diff options
Diffstat (limited to 'talermerchantdemos/blog/articles/fi/shouldbefree.html')
| -rw-r--r-- | talermerchantdemos/blog/articles/fi/shouldbefree.html | 913 |
1 files changed, 913 insertions, 0 deletions
diff --git a/talermerchantdemos/blog/articles/fi/shouldbefree.html b/talermerchantdemos/blog/articles/fi/shouldbefree.html new file mode 100644 index 0000000..8a6cce8 --- /dev/null +++ b/talermerchantdemos/blog/articles/fi/shouldbefree.html @@ -0,0 +1,913 @@ +<!--#set var="ENGLISH_PAGE" value="/philosophy/shouldbefree.en.html" --> + +<!--#include virtual="/server/header.fi.html" --> +<!-- Parent-Version: 1.86 --> + +<!-- This file is automatically generated by GNUnited Nations! --> +<title>Miksi ohjelmistojen pitäisi olla vapaita - GNU-projekti - Free Software +Foundation</title> + +<!--#include virtual="/philosophy/po/shouldbefree.translist" --> +<!--#include virtual="/server/banner.fi.html" --> +<h2>Miksi ohjelmistojen pitäisi olla vapaita</h2> + +<p> +<a href="http://www.stallman.org/"><strong>Richard Stallman</strong></a></p> +<h3 id="introduction">Johdanto</h3> +<p> +Ohjelmistojen olemassaolo nostaa väistämättä esiin ongelman siitä, miten +niiden käytöstä tulisi päättää. Oletetaan esimerkiksi, että jollakulla on +kopio ohjelmistosta ja että hän tapaa jonkun toisen, joka myös haluaisi +kopion. Oletetaan lisäksi, että he pystyisivät lisäkopion tekemään. Kenen +tulisi päättää, tehdäänkö kopio? Kyseisten henkilöiden? Vai jonkun muun +osapuolen, vaikkapa "omistajan"?</p> +<p> + Ohjelmistojen kehittäjät tarkastelevat yleensä ongelmaa silmämääränään +kriteeri, jonka mukaan kysymys on ratkaistava niin, että ohjelmistojen +kehittäjien voitto maksimoituu. Yritysten poliittinen vaikutusvalta on +johtanut siihen että hallitukset ovat hyväksyneet tämän kriteerin ja +ohjelmistojen kehittäjien näkemyksen kriteerin täyttämisestä: ohjelmalla on +omistaja, yleensä yhtiö, jolla on jotakin tekemistä ohjelmiston kehittämisen +kanssa.</p> +<p> + Haluaisin tarkastella tätä ongelmaa käyttäen toisenlaista kriteeriä: koko +suuren yleisön hyvinvointia ja vapautta.</p> +<p> + Ongelmaa ei voida ratkaista vetoamalla nykyiseen lainsäädäntöön – lain +pitäisi seurata etiikkaa, eikä päinvastoin. Myöskään nykyinen käytäntö ei +ratkaise ongelmaa, vaikkakin käytännöt voivat antaa viitteitä mahdollisiin +ratkaisuihin. Voimme ratkaista ongelman vain tarkastelemalla kuka hyötyy ja +kuka kärsii, jos ohjelmistoilla katsotaan olevan omistajia. Kuka hyötyy, +kuka kärsii, miksi ja miten paljon. Pitää toisin sanoen tehdä +panos-tuotos-analyysi koko yhteiskunnan näkökulmasta, pitäen mielessä yhtä +aikaa yksilön vapaus ja hyödykkeiden tuotanto.</p> +<p> + Kuvaan tässä kirjoituksessa ohjelmistojen omistajuuden vaikutuksia ja +osoitan, että vaikutukset ovat haitallisia. Johtopäätökseni on, että me +ohjelmoijat olemme velvollisia kannustamaan luomiemme ohjelmistojen +jakamista, tutkimista ja kehittämistä: toisin sanoen, meillä on velvollisuus +luoda <a href="/philosophy/free-sw.html">vapaita ohjelmistoja</a>.