moraalinen valinta</h3>
+<p>
+Yhteisöni kadotessa jatkaminen kuten ennen oli mahdotonta. Sen sijaan
+kohtasin perustavaa laatua olevan moraalisen valinnan.</p>
+<p>
+Helppo valinta olisi liittyä ei-vapaiden ohjelmistojen maailmaan
+allekirjoittaen vaitiolosopimuksia ja luvaten olla auttamatta
+hakkerikaveriani. Todennäköisesti minä olisin myös kehittämässä ohjelmistoja
+jotka julkaistaan vaitiolovelvollisuuden alla, näin lisäten muiden ihmisten
+painetta heidän kavereidensa pettämiseen.</p>
+<p>
+Olisin voinut tehdä rahaa näin ja ehkä huvittaa itseäni kirjoittamassa
+koodia. Mutta tiesin, että urani lopulla katsoisin taakseni ja näkisin ne
+vuodet rakentaessani muureja ihmisten erottamiseksi ja käyttäen koko elämäni
+tehdäkseni maailmasta huonomman paikan.</p>
+<p>
+Olin jo kokenut vaitiolosopimuksen vastaanottajana olemisen kun joku
+kieltäytyi antamasta minulle ja MIT:n keinoälylaboratoriolle lähdekoodia
+tulostimemme ohjausohjelmaan. (Eräiden ominaisuuksien puute tässä ohjelmassa
+teki tulostimen käyttämisen erittäin turhauttavaksi.) Joten en voinut sanoa
+itselleni, että vaitiolosopimukset olivat viattomia. Olin erittäin vihainen
+kun hän kieltäytyi jakamasta meidän kanssamme; en voinut kääntyä ja tehdä
+saman muille.</p>
+<p>
+Toinen vaihtoehto, selvä mutta epämiellyttävä oli jättää tietokoneet. Näin
+minun taitojani ei käytettäisi väärin mutta ne olisivat kuitenkin
+hukattu. En voinut olla syyllinen käyttäjien erottamiseen ja rajoittamiseen
+mutta se tapahtuisi kuitenkin.</p>
+<p>
+Joten punnitsin eri vaihtoehtoja joilla ohjelmoija saattaisi tehdä jotain
+hyvää. Kysyin itseltäni: “Olisiko ohjelma tai ohjelmia joita voisin
+kirjoittaa tehdäkseni yhteisön mahdolliseksi taas kerran?”</p>
+<p>
+Vastaus oli selvä: se mitä tarvittiin ensimmäiseksi oli
+käyttöjärjestelmä. Se on kriittinen ohjelmisto tietokoneen
+käyttämisessä. Käyttöjärjestelmän avulla voi tehdä monia asioita mutta ilman
+sellaista ei voi käyttää tietokonetta ollenkaan. Vapaan käyttöjärjestelmän
+avulla me mahdollistaisimme taas hakkereiden yhteisön joka tekee yhteistyötä
+ja kutsua kenet tahansa mukaan. Ja kuka tahansa pystyisi käyttämään
+tietokonetta toimimatta ystäviään vastaan.</p>
+<p>
+Käyttöjärjestelmän kehittäjänä minulla oli tarpeelliset kyvyt tähän
+työhön. Joten vaikka en voinut olla varma menestyksestä ymmärsin, että minut
+oli valittu tekemään työ. Päätin tehdä järjestelmästä yhteensopivan Unix:n
+kanssa joten se olisi ajettavissa useilla eri laitteistoarkkitehtuureilla ja
+näin Unix:n käyttäjät pystyisivät helposti vaihtamaan siihen. Nimi GNU
+valittiin seuraten hakkeritraditiota itsensä sisältävänä akronyyminä
+lauseesta "GNU's Not Unix." Se lausutaan <a href="/gnu/pronunciation.html">
+yhtenä sanana kovalla G:llä</a>.</p>
+<p>
+Käyttöjärjestelmä ei tarkoita vain ydintä joka on tuskin tarpeeksi muiden
+ohjelmien ajamiseen. 1970-luvulla jokainen mainitsemisen arvoinen
+käyttöjärjestelmä sisälsi komentotulkkeja, assemblereita, kääntäjiä,
+tulkkeja, debuggereita, tekstieditoreita, postitusohjelmia ja paljon
+muutakin. ITS:ssä, Multics:ssa, VMS:ssä ja Unix:ssa olivat
+ne. GNU-käyttöjärjestelmä sisältäisi myös ne.</p>
+<p>
+Myöhemmin kuulin nämä sanat Hillel:n sanomana (1):</p>
+
+<blockquote><p>
+ Jos minä en ole itselleni, kuka on minulle?<br />
+ Jos olen vain itselleni, mikä minä olen?<br />
+ Jos ei nyt, koska?
+</p></blockquote>
+<p>
+Päätös GNU-projektin aloittamisesta perustui samanlaiseen henkeen.</p>
+<p>
+(1) Ateistina en seuraa mitään uskonnollisia johtajia mutta joskus ihailen
+jotain mitä joku heistä on sanonut.</p>
+
+<h3>Vapaus</h3>
+<p>
+Termi vapaa ohjelmisto ymmärretään joskus väärin. Sillä ei ole mitään
+tekemistä hinnan kanssa. On vain kyse vapaudesta. Siksi tässä on määritelmä
+termistä vapaa ohjelmisto.</p>
+
+<p>Ohjelmisto on vapaa sinulle, käyttäjälle jos:</p>
+
+<ul>
+ <li>Sinulla on vapaus käyttää ohjelmaa, mihin tahansa tarkoitukseen.</li>
+
+ <li>Sinulla on vapaus muokata ohjelmaa tarpeisiisi. (Tämän vapauden
+toteuttaminen käytännössä vaatii että sinulla on pääsy lähdekoodiin, koska
+muutosten tekeminen ohjelmaan ilman lähdekoodia on erittäin vaikeaa.)</li>
+
+ <li>Sinulla on vapaus levittää kopioita, joko ilmaiseksi tai maksua vastaan.</li>
+
+ <li>Sinulla on vapaus levittää muokattuja versioita ohjelmasta siten , että
+yhteisö voi hyötyä tekemistäsi muutoksista.</li>
+</ul>
+<p>
+Koska termi vapaa viittaa vapauteen eikä hintaan, ei ole ristiriitaa
+vapaiden ohjelmistojen myynnissä. Itse asiassa vapaus myydä kopioita on
+tärkeä: kokoelmat vapaita ohjelmistoja joita myydään CD-ROM-levyillä ovat
+tärkeitä yhteisölle ja niiden myyminen on tärkeä tapa hankkia rahoitusta
+vapaiden ohjelmistojen kehittämiseen. Täten ohjelma jota ihmiset eivät ole
+vapaita laittamaan joihinkin näistä kokoelmista ei ole vapaa ohjelma.</p>
+<p>
+Johtuen sanan "free" (ilmainen,vapaa) moniselitteisyydestä ihmiset ovat
+kauan etsineet vaihtoehtoja mutta kukaan ei ole löytänyt
+sopivaa. Englannissa on enemmän sanoja ja nyansseja kuin missään muussa
+mutta siitä puuttuu helppo ja yksiselitteinen sana joka tarkoittaa vapaa
+kuten vapaus.</p>
+
+<h3>GNU-ohjelmistot ja GNU-järjestelmä</h3>
+<p>
+Kokonaisen järjestelmän kehittäminen on suuri projekti. Tehdäkseni sen
+mahdolliseksi päätin sovittaa ja käyttää siihen jo olemassa olevia vapaita
+ohjelmistoja aina kun oli mahdollista. Esimerkiksi päätin heti alussa
+käyttää TeX:iä tekstinmuotoilijana ja muutama vuosi sen jälkeen päätin
+käyttää X-ikkunointijärjestelmää oman ikkunointijärjestelmän GNU:lle
+kirjoittamisen sijasta.</p>
+<p>
+Tämän päätöksen takia GNU-järjestelmä ei ole sama kuin kokoelma
+GNU-ohjelmistoja. GNU-järjestelmä sisältää ohjelmia jotka eivät ole
+GNU-ohjelmia, ohjelmia jotka muut ihmiset ja projektit ovat kehittäneet
+omiin käyttötarkoituksiinsa mutta joita me voimme käyttää koska ne ovat
+vapaita ohjelmistoja.</p>
+
+<h3>Projektin aloittaminen</h3>
+<p>
+Tammikuussa 1984 lopetin työni MIT:ssä ja aloin kirjoittamaan
+GNU-ohjelmia. MIT:n jättäminen oli tarpeellista koska näin se ei voinut
+vaikuttaa GNU:n levittämiseen vapaana ohjelmistona. Jos olisin pysynyt MIT:n
+henkilökunnassa, MIT olisi voinut väittää työtäni omakseen ja määrätä omat
+levityssäännöt tai jopa muuttaa työn ei-vapaaksi ohjelmistoksi.</p>
+<p>
+Kuitenkin professori Winston, silloinen MIT:n keinoälylaboratorion johtaja
+kutsui minut sydämellisesti jatkamaan laboratorion laitteiston käyttämistä.</p>
+
+<h3>Ensiaskeleet</h3>
+<p>
+Pian GNU-projektin aloittamisen jälkeen, kuulin ohjelmasa nimeltään “Free
+University Compiler Kit” joka tunnettiin myös nimellä VUCK. (Tanskan kielen
+sana vapaa on kirjoitettu <em>v</em>:llä) Tämä kääntäjä oli suunniteltu
+hallitsemaan useita kieliä kuten C ja Pascal ja se pystyi tuottamaan koodia
+useille kohdekoneille. Kirjoitin ohjelman tekijälle kysyen että voisiko GNU
+käyttää sitä.</p>
+<p>
+Hän vastasi naurettavasti kertoen, että yliopisto oli vapaa mutta kääntäjä
+ei. Täten päätin että ensimmäinen ohjelmani GNU-projektille olisi kääntäjä
+joka tukisi useita laitteistoalustoja ja ohjelmointikieliä.</p>
+<p>
+Toivoen että välttäisin koko kääntäjän kirjoittamisen itse, hankin
+lähdekoodin Pastel-kääntäjään joka tuki useita laitteistoalustoja ja se oli
+kehitetty Lawrence Livermore Lab:ssa. Se oli kirjoitettu
+järjestelmäohjelmointiin suunnitellulla laajennetulla Pascal- versiolla jota
+se myös tuki. Lisäsin C-liittymän siihen ja aloin sovittamaan sitä Motorola
+68000-tietokoneelle. Mutta minun täytyi luovuttaa kun huomasin, että
+kääntäjä vaati useita megatavuja tilaa pinosta ja saatavilla oleva 68000
+Unix-järjestelmä sallisi vain 64 kilotavua.</p>
+<p>
+Sitten ymmärsin että Pastel-kääntäjä toimi jäsentämällä koko sille syötetyn
+tiedoston syntaksipuuksi kääntäen koko syntaksipuun ketjuksi käskyjä, ja
+vasta sitten tehden lopputuloksen vapauttamatta missään vaiheessa
+tallennustilaa. Tässä vaiheessa päättelin, että minun täytyisi kirjoittaa
+uusi kääntäjä alusta alkaen. Tämä uusi kääntäjä tunnetaan nimellä <abbr
+title="GNU Compiler Collection">GCC</abbr>; mitään Pastel-kääntäjän koodia
+ei ole käytetty siinä mutta onnistuin sovittamaan ja käyttämään siinä
+C-liittymää jonka olin kirjoittanut. Mutta se oli pari vuotta myöhemmin;
+ensin työskentelin GNU Emacsin parissa.</p>
+
+<h3>GNU Emacs</h3>
+<p>
+Aloin työskentelemään GNU Emacsin parissa syyskuussa 1984, ja vuoden 1985
+alussa se alkoi olla käytettävä. Tämä mahdollisti minulle Unix-järjestelmien
+käytön tekstin editoinnissa koska minulla ei ollut mitään mielenkiintoa
+opetella vi- tai ed-editoreita olin tehnyt editointini muunlaisilla koneilla
+sitä ennen.</p>
+<p>
+Tässä vaiheessa ihmiset alkoivat haluta käyttää GNU Emacs:ia josta aiheutui
+kysymys kuinka levittää sitä. Tietenkin laitoin sen anonyymiftp-palvelimelle
+tietokoneelle jota olin käyttänyt MIT:ssä. (Tämä tietokone, prep.ai.mit.edu,
+tuli näin ensisijaiseksi GNU:n ftp-levityspaikaksi; kun se poistui käytöstä
+pari vuotta myöhemmin, siirsimme nimen uudelle ftp-palvelimellemme.) Mutta
+sinä aikana monet kiinnostuneet ihmiset eivät olleet Internetissä eivätkä
+siten voineet saada kopiota ftp:llä. Joten kysymys oli; mitä sanoisin
+heille?</p>
+<p>
+Olisin voinut sanoa: "Etsi ystävä joka on verkossa ja voi tehdä kopion
+sinulle." Tai olisin voinut tehdä saman kuin alkuperäisen PDP-10 Emacsin
+kanssa: kertoa heille: "Lähetä minulle kasettinauha ja <abbr
+title="Self-addressed Stamped Envelope">SASE</abbr>, ja lähetän sen takaisin
+Emacsin kanssa." Mutta minulla ei ollut työtä, ja olin etsimässä tapoja
+saada rahaa vapaasta ohjelmistosta. Joten, ilmaisin että postittaisin
+nauhoja niille, jotka haluaisivat sellaisen, 150 dollarin maksusta. Tällä
+tavalla, aloitin vapaan ohjelmiston jakelu-bisneksen, edeltäjä yrityksille,
+jotka tänään jakelevat kokonaisia GNU/Linux-jakelupaketteja.</p>
+
+<h3>Onko ohjelma vapaa kaikille sen käyttäjille?</h3>
+<p>
+Jos ohjelma on vapaa kun tekijä julkaisee sen ei välttämättä tarkoita sitä,
+että se tulee olemaan vapaa kaikille jotka saavat kopion siitä. Esimerkiksi,
+<a href="/philosophy/categories.html#PublicDomainSoftware">“public
+domain”-ohjelmisto</a> (ohjelmisto jolla ei ole copyrightia) on vapaa mutta
+kuka tahansa voi tehdä muokatun, ei-vapaan version siitä. Samoin monet
+vapaat ohjelmat ovat copyrightin alla mutta levitettynä yksinkertaisilla,
+sallivilla lisensseillä jotka sallivat ei-vapaiden versioiden tekemisen.</p>
+<p>
+Paradigmaattinen esimerkki tästä ongelmasta on
+X-ikkunonitijärjestelmä. Kehitettynä MIT:ssä, ja levitettynä vapaana
+ohjelmana sallivalla lisenssillä se otettiin pian käyttöön useissa
+tietokonefirmoissa. He lisäsivät X:n heidän ei-vapaisiin
+Unix-järjestelmiinsä vain binäärimuodossa saman vaitiolosopimuksen
+kanssa. Nämä kopiot X:stä eivät olleet yhtään sen vapaampia kuin Unix oli.</p>
+<p>
+X-ikkunointijärjestemän kehittäjät eivät ajatelleet tätä ongelmana. He
+olettivat ja tarkoittivat näin käyvän. Heidän tavoitteensa ei ollut vapaus,
+vain “menestys” määritettynä “saada monta käyttäjää”. He eivät välittäneet
+käyttäjien vapaudesta. Vain siitä, että heitä pitäisi olla paljon.</p>
+<p>
+Tämä johti paradoksiin jossa kaksi eri tapaa laskea vapauden määrä antoivat
+eri vastaukset kysymykseen “Onko tämä ohjelma vapaa?”. Jos päättäisit
+perustuen MIT:n version lisenssiin sanoisit, että X oli vapaa ohjelma. Mutta
+jos mittaisit keskimääräisen X:n käyttäjän vapautta sanoisit, että X ei
+ollut vapaa. Useimmat X:n käyttäjät ajoivat ei-vapaita versioita jotka
+tulivat Unix-järjestelmien mukana eivätkä vapaata versiota.</p>
+
+<h3>Copyleft ja GNU GPL</h3>
+<p>
+GNU:n tavoite oli antaa käyttäjille vapaus eikä vain olla suosittu. Joten me
+tarvitsimme lisenssin joka estäisi GNU-ohjelmistoja kadottamasta
+vapauttaan. Tapa jota me käytämme tunnetaan nimellä "copyleft".(1)</p>
+<p>
+Copyleft käyttää copyright-lakia, mutta kääntää sen ympäri tehdäkseen
+normaalin tarkoituksensa vastakohdan: sen sijaan, että se rajoittaa
+ohjelmaa, siitä tulee tarkoitus pitää ohjelma vapaana.</p>
+<p>
+Copyleftin perusidea on se, että me annamme kaikille luvan ajaa ohjelmaa,