<a +href="#f1">(1)</a></p> + +<h3 id="owner-justification">Omistajien esittämä oikeutus vallalleen</h3> +<p> + Nykyisestä omistajuuteen perustuvasta järjestelmästä hyötyvät osapuolet ovat +esittäneet kaksi argumenttia, jotka tukevat heidän omistusvaadettaan: +tunteellisen argumentin ja taloudellisen argumentin.</p> +<p> + Tunteellinen perustelu kuuluu: "Tein ohjelman hiki otsalla, koko sydämelläni +ja sielullani. Se syntyi <em>minusta</em>, se on <em>minun</em>!"</p> +<p> + Tämä argumetti ei kaipaa vakavaa kumoamista. Kiintyminen ohjelmistoon on +tunne, jota ohjelmoijat elättelevät ja kasvattavat kun se heille sopii, se +ei ole välttämätön reaktio. Ajatellaanpa vaikka miten halukkaasti samat +ohjelmoijat luovuttavat kaikki oikeutensa jollekin yhtiölle palkkaa vastaan; +tunteellinen kiintymys katoaa salaperäisesti. Tai ajatellaan vertailun +vuoksi keskiajan suuria taiteilijoita ja käsityöläisiä, jotka eivät edes +signeeranneet mestaritöitään. Heille taiteilijan nimi ei ollut +merkityksellinen. Tärkeää oli teoksen tekeminen – ja teoksen tehtävä. Tämä +näkemys oli vallalla vuosisatoja.</p> +<p> + Taloudellinen perustelu kuuluu: "Haluan rikastua (usein tätä kuvataan +epätarkasti myös ‘elannon hankkimiseksi’) ja jos en saa rikastua +ohjelmoimalla, niin en ohjelmoi ollenkaan. Kaikki ovat samaa mieltä +kanssani, joten pian kukaan ei enää ohjelmoi. Ja sitten kenelläkään ei ole +enää ohjelmistoja!" Tämä uhkaus naamioidaan usein ystävälliseksi ja +viisaaksi neuvoksi.</p> +<p> + Selitän myöhemmin, miksi tämä uhkaus on hämäystä. Haluan ensin tarttua +erääseen sisäänrakennettuun oletukseen, joka käy paremmin ilmi taloudellisen +perustelun toisenlaisesta muotoilusta.</p> +<p> + Tämä muotoilu alkaa vertailulla, jossa omistajien hallinnoimien +ohjelmistojen yhteiskunnallisia etuja verrataan tilanteeseen, jossa +ohjelmistoja ei ole lainkaan. Johtopäätös on tietenkin, että omistettujen +ohjelmistojen kehittäminen on yleensä hyödyllistä ja tukemisen +arvoista. Argumentti on kuitenkin virheellinen, koska se perustuu oletukseen +vain kahdesta mahdollisesta vaihtoehdosta – omistettuja ohjelmistoja tai ei +ohjelmistoja ollenkaan.</p> +<p> + Järjestelmässä, jossa tunnustetaan immateriaalisia, intellektuaalisia +omaisuuksia, ohjelmistot liitetään yleensä omistajaan, joka päättää +ohjelmiston käytöstä. Niin kauan kun tämä yhteys on olemassa, joudumme usein +valitsemaan epävapaan ohjelmiston ja ohjelmistottomuuden välillä. Tämä +yhteys ei kuitenkaan ole välttämätön eikä sisäsyntyinen, vaan juuri +kyseenalaistamamme yhteiskunnallisen ja poliittisen päätöksen – päätöksen, +jonka mukaan ohjelmistoilla on omistaja – seuraus. Jos ongelma esitetään +valintana epävapaiden ohjelmistojen ja ohjelmistottomuuden välillä, on koko +ongelma ohitettu.