+kopioida ohjelmaa ja levittää muokattuja versioita ohjelmasta mutta ei lupaa
+lisätä omia rajoituksiaan. Näin tärkeät vapaudet jotka määrittävät termin
+vapaa ohjelmisto ovat taatut jokaiselle jolla kopio on; niistä tulee
+luovuttamattomia oikeuksia.</p>
+<p>
+Jotta copyleft toimisi tulisi muokattujen versioiden myös olla vapaita. Tämä
+takaa sen, että työ joka perustuu meihin tulee saataville yhteisölle jos se
+on julkistettu. Kun ohjelmoijat jotka ohjelmoivat työkseen parantavat
+vapaaehtoisesti GNU-ohjelmia copyleft estää heidän työnantajiaan sanomasta:
+“Sinä et voi jakaa näitä muutoksia, koska me aiomme tehdä ei-vapaan version
+tuosta ohjelmasta.”</p>
+<p>
+Vaatimus siitä, että muutosten täytyy olla vapaita on olennainen jos me
+haluamme taata vapauden joka käyttäjälle. Yhtiöt jotka yksityistivät
+X-ikkunointijärjestelmän tekivät yleensä joitain muutoksia sovittaakseen sen
+heidän laitteistoilleen ja järjestelmilleen. Nämä muutokset olivat pieniä
+verrattuna X:ään mutta ne eivät olleet mitättömiä. Jos muutoksien tekeminen
+on veruke vapauden kieltämiseksi käyttäjiltä kenen tahansa olisi helppoa
+hyötyä tästä verukkeesta.</p>
+<p>
+Tähän liittyvä asia koskee vapaan ohjelman yhdistämistä ei-vapaaseen
+koodiin. Sellainen yhdistelmä olisi lopulta ei-vapaa; ne vapaudet jotka
+puuttuvat ei-vapaasta osasta puuttuisivat myös koko
+yhdistelmästä. Tämänlaisten muutosten salliminen avaisi reiän joka olisi
+tarpeeksi suuri upottamaan laivan. Täten kriittinen vaatimus copylefille on
+tukkia tämä reikä: kaikki mitä lisätään tai yhdistetään copyleft-ohjelmaan
+aiheuttaa sen, että tämä suurempi kokonaisuus on myös vapaa ja
+copyleft-ohjelma.</p>
+<p>
+Erityinen toteutus copyleftistä, se jota me käytämme suurimmalle osalle
+GNU-ohjelmia on GNU General Public License (GNU Yleinen Julkinen Lisenssi)
+tai GNU GPL lyhyesti. Meillä on myös muunlaisia copylefteja joita käytetään
+erityisissä tilanteissa. GNU-käyttöohjeet ovat myös copyleftin alla mutta
+käyttävät paljon yksinkertaisempaa copyleftiä, koska GNU GPL:n
+monimutkaisuus ei ole tarpeellista manuaaleille. (2)</p>
+<p>
+(1) Vuonna 1984 tai 1985, Don Hopkins (hyvin mielikuvituskykyinen kaveri)
+lähetti minulle kirjeen. Kirjeeseen oli kirjoitettu useita huvittavia
+sanontoja mukaanlukien tämä: “Copyleft—all rights reversed” (“Copyleft-
+kaikki oikeudet käännetty”). Käytin sanaa “copyleft” nimetäkseni
+levitysidean jota minä kehitin silloin.</p>
+
+<p>
+(2) Me nykyään käytämme <a href="/licenses/fdl.html">GNU Free Documentation
+Licenseä</a> dokumentaatiota varten.</p>
+
+<h3>Free Software Foundation</h3>
+
+<p>Kiinnostus Emacs:n käyttämisestä kasvoi, muut ihmiset tulivat mukaan
+GNU-projektiin ja me päätimme että oli aika etsiä rahoitusta taas
+kerran. Joten vuonna 1985 me loimme <a href="http://www.fsf.org/">Free
+Software Foundation</a>, veroista vapaan hyväntekeväisyysjärjestön vapaiden
+ohjelmien kehitykselle. <abbr title="Free Software Foundation">FSF</abbr>
+otti myös hoitaakseen Emacs-nauhojen levitysbisneksen; myöhemmin se laajensi
+tätä lisäten muita vapaita ohjelmistoja (myös GNU ja ei-GNU) nauhalle ja
+myyden myös manuaaleja.</p>
+
+<p>Suurin osa FSF:n tuotosta tuli vapaiden ohjelmistojen ja muiden palvelujen
+(lähdekoodi-CD:t, binääri-CD:t, mukavasti tulostetut käyttöohjeet, kaiken
+mukana vapaus jakaa ja muokata), ja Deluxe-jakeluiden (ohjelmistojakelut,
+johon laitoimme täyden ohjelmistokokoelman käyttähän valitsemalle
+alustalle). Tänään FSF edelleen <a href="http://shop.fsf.org/"> myy
+käyttöohjeita ja muuta</a>, mutta se saa suurimman osan rahoituksestaan
+jäsenmaksuista. Voit liittyä FSF:ään osoitteessa <a
+href="http://fsf.org/join">fsf.org</a>.</p>
+
+<p>Free Software Foundation:in alaiset ovat kirjoittaneet ja ylläpitäneet
+useita GNU-ohjelmistoja. Kaksi huomattavaa ovat C-kirjasto ja kuori (shell)
+GNU C-kirjasto on se jota jokainen GNU/Linux-järjestelmässä ajettava ohjelma
+käyttää kommunikointiin Linux:n kanssa. Sen on kehittänyt Free Software
+Foundationin henkilöstön jäsen Roland McGrath. Kuori jota käytetään
+useimmissa GNU/Linux-järjestelmissä on <abbr title="Bourne Again
+Shell">BASH</abbr> , the Bourne Again Shell (1) jonka on kehittänyt FSF:n
+alainen Brian Fox.</p>
+
+<p>Me rahoitimme näiden ohjelmien kehittämisen siksi, että GNU-projektissa ei
+ollut kyse vain työkaluista tai kehitysympäristöstä. Meidän tavoitteemme oli
+täydellinen käyttöjärjestelmä ja nämä ohjelmat olivat ne jotka tarvittaisiin
+siihen tavoitteeseen pääsemiseksi.</p>
+
+<p>(1) "Bourne Again Shell" on vitsi nimestä "Bourne Shell", joka oli
+tavallinen Unix:n komentotulkki.</p>
+
+<h3>Vapaiden ohjelmien tuki</h3>
+
+<p>Vapaiden ohjelmistojen filosofia hylkää tietyn laajalle levinneen
+bisnestavan, mutta se ei ole bisnestä vastaan. Kun liikeala kunnioittaa
+käyttäjien vapautta, me toivotamme heille menestystä.</p>
+
+<p>Emacs:n kopioiden myyminen osoittaa yhdenlaisen elinkeinon vapailla
+ohjelmilla. Kun FSF otti haltuunsa sen elinkeinon tarvitsin toisen tavan
+ansaita elantoni. Löysin sen palvelujen myynnistä liittyen ohjelmiin jotka
+olin kehittänyt. Tämä sisälsi opettamisen aiheista kuten kuinka ohjelmoida
+GNU Emacs:ia ja kuinka muokata GCC:tä ja ohjelmistonkehitystä, suurilta osin
+GCC:n muokkaamista toimivaksi uusilla laitteistoalustoilla.</p>
+
+<p>Tänään useat eri yhtiöt harjoittavat jokaista näistä erilaisista
+elinkeinoista liittyen vapaisiin ohjelmiin. Jotkut levittävät vapaita
+ohjelmistoja CD-ROM-levyillä; toiset myyvät tukea eri tasoilla aina
+käyttäjän kysymyksiin vastaamisesta bugien korjaamiseen ja uusien
+merkittävien ominaisuuksien lisäämiseen. On jopa näkyvissä uusia
+ohjelmistoyhtiöitä jotka perustavat liiketoimintansa uusien vapaiden
+ohjelmien kehittämiseen.</p>
+
+<p>Ole varuillasi, sillä vaikka useat yhtiöt jotka yhdistävät itsensä termiin
+avoin lähdekoodi (open source) ne oikeastaan perustavat elinkeinonsa
+ei-vapaille ohjelmistoille jotka toimivat vapaiden ohjelmien kanssa. Nämä
+yhtiöt eivät kehitä vapaita ohjelmia vaan ovat yhtiöitä jotka koettelevat
+käyttäjien vapautta ohjelmistoillaan. He kutsuvat näitä ohjelmia
+“lisäarvoisiksi” joka heijastaa arvoja jotka he haluaisivat meidän
+hyväksyvän: mukavuus vapauden edelle. Jos me arvostamme vapautta enemmän
+meidän tulisi kutsua näitä “vapaudesta vähennetyiksi” tuotteiksi.</p>
+
+<h3>Tekniset tavoitteet</h3>
+
+<p>GNU:n päätavoite oli se, että se olisi vapaa ohjelmisto. Vaikka jos GNU:lla
+ei olisi mitään teknistä etua verrattuna Unix:iin sillä olisi sosiaalinen
+etu, antaen käyttäjien tehdä yhteistyötä ja eettinen etu, käyttäjien
+vapauden kunnioittaminen.</p>
+
+<p>Mutta oli luonnollista käyttää tunnettuja standardeja työssä. Kuten
+esimerkiksi dynaamisesti jaetut datarakenteet mielivaltaisten määrättyjen
+kokorajoitusten välttämiseksi ja kaikkien mahdollisten 8-bittisten koodien
+käsittely aina kun se oli järkevää.</p>
+
+<p>Lisäksi hylkäsimme Unix:n keskittymisen pieneen muistin kokoon päättäen olla
+tukematta 16-bittisiä koneita (oli selvää että 32-bittiset koneet olisivat
+yleistyneet siihen mennessä kun GNU-järjestelmä valmistuisi) ja mitään
+pyrkimyksiä muistin käytön vähentämiseksi ei ollut ellei se ylittänyt yhtä
+megatavua. Ohjelmissa joissa suurten tiedostojen käsittely ei ollut
+kriittistä rohkaisimme ohjelmoijia lukemaan koko tiedoston muistiin ja vasta
+sitten tutkia sen sisältöä huolehtimatta I/O:sta.</p>
+
+<p>Nämä päätökset sallivat useiden GNU-ohjelmien voittaa Unix-vastineensa
+luotettavuudessa ja nopeudessa.</p>
+
+<h3>Lahjoitetut tietokoneet</h3>
+
+<p>Kun GNU-projektin maine kasvoi ihmiset alkoivat tarjota lahjoituksina
+tietokoneita jotka ajoivat Unixia projektille. Nämä olivat hyvin
+käyttökelpoisia, koska helpoin tapa kehittää komponentteja GNU:lle oli tehdä
+se Unix-järjestelmässä ja korvata tämän järjestelmän komponentit pala
+palalta. Mutta tämä aiheutti eettisen kysymyksen: oliko Unix:n kopion
+hallussapitäminen oikein meille.</p>
+
+<p>Unix oli (ja on) ei-vapaata ohjelmistoa ja GNU-projektin filosofia sanoi
+että meidän ei pitäisi käyttää ei-vapaita ohjelmia. Mutta vedoten samaan
+päättelyyn joka johtaa siihen päätökseen että väkivaltaisuus
+itsepuollustuksessa on sallittua päätin, että oli oikeutettua käyttää
+ei-vapaata ohjelmistoa kun se oli kriittistä vapaan korvaavan komponentin
+kehittämiseen joka auttaisi muita olemaan käyttämättä ei-vapaata
+komponenttia.</p>
+
+<p>Mutta jos tämä oli perusteltu paha, se oli kuitenkin paha. Tänään meillä ei
+enää ole yhtäkään kopiota Unix:sta, koska olemme korvanneet ne vapailla
+käyttöjärjestelmillä. Jos emme voineet korvata tietokoneen
+käyttöjärjestelmää vapaalla, me korvasimme koneen sen sijaan.</p>
+
+<h3>GNU:n tehtävälista</h3>
+
+<p>Kun GNU-projekti edistyi ja yhä enemmän järjestelmäkomponentteja löydettiin
+tai kehitettiin, niin lopulta tuli käyttökelpoiseksi tehdä lista jäljellä
+olevista aukoista. Me käytimme sitä uusien kehittäjien värväämiseen
+puuttuvien palojen kirjoittamiseksi. Tämä lista tuli tunnetuksi GNU:n
+tehtävälistana. Puuttuvien Unix-komponenttejen lisäksi me listasimme
+muitakin sekalaisia ohjelmisto- ja dokumentointiprojektien tuotoksia jotka
+me arvelimme täysin täydellisen järjestelmän tarvitsevan.</p>
+
+<p>Tänään (1), tuskin yhtäkään Unix-komponenttia on jäljellä GNU:n
+tehtävälistassa, koska nämä työt on jo tehty lukuunottamatta muutamia
+epäolennaisia. Mutta lista on täynnä projekteja joita jotkut saattaisivat
+kutsua “sovelluksiksi”. Mutta ohjelma joka on käyttökelpoinen muille kuin
+pienelle osalle käyttäjistä olisi hyödyllistä lisätä käyttöjärjestelmään.</p>
+
+<p>Jopa pelit ovat tehtävälistalla ja ovat olleet sillä alusta lähtien. Unix
+sisälsi pelejä joten luonnollisesti GNU:ssa täytyi olla niitä myös. Mutta
+yhteensopivuus ei ollut ei ollut tärkeää peleissä, joten emme nähneet
+tarpeelliseksi tehdä peleistämme samanlaisia kuin Unix:ssa. Sen sijaan me
+listasimme laajan valikoiman erilaisia pelejä joista käyttäjät voisivat
+pitää.</p>
+
+<p>(1) Tuo oli kirjoitettu vuonna 1998. Vuonna 2009 me emme enää pidä
+tehtävälistaa. Yhteisö kehittää vapaata ohjelmistoa niin nopeasti, että
+emme enää voi seurata heitä. Sen sijaan, meillä on lista korkean
+prioriteetin projekteista, paljon lyhyempi lista projekteista, joita me
+haluamme ihmisten kirjoittavan.</p>
+
+<h3>GNU:n lisenssi kirjastoille, LGPL</h3>
+
+<p>GNU:n C-kirjasto käyttää erityistä copyleftiä nimeltään GNU Library General
+Public License (GNU Kirjasto Yleinen Julkinen Lisenssi) joka antaa luvan
+yhdistää ei-vapaita ohjelmistoja kirjastoon. Miksi tehdä tämä poikkeus?</p>
+
+<p>Se ei ole periaatteellinen asia; ei ole olemassa periaatetta jonka mukaan
+ei-vapaat ohjelmistot ovat oikeutettuja sisältämään meidän koodiamme. (Miksi
+avustaa projektia joka kieltäytyy jakamisesta kanssamme?) LGPL:n käyttäminen
+C-kirjastolle tai mille tahansa kirjastolle on strateginen kysymys.</p>
+
+<p>C-kirjasto tekee yleisen tehtävän; jokainen ei-vapaa järjestelmä tai
+kääntäjä sisältää C-kirjaston. Täten, laittaen meidän C-kirjastomme
+saataville vain vapaille ohjelmille ei olisi antanut niille mitään etua,
+vaan se olisi vain vähentänyt kirjastomme käyttöä.</p>
+
+<p>Yksi järjestelmä on poikkeus tälle: GNU-järjestelmän (ja tämä sisältää
+GNU/Linux:n), sisältämä GNU:n C-kirjasto on ainut C-kirjasto. Joten GNU:n
+C-kirjaston lisenssi päättää onko mahdollista kääntää ei-vapaa ohjelma
+GNU-järjestelmälle. Ei ole olemassa eettistä syytä sallia ei-vapaat ohjelmat
+GNU-järjestelmässä, mutta strategisesti näyttää siltä, että niiden
+hylkääminen lamauttaisi GNU-järjestelmän käyttöä enemmän kuin se kannustaisi
+kehittämään vapaita ohjelmia. Tämän takia kirjasto-GPL:n käyttäminen on hyvä
+strategia C-kirjastolle.</p>
+
+<p>Muille kirjastoille strateginen päätös täytyy tehdä tilanteen mukaan. Kun
+kirjasto tekee erityisen tehtävän joka voi auttaa tietyn tyyppisiä ohjelmia,
+sen julkaiseminen GPL:n alla rajoittaen sen vain vapaisiin ohjelmiin on tapa
+auttaa muita vapaiden ohjelmien kehittäjiä, antaen heille edun ei-vapaita
+ohjelmia vastaan.</p>
+