</p> + +<h3 id="against-having-owners">Omistajuuden vastainen argumentti</h3> +<p> + Tarkastelemme kysymystä: "Pitäisikö ohjelmistojen kehittämisen liittyä +omistajiin, jotka rajoittavat ohjelmiston käyttöä?"</p> +<p> + Vastataksemme kysymykseen meidän on tarkastaltava näitä kahtaa asiaa ja +niiden vaikutusta yhteiskuntaan toisistaan Vastataksemme kysymykseen meidän +on tarkastaltava näitä kahtaa asiaa ja niiden vaikutusta yhteiskuntaan +toisistaan <em>riippumatta</em>: toisaalta ohjelmistojen kehittämisen +vaikutuksia (riippumatta ohjelmistojen jakelun tavasta) ja toisaalta +ohjelmistojen käytön rajoittamisen vaikutuksia (oletuksena, että ohjelmisto +on jo kehitetty). Jos toisella näistä on hyödyllisiä ja toisella haitallisia +vaikutuksia, olisi parasta lopettaa niiden liittäminen toisiinsa ja +harrastaa vain tuota hyödyllistä toimintaa.</p> +<p> + Toisin sanoen, jos jo olemassaolevan ohjelmiston jakelun rajoittaminen on +suuren yleisön kannalta vahingollista, niin eettisesti ajatteleva +ohjelmistojen kehittäjä hylkää mahdollisuutensa rajoittaa ohjelmiston +levittämistä.</p> +<p> + Jotta voisimme arvioida rajoittamisen seurauksia, meidän on verrattava +toisiinsa saman ohjelmiston rajoitetun (eli omistetun) ja vapaan (eli +kaikkien saatavissa olevan) version yhteiskunnallista arvoa. Vertaamme siis +toisiinsa kahta mahdollista maailmaa.</p> +<p> + Tällainen arviointi vastaa myös siihen toisinaan esitettyyn yksinkertaiseen +vasta-argumenttiin, jonka mukaan "se hyöty, jonka uusi käyttäjä saa +ohjelmiston kopiosta vastaa sitä haittaa, jonka kopion tekeminen aiheuttaa +ohjelmiston omistajalle." Tämä vasta-argumentti olettaa, että hyöty ja +haitta ovat yhtä suuret. Arviossa vertaamme hyödyn ja haitan määrää ja +osoitamme, että hyöty on paljon suurempi.</p> +<p> + Havainnollisuuden vuoksi argumenttia voidaan soveltaa toisella alueella: +tienrakennuksessa.</p> +<p> + Kaikkien teiden rakentaminen olisi mahdollista rahoittaa +tullimaksuilla. Tämä edellyttäisi, että jokaisessa kadunkulmassa olisi +maksun perintää varten tullikoppi. Tällainen järjestelmä houkuttelisi mitä +suuremmassa määrin teiden parantamiseen. Sen etuna olisi myös, että tietyn +tien käyttäjät maksaisivat juuri tuon tien. Tullimaksun maksaminen on +kuitenkin keinotekoinen este joustavalle ajamiselle – keinotekoinen siinä +mielessä, että se ei seuraa autojen tai teiden toimintatavasta.</p> +<p> + Jos verrataan vapaiden ja tullimaksullisten teiden käyttöarvoa, huomataan, +että teitä, joilla ei ole tullikoppeja on halvempi rakentaa ja ylläpitää, ne +ovat turvallisempia ja tehokkaampia käyttää. <a href="#f2">(2)</a> Köyhässä +maassa tullimaksut voivat tehdä tienkäytöstä liian kalliin joillekin +kansalaisille. Tullimaksuttomat ja –kopittomat tiet siis tarjoavat +yhteisölle suuremman hyödyn pienemmillä kustannuksilla. Vapaat tiet ovat +yhteiskunnan kannalta parempia. Tästä syystä yhteiskunnan tulisi rahoittaa +teiden rakentaminen jollakin muulla tavalla kuin +tullimaksuilla. Rakennettujen teiden käytön tulisi olla vapaata.