+<p>Ajattele GNU Readline:a, kirjastoa joka kehitettiin komentorivieditoinnin
+tarjoamiseksi BASH:lle. Readline on julkaistu tavallisen GNU GPL:n alla eikä
+kirjasto-GPL:n. Tämä todennäköisesti vähentää Readline:n käyttöä, mutta se
+ei ole menetys. Ainakin yhdestä ohjelmasta on tullut vapaa siksi että se
+voisi käyttää GNU Readlinea, ja se on todellinen saavutus yhteisölle.</p>
+
+<p>Ei-vapaiden ohjelmistojen kehittäjillä on etuja jotka raha tarjoaa; vapaiden
+ohjelmistojen kehittäjien täytyy hyötyä siitä, että heillä on
+toisensa. Toivon, että jonain päivänä meillä on suuri valikoima
+GPL-lisensoituja kirjastoja joille ei ole ei-vapaata vastinetta, tarjoten
+näin käyttökelpoisia moduuleja, rakennuspalikkoja uusille vapaille
+ohjelmistoille antaen huomattavan edun tulevalle vapaiden ohjelmien
+kehittämiselle.</p>
+
+<p>(1) Tätä lisenssiä kutsutaan nykyään nimellä GNU Lesser General Public
+License, välttääkseen sen idean antamista, että kaikkien kirjastojen pitäisi
+käyttää sitä. Katso<a href="/philosophy/why-not-lgpl.html"> Miksi sinun ei
+pitäisi käyttää Lesser GPL:ää sinun seuraavalle kirjastollesi</a> lisätietoa
+varten.</p>
+
+<h3>Kutinan raapimista?</h3>
+<p>
+Eric Raymond sanoo: “Jokainen hyvä ohjelmistoprojekti alkaa kehittäjän oman
+kutinan raapimisella.” Ehkä näin käy joskus, mutta useat tärkeät osat
+GNU-ohjelmistosta kehitettiin täydellisen, vapaan käyttöjärjestelmän
+tekemisen mahdollistamiseksi. Ne tulevat visiosta ja suunnitelmasta eivätkä
+impulssista.</p>
+<p>
+Esimerkiksi kehitimme GNU C-kirjaston koska Unix:n kaltainen järjestelmä
+tarvitsee C-kirjaston, BASH:n koska Unix:in kaltainen järjestelmä tarvitsee
+kuoren ja GNU tar:n koska Unix:n kaltainen järjestelmä tarvitsee
+tar-ohjelman. Sama pätee myös moniin omiin ohjelmiini; GNU C-kääntäjään, GNU
+Emacsiin, GDB:hen ja GNU Make:en.</p>
+<p>
+Jotkut GNU-ohjelmat kehitettiin selvitäksemme tietyistä uhista
+vapaudellemme. Näin me kehitimme gzipin korvataksemme Compress-ohjelman jota
+yhteisö ei enää voinut käyttää <abbr
+title="Lempel-Ziv-Welch">LZW</abbr>-patenttien takia. Me löysimme ihmisiä
+kehittämään LessTif:n, ja tämän jälkeen aloitimme <abbr title="GNU Network
+Object Model Environment">GNOME</abbr>:n ja Harmony:n, selvitäksemme
+tiettyjen ei-vapaiden kirjastojen aiheuttamista ongelmista (katso alas). Me
+kehitämme GNU Privacy Guardia korvatakseen suositun ei-vapaan
+salakirjoitusohjelmiston, koska käyttäjien ei pitäisi tehdä valintaa
+yksityisyyden ja vapauden välillä.</p>
+<p>
+Tietenkin ihmiset jotka kirjoittavat näitä ohjelmia kiinnostuivat työn
+aikana ja monet lisäsivät niihin useita ominaisuuksia heidän omien
+tarpeittensa ja mielenkiinnon takia. Mutta ohjelma ei ole olemassa siksi.</p>
+
+<h3>Odottamattomia ohjelmienkehitysprojekteja</h3>
+<p>
+GNU-projektin alussa kuvittelin, että me kehittäisimme koko GNU-järjestelmän
+ja sitten julkaisisimme sen kokonaisena. Mutta niin ei kuitenkaan
+tapahtunut.</p>
+<p>
+Koska jokainen GNU-järjestelmän komponentti toteutettin Unix:ssa jokaista
+näistä komponenteista pystyttiin ajamaan Unix:eissa kauan ennen kuin
+täydellinen GNU-järjestelmä oli olemassa. Joistain näistä ohjelmista tuli
+suosittuja ja käyttäjät alkoivat laajentaa niitä ja sovittamaan niitä
+useille epäyhteensopiville Unix-versioille ja joskus muillekin.</p>
+<p>
+Prosessi teki näistä ohjelmista paljon tehokkaampia, ja veti puoleensa
+rahoitusta ja avustuksia GNU-projektille. Mutta se luultavasti myös
+viivästytti minimaalisen toimivan järjestelmän valmistumista useita vuosia,
+kun GNU-kehittäjien aikaa kului näiden sovitusten ylläpitämiseen ja uusien
+ominaisuuksien lisäämiseen olemassaoleviin komponentteihin puuttuvien
+komponenttien kirjoittamisen sijasta.</p>
+
+<h3>GNU Hurd</h3>
+<p>
+Vuonna 1990 GNU-järjestelmä oli lähes valmis; ainut suuri puuttuva
+komponentti ole ydin. Me olimme päättäneet toteuttaa ytimemme
+palvelinprosesseina joita ajetaan Machilla. Mach on mikroydin joka on
+kehitetty Carnegie Mellon-yliopistossa ja täten Utahin yliopistossa; GNU
+Hurd on kokoelma palvelimia (tai “lauma GNU:ita”) joita ajetaan Machilla ja
+jotka toteuttavat useita Unix:n ytimen tehtäviä. Kehitysprosessin alku
+viivästyi kun me odotimme Machin julkaisua vapaana ohjelmana kuten oli
+luvattu.</p>
+<p>
+Yksi syy tähän malliin oli vaikeimmalta vaikuttavan työn välttämistä;
+ydinohjelman debuggaamista ilman lähdekooditason debuggeria. Tämä osa oli jo
+tehty Machissa ja me odotimme Hurd-palvelinten debuggaamista käyttäjätason
+ohjelmina GDB:n avulla. Mutta sen mahdolliseksi tekeminen vei kauan aikaa ja
+useasäikeiset palvelimet jotka lähettävät viestejä toisilleen ovat
+paljastuneet erittäin vaikeiksi debugata. Hurd:in työstäminen vakaaksi on
+venynyt useita vuosia.</p>
+
+<h3>Alix</h3>
+<p>
+GNU-ydintä ei alun perin tarkoitettu kutsuttavaksi HURD:ksi. Sen
+alkuperäinen nimi oli Alix, nimettynä sen aikaisen kultani mukaan. Hän,
+Unix-pääkäyttäjä oli osoittanut kuinka hänen nimensä sopisi yleiseen
+Unix-järjestelmäversioiden nimeämistapaan; hän kertoi ystävilleen vitsinä:
+“Jonkun pitäisi nimetä ydin minun mukaani.” Minä en sanonut mitään mutta
+päätin yllättää hänet nimeämällä ytimen Alix:ksi.</p>
+<p>
+Mutta tämä ei ollut lopullista. Michael (nykyinen Thomas) Bushnell, ytimen
+pääkehittäjä piti nimestä Hurd ja määritti Alixin uudelleen tarkoittamaan
+tiettyä osaa ytimestä, osaa joka sieppaisi järjestelmäkutsuja ja käsittelisi
+ne lähettämällä viestejä Hurd-palvelimille.</p>
+<p>
+Lopulta Alix ja minä jätimme toisemme ja hän muutti nimensä; ilman tämän
+tapahtuman vaikutusta Hurd:n designia muutettiin siten, että C-kirjasto
+lähettäisi viestejä suoraan palvelimille ja tämä aiheutti Alix-komponentin
+katoamaan designista.</p>
+<p>
+Mutta ennen näitä tapahtumia hänen ystävänsä löysi nimen Alix lähdekoodista
+ja mainitsi sen hänelle. Joten nimi teki työnsä.</p>
+
+<h3>Linux ja GNU/Linux</h3>
+<p>
+GNU Hurd ei ole sopiva tuotantokäyttöön, emmekä ole varmoja tuleeko se
+koskaan olemaan. Ominaisuuksiin perustuvalla designillä on ongelmia, jotka
+tulevat suoraan designin mukautettavuudesta, ja ei ole varmaa, onko
+ratkaisuja olemassa.</p>
+
+<p>
+Onneksi toinen ydin on saatavilla. Vuonna 1991 Linus Torvalds kehitti
+Unix-yhteensopivan ytimen ja kutsui sitä Linux:ksi. Se oli epävapaa aluksi,
+mutta vuonna 1992, hän teki siitä vapaata ohjelmistoa; Linuxin yhdistäminen
+ei-vielä-valmiin GNU-järjestelmän kanssa toi täysin vapaan
+käyttöjärjestelmän. (Niitten yhdistäminen oli huomattava työ itsessään,
+tietenkin.) On Linuxin ansiota, että me voimme käyttää GNU-järjestelmän
+versiota nykyään.</p>
+<p>
+Me kutsumme tätä järjestelmää <a
+href="/gnu/linux-and-gnu.html">GNU/Linux</a>:ksi ilmaistaksemme sen
+koostuvan GNU-järjestelmästä Linux sen ytimenä. Älä kutsu koko järjestelmää
+nimellä "Linux", koska se merkkaa meidän työmme jonkin muun työnä. <a
+href="/gnu/gnu-linux-faq.html">Anna meille myös maininta</a>.</p>
+
+<h3>Tulevaisuuden haasteet</h3>
+<p>
+Olemme todistaneet kykymme kehittää laajan valikoiman vapaita ohjelmia. Tämä
+ei tarkoita sitä, että olemme voittamattomia ja pysäyttämättömiä. Useat
+haasteet tekevät vapaiden ohjelmien tulevaisuuden epävarmaksi: näiden
+kohtaaminen vaatii järkkymätöntä ponnistelua ja kestävyyttä, joskus useiden
+vuosien ajan. Ne tarvitsevat sellaista päättäväisyyttä mitä ihmiset
+ilmaisevat kun he arvostavat vapauttaan ja eivät anna kenenkään viedä sitä.</p>
+<p>
+Seuraavat neljä kohtaa kertovat näistä haasteista.</p>
+
+<h3>Salainen laitteisto</h3>
+<p>
+Laitteistovalmistajat ovat yhä enenevissä määrin alkaneet pitää tietoja
+laitteiston toiminnasta salaisina. Tämä tekee vapaiden laiteajureiden
+kirjoittamisen Linux:lle ja XFree86:lle vaikeaksi ja täten aiheuttaa näille
+vaikeuksia tukea uutta laitteistoa. Meillä on täydelliset vapaat
+järjestelmät tänään mutta ei huomenna jos emme voi tukea huomisen
+tietokoneita.</p>
+<p>
+On olemassa useita tapoja selvitä tästä ongelmasta. Ohjelmoijat voivat
+tutkia laitteistoa ymmärtääkseen kuinka tukea sitä. Loput meistä voivat
+valita laitteiston jota vapaat ohjelmistot tukevat; kun meitä tulee yhä
+lisää laitteistotietojen salaisuudesta tulee laitteistonvalmistajia itseään
+vahingoittava politiikka.</p>
+<p>
+Laitteiston tutkiminen on suuri työ. Tuleeko meillä olemaan ohjelmoijia
+jotka ovat tarpeeksi päättäväisiä hoitaakseen sen? Kyllä jos olemme saaneet
+aikaan vahvan tunteen, että vapaassa ohjelmistossa on kyse periaatteesta ja
+ei-vapaita ajureita ei suvaita. Ja kuluttavatko useat meistä vähän lisää
+rahaa tai jopa aikaa, että me voimme käyttää vapaita ajureita? Kyllä jos
+päättäväisyys vapaudesta on levinnyt laajalle.</p>
+<p>
+(2008 huomautus: tämä ongelma laajenee myös BIOS:iin. On olemassa vapaa
+BIOS, <a href="http://www.libreboot.org/">LibreBoot</a> (corebootin jakelu);
+ongelma on koneiden teknisten tietojen hankkiminen, jotta libreboot voi
+tukea niitä ilman epävapaita "blobbeja".)</p>
+
+<h3>Ei-vapaat kirjastot</h3>
+<p>
+Ei-vapaa kirjasto jota ajetaan vapaalla käyttöjärjestelmänä on ansa vapaiden
+ohjelmien kehittäjille. Kirjaston viehättävät ominaisuudet ovat syötti; jos
+käytät kirjastoa joudut ansaan, koska ohjelmasi ei voi olla käyttökelpoinen
+osa vapaata käyttöjärjestelmää. (Oikeastaan me voisimme sisällyttää
+ohjelmasi mutta se ei <em>toimisi</em> ilman puuttuvaa kirjastoa). Vielä
+pahempaa on jos ohjelma joka käyttää ei-vapaata kirjastoa tulee suosituksi
+niin se voi houkuttaa muita ohjelmoijia ansaan.</p>
+<p>
+Ensimmäinen esimerkki tästä ongelmasta oli Motif-kirjasto 80-luvulla. Vaikka
+ei ollut olemassa yhtäkään vapaata käyttöjärjestelmää oli selvää minkä
+ongelman Motif aiheuttaisi jälkeenpäin. GNU-projekti vastasi tähän kahdella
+tavalla: kysymällä itsenäisiltä vapailta ohjelmistoprojekteilta tukea
+vapaille X widgeteille Motifin lisäksi ja etsimällä ihmisiä kirjoittamaan
+Motifin korvaavan vapaan kirjaston. Kirjaston kirjoittaminen vei useita
+vuosia; Hungry Programmers:n kehittämä LessTif tuli tarpeeksi tehokkaaksi
+tukeakseen useimpia Motif-sovelluksia vasta vuonna 1997.</p>
+<p>
+Vuosien 1996 ja 1998 välillä toinen ei-vapaa, graafiselle käyttöliittymälle
+tarkoitettu työkalupakkikirjasto nimeltään Qt tuli käytetyksi huomattavassa
+osassa vapaita ohjelmistoja, <abbr title="K Desktop
+Environment">KDE</abbr>-työpöytäympäristössä.</p>
+<p>
+Vapaat GNU/Linux-järjestelmät eivät voineet käyttää KDE:tä koska me emme
+voineet käyttää kirjastoa. Kuitenkin jotkut kaupalliset
+GNU/Linux-järjestelmien levittäjät jotka eivät olleet tiukkoja pysymään
+vapaissa ohjelmistoissa lisäsivät KDE:n järjestelmiinsä tuottaen
+järjestelmän jossa oli enemmän toiminnallisuutta mutta vähemmän
+vapautta. KDE-ryhmä rohkaisi aktiivisesti ohjelmoijia käyttämään Qt:tä ja
+miljoonille uusille “Linuxkäyttäjille” ei koskaan kerrottu sitä että tässä
+olisi joku ongelma. Tilanne vaikutti katkeralta.</p>
+<p>
+Vapaita ohjelmia kehittävä yhteisö vastasi ongelmaan kahdella eri tavalla,
+GNOME:lla ja Harmony:llä.</p>
+<p>
+GNOME, GNU Network Object Model Environment on GNU:n
+työpöytäprojekti. Vuonna 1997 Miguel de Icaza:n aloittamana ja Red Hat
+Software:n tuella kehitettämänä GNOME julkaistiin samanlaisten
+työpöytäominaisuuksien tarjoamiseksi mutta käyttäen vain vapaita
+ohjelmia. Sillä on myös teknisiä etuja tukien useita kieliä eikä vain
+C++:aa. Sen päätavoite oli vapaus: se, että ei tarvitsisi käyttää ei-vapaita
+ohjelmistoja.</p>
+<p>
+Harmony on yhteensopiva korvaava kirjasto joka suunniteltiin
+KDE-ohjelmistojen ajamisen mahdollistamiseksi ilman Qt:ta.</p>
+<p>
+Marraskuussa 1998 Qt:n kehittäjät ilmoittivat muutoksen lisenssissä joka
+tulisi tekemään Qt:stä vapaan ohjelman. Ei ole varmaa, mutta minun
+mielestäni tämä johtui osakseen yhteisön lujaan vastaukseen siitä ongelmasta
+jonka Qt aiheutti ollessaan ei-vapaa. (Uusi lisenssi on epäoikeudenmukainen
+ja hankala joten on yhä haluttavaa välttää Qt:n käyttöä).</p>
+<p>
+Jälkihuomautus: [Syyskuussa 2000 Qt julkaistiin uudelleen GNU
+GPL-lisenssillä joka keskeisesti ratkaisi tämän ongelman.]</p>
+<p>
+Kuinka me vastaamme seuraavaan houkuttelevaan ei-vapaaseen kirjastoon?