</p> +<p> + Kun tullimaksujen kannattajat esittävät ratkaisunsa vain rahan keräämisen +tapana, he vääristävät valintatilannetta. Tullikopit keräävät rahaa, mutta +niillä on muitakin vaikutuksia: ne huonontavat tietä. Tullimaksullinen tie +ei ole yhtä hyvä kuin vapaa tie, eikä teknisesti parempien teiden +rakentaminen välttämättä ole parannus, jos se tarkoittaa samalla vapaiden +teiden korvautumista maksullisilla teillä.</p> +<p> + Vapaan tien rakentaminen vaatii tietenkin rahoitusta, joka yleisön on +jotenkin järjestettävä. Tästä ei kuitenkaan seuraa tullimaksujen +välttämättömyyttä. Me, jotka tien joka tapauksessa maksamme, saamme +rahallemme enemmän vastinetta rakentamalla vapaan tien.</p> +<p> + En tarkoita, että maksullinen tie olisi huonompi kuin ei tietä +laisinkaan. Näin olisi vain, jos maksu olisi niin korkea, että tuskin kukaan +käyttäisi tietä – tullien kerääjä ei todennäköisesti koskaan toimisi +näin. Joka tapauksessa niin kauan kuin maksujen kerääminen tullikopeilla +aiheuttaa huomattavaa haaskausta ja epämukavuutta, on parempi kerätä rahat +vähemmän haitallisella tavalla.</p> +<p> + Käyttääkseni samaa argumenttia ohjelmistojen kehittämisen kohdalla, tulen +seuraavassa osoittamaan, että ohjelmistojen käyttämisen "tullikopit" tulevat +yhteiskunnalle hyvin kalliiksi: maksullisuus tekee ohjelmistojen +kehittämisestä ja jakelemisesta kalliimpaa ja niiden käytöstä tehottomampaa +ja epämukavampaa. Johtopäätös on, että ohjelmistojen kehittämistä tulisi +kannustaa jollakin muulla tavalla. Lopuksi kuvailen muita tapoja kannustaa +(ja jos välttämätöntä) rahoittaa ohjelmistojen kehittämistä.</p> + +<h4 id="harm-done">Ohjelmistojen vapauden estämisen aiheuttama vahinko</h4> +<p> + Kuvitellaan, että ohjelmisto on kehitetty ja kaikki sen kehittämiseen +liittyvät kustannukset on maksettu; yhteiskunnan pitää nyt päättää, +tehdäänkö ohjelmistosta jonkun omaisuutta vai sallitaanko sen vapaa käyttö +ja jakaminen. Oletetaan lisäksi, että ohjelmiston olemassaolo ja sen +saatavavuus ovat toivottavia. <a href="#f3">(3)</a></p> +<p> + Ohjelmiston jakamisen ja muokkaamisen rajoittaminen ei voi edistää sen +käyttöä. Rajoitukset toimivat ainoastaan esteinä. Rajoitusten vaikutus voi +siis olla vain kielteinen. Mutta miten ja millä tavalla kielteinen?</p> +<p> + Rajoituksista seuraa kolmen tasoista materiaalista vahinkoa:</p> + +<ul> +<li>Ohjelmistolla on vähemmän käyttäjiä.</li> + +<li>Kukaan käyttäjistä ei voi muokata tai korjata ohjelmistoa.</li> + +<li>Toiset ohjelmistojen kehittäjät eivät voi oppia ohjelmistosta, eivätkä +käyttää sitä uuden ohjelmiston perustana.</li> +</ul> + +<p> + Jokaista materiaalisen vahingon tasoa vastaa psykososiaalinen vahinko, joka +tarkoittaa tehtyjen päätösten vaikutusta ihmisten tunteisiin, asenteisiin ja +taipumuksiin. Näillä ajattelutapojen muutoksilla on kerrannaisvaikutuksensa +ihmisten välisiin suhteisiin ja siten puolestaan materiaalisia seurauksia.