+Ymmärtääkö koko yhteisö tarpeen pysyä poissa ansasta? Vai vaihtavatko monet
+meistä vapauden mukavuuteen tuottaen suuren ongelman? Tulevaisuutemme
+riippuu filosofiastamme.</p>
+
+<h3>Ohjelmistopatentit</h3>
+<p>
+Pahimman uhan meille muodostavat ohjelmistopatentit jotka voivat voivat
+tehdä algoritmien ja ominaisuuksien käyttämisen vapaissa ohjelmissa
+mahdottomiksi jopa kahdeksikymmeneksi vuodeksi. LZW pakkausalgoritmin
+patentit haettiin vuonna 1983 ja emme vieläkään voi julkaista vapaita
+ohjelmia tuottamaan oikein pakattuja <abbr title="Graphics Interchange
+Format">GIF</abbr>-kuvia. [Patentit ratkesivat vuonna 2009.] Vuonna 1998
+vapaa ohjelma <abbr title="MPEG-1 äänikerros 3">MP3</abbr>-pakatun äänen
+tuottamiseksi poistettiin levityksestä patenttioikeudenkäynnin takia.
+[Vuonna 2017 nämä patentit ratkesivat. Katsopas kuinka pitkään meidän piti
+odottaa.]
+</p>
+<p>
+On olemassa tapoja selvitä patenteista: voimme etsiä todisteita, että
+patentti on väärä ja voimme etsiä vaihtoehtoisia tapoja tehdä jokin
+asia. Mutta kumpikin näistä tavoista toimii vain joskus; kun kummatkin
+epäonnistuvat patentti aiheuttaa vapaille ohjelmille jonkun käyttäjien
+haluaman ominaisuuden puuttumisen. Pitkän odotuksen jälkeen patentit
+ratkeavat, mutta mitä me teemme ennen kun näin käy?</p>
+<p>
+Ne meistä jotka arvostavat vapaita ohjelmistoja vapauden takia kuitenkin
+pysyvät vapaissa ohjelmistoissa. Me löydämme keinoja tehdä työtä ilman
+patentoituja ominaisuuksia. Mutta ne jotka arvostavat vapaita ohjelmistoja
+koska olettavat niiden olevan teknisesti parempia kutsuvat patentin
+aiheuttamaa hillintää epäonnistumiseksi. Täten kun on käyttökelpoista puhua
+käytännöllisestä tehokkuudesta "basaarimallia" kehityksessä ja vapaiden
+ohjelmistojen luotettavuudesta ja voimasta meidän ei tule pysähtyä
+tähän. Meidän täytyy puhua vapaudesta ja periaatteesta.</p>
+
+<h3>Vapaa dokumentaatio</h3>
+<p>
+Suurin puute vapaissa ohjelmistoissa ei ole ohjelmistossa vaan hyvien ja
+vapaiden manuaalien puute jotka voimme sisällyttää
+järjestelmiimme. Dokumentaatio on tärkeä osa mitä tahansa ohjelmistoa; kun
+tärkeään vapaaseen ohjelmistopakettiin ei sisälly hyvää vapaata manuaalia
+niin se on suuri puute. Meillä on useita sellaisia tapauksia tänään.</p>
+<p>
+Vapaassa dokumentaatiossa, kuten vapaissa ohjelmistossa on kyse vapaudesta
+eikä hinnasta. Vapaan manuaalin määritelmä on melko sama kuin vapaan
+ohjelman: siinä on kyse tiettyjen vapauksien antamisesta kaikille
+käyttäjille. Uudelleenlevitys (sisältäen kaupallisen myynnin) täytyy
+hyväksyä sekä verkossa ja paperilla siten, että manuaali voi tulla jokaisen
+ohjelmakopion mukana.</p>
+<p>
+Lupa muutosten tekemiseen on myös tärkeää. Yleisensä sääntönä en usko, että
+ihmisten pitää päästä muokkaamaan kaikkia artikkeleita ja
+kirjoja. Esimerkiksi minun mielestäni sinä tai minä et ole velvollinen
+antamaan lupaa tämänkaltaisten tekstien muokkaamiseen jotka selittävät
+toimiamme ja näkökulmiamme.</p>
+<p>
+Mutta on olemassa tietty syy miksi vapaus muokata on elintärkeä vapaan
+ohjelmiston dokumentoinnille. Kun ihmiset käyttävät oikeuttaan muokata
+ohjelmistoa lisäten tai muuttaen sen ominaisuuksia he muuttavat myös
+manuaalia ollessaan tunnollisia, että he voivat tuottaa tarkkaa ja
+käyttökelpoista dokumentaatiota muokatun ohjelman kanssa. Epävapaa manuaali,
+joka ei salli ohjelmoijien olla tunnollisia ja viimeistellä työtään, ei
+täytä yhteisömme tarpeita.</p>
+<p>
+Jonkinlaiset rajoitukset muutosten tekemiseen eivät aiheuta
+ongelmia. Esimerkiksi vaatimukset säilyttää alkuperäisen kirjoittajan
+copyright-ilmoitus , levityssäännöt, tai tiedot tekijöistä ovat
+sallittavissa. Myös siinä, että muokatuissa versioissa lukee tieto siitä,
+että ne ovat muokattuja jopa silloin kuin kokonaiset kappaleet ovat pysyneet
+muuttumattomina niin kauan kuin nämä kappaleet eivät käsittele teknisiä
+asioita. Tämänlaiset rajoitukset eivät ole ongelma koska ne eivät estä
+tunnollista ohjelmoijaa sovittamasta manuaalia kuvaamaan muokattua
+ohjelmaa. Toisinsanottuna ne eivät estä vapaita ohjelmistoja kehittävää
+yhteisöä saamasta täyttä hyötyä manuaalista.</p>
+<p>
+Kuitenkin täytyy olla mahdollista muokata kaikkea <em>teknistä</em> sisältöä
+manuaalissa ja sitten levittää tulosta kokonaisuudessaan tavallisella
+medialla tavallisten kanavien läpi: muuten rajoitukset estävät yhteisöä ja
+täten manuaali ei ole vapaa ja tarvitsemme toisen manuaalin.</p>
+<p>
+Tuleeko vapaiden ohjelmistojen kehittäjillä olemaan tietoisuus ja
+päättäväisyys tuottaakseen laajan valikoiman vapaita manuaaleja? Taas kerran
+tulevaisuutemme riippuu filosofiastamme.</p>
+
+<h3>Meidän täytyy puhua vapaudesta</h3>
+<p>
+Arvioidaan, että tänään kymmenen miljoonaa ihmistä käyttää GNU/Linux-
+järjestelmiä kuten Debian GNU/Linux:a ja Red Hat “Linux”:a. Vapaa ohjelmisto
+on aiheuttanut käytännöllisen edun jonka takia käyttäjät parveilevat sen
+ympärillä pelkästään käytännöllisistä syistä.</p>
+<p>
+Hyvät seuraukset tästä ovat päivänselviä; lisää kiinnostusta tehdä vapaita
+ohjelmia , lisää asiakkaita vapaita ohjelmistoja kehittäville yrityksille ja
+parantuneet mahdollisuudet rohkaista yhtiöitä tekemään kaupallisia vapaita
+ohjelmistoja suljettujen ei-vapaiden ohjelmistotuotteiden sijasta.</p>
+<p>
+Mutta kiinnostus ohjelmistoon kasvaa nopeammin kuin tietoisuus filosofiasta
+johon se on perustunut ja tämä johtaa ongelmaan. Kykymme kohdata haasteet ja
+uhkat selitettynä ylempänä riippuu halusta olla lujasti vapauden
+kannalla. Tehdäksemme varmaksi sen, että yhteisöllämme on tämä tahto meidän
+täytyy levittää ideaa uusille käyttäjille kun he tulevat yhteisöön.</p>
+<p>
+Mutta me olemme epäonnistumassa; pyrkimykset saada uusia käyttäjiä
+yhteisöömme ylittävät pyrkimykset opettaa heille mihin yhteiskuntamme
+perustuu. Meidän täytyy tehdä molempia ja pitää kummatkin pyrkimykset
+tasapainossa.</p>
+
+<h3>“Avoin lähdekoodi”</h3>
+<p>
+Vapauden opettaminen uusille käyttäjille tuli vaikeammaksi vuonna 1998 kun
+osa yhteisöstä päätti lopettaa termin vapaa ohjelmisto käyttämisen ja