</p> +<p> + Materiaalisen vahingon kolme muotoa hukkaavat osan ohjelmiston mahdollisesta +arvosta, mutta eivät voi sitä kokonaan mitätöidä. Jos ne tuhoavat lähes koko +ohjelmiston arvon, niin ohjelmiston kirjoittaminen vahingoittaa yhteiskuntaa +korkeintaan sen vaivan verran, joka ohjelmiston tuottamiseen on +käytetty. Voidaan perustellusti väittää, että ohjelmiston, jota voidaan +voitollisesti myydä, tulee tarjota jonkin verran suoraa materiaalista +hyötyä.</p> +<p> + Jos kuitenkin otetaan huomioon psykososiaalisen vahingon muodot, ei +omistetun ohjelmiston kehittämisen aiheuttamalle vahingolle voida asettaa +pitävää ylärajaa.</p> + +<h4 id="obstructing-use">Ohjelmistojen käytön estäminen</h4> +<p> + Ensimmäinen vahingon muoto koskee ohjelman käyttöä. Ohjelmiston kopioimisen +kuntannus on lähellä nollaa (ja kustannuksen voi maksaa tekemällä kopion +itse), joten vapailla markkinoilla ohjelmiston hinta olisi lähellä +nollaa. Lisenssimaksu on merkittävä este ohjelmiston käytölle. Jos laajasti +käytettävästä ohjelmasta tulee jonkun omaisuutta, käyttäjien määrä vähenee.</p> +<p> + On helppoa osoittaa, että ohjelmiston yhteiskunnalle tuottama hyöty +heikkenee, jos ohjelmistolle osoitetaan omistaja. Kun ohjelmiston +mahdollinen käyttäjä kohtaa vaatimuksen käyttömaksusta, hän joko maksaa tai +luopuu ohjelman käytöstä. Kun käyttäjä päättää maksaa, on maksu +nollasummavarainsiirto kahden osapuolen välillä. Kun taas käyttäjä päättää +olla käyttämättä ohjelmistoa, tuottaa päätös vahinkoa käyttäjälle, mutta ei +hyötyä kenellekään. Negatiivisten lukujen ja nollien summa on aina +negatiivinen.</p> +<p> + Tämä ei kuitenkaan vähennä sitä työmäärää, joka ohjelmiston kehittämiseen +tarvitaan. Lopputuloksena siis koko prosessin tehokkuus – laskettuna +onnistuneiden käyttötuntien ja kehittämiseen käytettyjen työtuntien suhteena +– heikkenee.</p> +<p> + Lopputulos kuvastaa toisaalta ohjelmistojen ja toisaalta autojen, tuolien +tai voileipien kopioimisen ratkaisevaa erilaisuutta. Materiaalisten +kappaleiden kopioimislaitteita on olemassa vain tieteiskirjallisuudessa, +mutta ohjelmistoja on helppo kopioida; kuka tahansa voi monistaa haluamansa +määrän kopioita hyvin vähällä vaivalla. Aineen säilymislakien takia sama ei +päde materiaalisiin kappaleisiin: jokainen kopio täytyy tehdä uusista +raaka-aineista samaan tapaan kuin alkuperäinenkin.</p> +<p> + Materiaalisten kappaleiden käyttämisen estäminen on siis järkevää, koska +kappaleiden vähälukuisuus merkitsee raaka-aineiden ja työpanoksen +säästöä. Materiaalisten hyödykkeiden valmistamiseen liittyy usein myös +aloittamis- ja kehittämiskustannuksia, jotka jakautuvat koko +tuotantoprosessin ajalle. Mutta niin kauan kuin itse tuotannon kustannukset +ovat merkittävät, kehittämiskustannusten osuuden lisääminen ei aiheuta +hintaan laadullista muutosta eikä myöskään vaadi tavallisten käyttäjien +vapauksien rajoittamista.</p> +<p> + Tätä vastoin laadullinen muutos syntyy, jos tuote, joka muuten olisi +ilmainen, muuttuu maksulliseksi. Ohjelmistojen jakelemiseen +keskusjohtoisesti asetettu maksu muodostuu korkeaksi kynnykseksi.</p> +<p> + Lisäksi nykyisen mallin mukainen keskusjohtoinen +ohjelmistotuotantojärjestelmä on tehoton ohjemistojen kopioiden +jakelija. Järjestelmä vaatii fyysisten levykkeiden tai nauhojen käärimistä +täysin tarpeettomiin pakkauksiin ja pakkausten laajamittaista kuljetusta ja +varastointia ympäri maailmaa. Nämä kustannukset esitetään yritystoiminnan +kustannuksina; tosiasiassa kyse on omistajuuden aiheuttamasta tuhlauksesta.</p> + +<h4 id="damaging-social-cohesion">Yhteenkuuluvuuden vahingoittaminen</h4> +<p> + Oletetaan, että sinä ja ystäväsi haluaisitte käyttää jotakin +ohjelmistoa. Lähimmäisenrakkauteen perustuen tuntuu siltä, että oikea +ratkaisu on se, joka antaa molemmille mahdollisuuden käyttää +ohjelmistoa. Malli, joka sallii vain toisen käyttää ohjelmistoa ja samalla +riistää toiselta käyttöoikeuden, on hajoittava: ei sen paremmin sinun kuin +ystäväsikään tulisi hyväksyä tällaista mallia.</p> +<p> + Tavanomaisen ohjelmiston käyttö- tai lisenssisopimuksen hyväksyminen +merkitsee lähimmäisen pettämistä: "Lupaan evätä lähimmäiseltäni oikeuden +käyttää tätä ohjelmistoa, jotta saan itse käyttöoikeuden." Ihmiset, jotka +hyväksyvät tällaisia sopimuksia, saattavat tuntea psykologista painetta +sopimusten oikeuttamiseen esimerkiksi vähättelemällä lähimmäisen auttamisen +tärkeyttä – näin yhteisön henki kärsii. Tämä on ohjelman käytön +rajoittamisen aiheuttamaan materiaaliseen vahinkoon liittyvä +psykososiaalinen vahinko.</p> +<p> + Monet käyttäjät tunnistavat jakamisesta kieltäytymisen vääryyden +alitajuisesti, joten he päättävät olla noudattamatta käyttölupaehtoja, +lisenssisopimuksia ja lakeja, ja jakavat ohjelmistoja. Usein he kuitenkin +tuntevat syyllisyyttä toiminnastaan. He tietävät, että heidän on rikottava +lakia ollakseen hyviä lähimmäisiä, mutta he pitävät silti lakeja sitovina; +lopputuloksena voi olla ajatus, että naapuriapu (jota he tarjoavat) on pahaa +tai häpeällistä. Tämä on myös psykososiaalinen vahinko, mutta se voidaan +välttää, jos ajatellaan, että kyseessä olevilla lisenssisopimuksilla ja +lailla ei ole moraalista oikeutusta.</p> +<p> + Myös ohjelmoijat kärsivät psykososiaalista vahinkoa, koska tietävät, että +monia ihmisiä estetään käyttämästä heidän työtään. Tämä johtaa kyyniseen tai +välinpitämättömään asenteeseen. Ohjelmoija saattaa kuvata innostuneesti +teknisesti haastavaa työtään, mutta kun häneltä kysytään "Saanko käyttää +sitä?", hänen ilmeensä synkkenee ja vastaus on: "Et". Jotta ohjelmoija ei +tuntisi oloaan pettyneeksi, hän joko välttää huomioimasta käytön +rajoittamista tai ottaa kyynisen asenteen, jonka tarkoitus on vähätellä +käyttörajoitusten merkittävyyttä.