+sanoivat avoimen lähdekoodin ohjelmisto (open source) sen sijaan.</p>
+<p>
+Jotkut jotka suosivat tätä termiä tähtäsivät sekaannuksen välttämiseksi
+johtuen siitä, että englannissa sanalla “free” on kaksi merkitystä; vapaa ja
+ilmainen. Muut kuitenkin tähtäsivät hengen ja periaatteen, joka on
+kannustanut vapaita ohjelmistoja kehittävää liikettä ja GNU-projektia
+sivuuttamiseen vedotakseen johtajiin ja yrityskäyttäjiin joista monien
+ideologia asettaa liikevoiton vapauden, yhteisön ja periaatteen
+yläpuolelle. Täten avoin lähdekoodi keskittyy mahdollisuuteen tehdä
+laadukasta ja tehokasta ohjelmistoa mutta karttaa ideoita vapaudesta,
+yhteisöstä ja periaatteesta.</p>
+<p>
+“Linux”-lehdet ovat selvä esimerkki tästä; ne ovat täynnä mainoksia
+ei-vapaista ohjelmistoista jotka toimivat GNU/Linux:ssa. Kun seuraava Motif
+tai Qt ilmestyy niin varoittavatko nämä lehdet ohjelmoijia pysymään kaukana
+siitä vai mainostavatko he sitä.</p>
+<p>
+Yhtiöiden tuki voi avustaa yhteisöä monilla eri tavoilla; kaikesta
+huolimatta se on käyttökelpoista. Mutta heidän tukensa voittaminen puhumalla
+vielä vähemmän vapaudesta ja periaatteesta voi olla tuhoisaa; se lisää
+epätasapainoa ohjelmistojen suosion ja yhteisömme perusarvojen opettamisen
+välillä.</p>
+<p>
+Termit vapaa ohjelmisto (free software) ja avoin lähdekoodi (open source)
+tarkoittavat enemmän tai vähemmän samassa kategoriassa olevia ohjelmistoja,
+mutta ne sanovat erilaisia asioita ohjelmistosta ja arvoista. GNU-projekti
+jatkaa termin “vapaa ohjelma” käyttöä ilmaistakseen sitä, että vapaus eikä
+vain teknologia on tärkeää.</p>
+
+<h3>Yritä!</h3>
+<p>
+Yodan filosofia (“Ei ole olemassa yritystä”) kuulostaa kivalta mutta se ei
+toimi minun tapauksessani. Olen tehnyt suurimman osan työstäni huolissani
+siitä että voisinko tehdä sen ja epävarmana siitä, että olisiko työni
+tarpeeksi tuloksen saavuttamiseksi jos tekisin sen. Mutta yritin kuitenkin
+koska ei ollut ketään muuta kaupunkini ja vihollisen välissä. Olen kuitenkin
+yllättynyt siitä että olen joskus onnistunut.</p>
+<p>
+Joskus epäonnistuin; jotkut kaupungeistani kukistuivat. Mutta sitten löysin
+toisen uhatun kaupungin ja valmistauduin seuraavaan taisteluun. Olen
+kuitenkin aikojen saatossa oppinut etsiä uhkia ja laittaa itseni heidän ja
+kaupunkini väliin kutsuen muita hakkereita mukaani.</p>
+<p>
+Nykyään en yleensä ole yksin. On helpotus ja ilo nähdä rykmentin hakkereita
+kaivamassa linjan pitämiseksi ja huomaan, että tämä kaupunki voi
+toistaiseksi selvitä. Mutta vaarat suurenevat joka vuosi ja nyt Microsoft on
+erityisesti kohdistunut yhteisöömme. Me emme voi ottaa vapaata
+tulevaisuuttamme varmana. Älä pidä sitä varmana! Jos haluat pitää vapautesi
+sinun täytyy olla valmis puolustamaan sitä!</p>
+
+<div class="translators-notes">
+
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't have notes.-->
+ </div>
+</div>
+
+<!-- for id="content", starts in the include above -->
+<!--#include virtual="/server/footer.fi.html" -->
+<div id="footer">
+<div class="unprintable">
+
+<p>Ole hyvä ja lähetä FSF &amp; GNU -kyselyt osoitteeseen <a
+href="mailto:gnu@gnu.org">&lt;gnu@gnu.org&gt;</a>. On myös muita tapoja <a
+href="/contact/">saada yhteys</a> FSF:ään. Lähetä ilmoitukset
+toimimattomista linkeistä ja muut korjaukset (tai ehdotukset) osoitteeseen
+<a href="mailto:webmasters@gnu.org">&lt;webmasters@gnu.org&gt;</a>.</p>
+
+<p>
+<!-- TRANSLATORS: Ignore the original text in this paragraph,
+ replace it with the translation of these two:
+
+ We work hard and do our best to provide accurate, good quality
+ translations. However, we are not exempt from imperfection.
+ Please send your comments and general suggestions in this regard
+ to <a href="mailto:web-translators@gnu.org">
+
+ &lt;web-translators@gnu.org&gt;</a>.</p>
+
+ <p>For information on coordinating and submitting translations of
+ our web pages, see <a
+ href="/server/standards/README.translations.html">Translations
+ README</a>. -->
+Me teemme kovaa työtä ja teemme parastamme luodaksemme tarkkoja, hyvän
+laadun käännöksiä. Mutta, mekään emme ole täydellisiä. Lähetä kommentteja ja
+pyyntöjä tästä käännöksestä osoitteeseen:<a
+href="mailto:web-translators@gnu.org">&lt;web-translators@gnu.org&gt;</a>.</p>
+<p> Saadaksesi tietoa meidän verkkosivujemme käännösten lähettämisestä ja
+koordinoimisesta, lue <a href="/server/standards/README.translations.html">
+Käännösten README </a></p>
+</div>
+
+<!-- Regarding copyright, in general, standalone pages (as opposed to
+ files generated as part of manuals) on the GNU web server should
+ be under CC BY-ND 4.0. Please do NOT change or remove this
+ without talking with the webmasters or licensing team first.
+ Please make sure the copyright date is consistent with the
+ document. For web pages, it is ok to list just the latest year the
+ document was modified, or published.
+
+ If you wish to list earlier years, that is ok too.
+ Either "2001, 2002, 2003" or "2001-2003" are ok for specifying
+ years, as long as each year in the range is in fact a copyrightable
+ year, i.e., a year in which the document was published (including
+ being publicly visible on the web or in a revision control system).
+
+ There is more detail about copyright years in the GNU Maintainers
+ Information document, www.gnu.org/prep/maintain. -->
+<p>Copyright &copy; 1998, 2001, 2002, 2005, 2006, 2007, 2008, 2010, 2014, 2015,
+2017, 2018, 2020 Richard Stallman</p>
+
+<p>Tämä sivu on julkaistu <a rel="license"
+href="http://creativecommons.org/licenses/by-nd/4.0/">Creative Commons
+Nimeä-EiMuutoksia 4.0-kansainvälisen lisenssin alla.</a></p>
+
+<!--#include virtual="/server/bottom-notes.fi.html" -->
+<div class="translators-credits">
+
+<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't want credits.-->
+<b>Kääntänyt</b> Pyry</div>
+
+<p class="unprintable"><!-- timestamp start -->
+Päivitetty:
+
+$Date: 2020/07/25 20:00:28 $
+
+<!-- timestamp end -->
+</p>
+</div>
+</div>
+<!-- for class="inner", starts in the banner include -->
+</body>
+</html>