</p> +<p> + Reaganin ajoista lähtien Yhdysvaltain harvinaisin resurssi ei ole ollut +tekninen innovaatio vaan halukkuus työskennellä yhdessä yhteiseksi +hyväksi. Ei ole järkevää kannustaa ensimmäistä toisen kustannuksella.</p> + +<h4 id="custom-adaptation">Ohjelmistojen räätälöinnin ja muuttamisen estäminen</h4> +<p> + Materiaalisen vahingon toinen muoto on ohjelmistojen räätälöinnin ja +muuttamisen mahdottomuus. Ohjelmistojen muuttamisen helppous on yksi uuden +teknologian suurista eduista vanhaan verrattuna. Kuitenkaan suurin osa +kaupallisista ohjelmistoista ei ole muuteltavissa, ei vaikka ostaisi +ohjelmiston kopion. Ohjelmisto on saatavilla sellaisenaan, mustana +laatikkona – siinä kaikki.</p> +<p> + Ohjelmisto, joka voidaan suorittaa tietokoneella, koostuu merkitykseltään +hämäristä numerosarjoista. Ei kukaan – ei edes hyvä ohjelmoija – pysty +helposti muuttamaan näitä numerosarjoja niin, että ohjelmisto toimisi +toisin.</p> +<p> + Ohjelmoijat työskentelevät yleensä ohjelmiston "lähdekoodin" +kanssa. Lähdekoodi on kirjoitettu Fortranin tai C:n tapaisilla +ohjelmointikielillä. Ohjelmointikieli käyttää nimiä kuvaamaan käsiteltyä +informaatiota ja ohjelmiston osia, ja ohjelmiston toimintoja kuvataan +symboleilla: "+" tarkoittaa yhteenlaskua ja "-" +vähennyslaskua. Ohjelmoitikielellä kirjoitetun lähdekoodin tarkoitus on +helpottaa ohjelmiston lukemista ja muuttamista. Esimerkiksi ohjelma, joka +laskee kahden samalla tasolla olevan pisteen välisen etäisyyden:</p> + +<pre> + float + distance (p0, p1) + struct point p0, p1; + { + float xdist = p1.x - p0.x; + float ydist = p1.y - p0.y; + return sqrt (xdist * xdist + ydist * ydist); + } +</pre> +<p> + Ja tässä sama ohjelma muodossa, jonka yleensä käyttämäni tietokone pystyy +suorittamaan: +</p> + +<pre> + 1314258944 -232267772 -231844864 1634862 + 1411907592 -231844736 2159150 1420296208 + -234880989 -234879837 -234879966 -232295424 + 1644167167 -3214848 1090581031 1962942495 + 572518958 -803143692 1314803317 +</pre> + +<p> + Lähdekoodi on (ainakin mahdollisesti) hyödyllinen esitystapa jokaiselle +ohjelmiston käyttäjälle. Useimmat käyttäjät eivät kuitenkaan saa tutustua +lähdekoodiin. Yleensä ohjelmiston omistaja pitää lähdekoodin salaisena, +jotta kukaan muu ei oppisi siitä mitään. Käyttäjät saavat haltuunsa vain +käsittämättömiä numerosarjoja sisältävät tiedostot, jotka tietokone +suorittaa. Näin vain ohjelmiston omistaja voi muuttaa ohjelmistoa.</p> +<p> + Eräs ystäväni kertoi kerran työskennelleensä pankissa kuusi kuukautta +kirjoittaen ohjelmistoa, joka oli samankaltainen kuin eräs kaupallinen +ohjelmisto. Hän uskoi, että jos hän olisi saanut tuon kaupallisen +ohjelmiston lähdekoodin nähtäväkseen, se olisi ollut helposti +sovellettavissa pankin tarpeisiin. Pankki oli halukas maksamaan +lähdekoodista, mutta lähdekoodia ei myyty – se oli salainen. Näin ollen +ystäväni täytyi tehdä kuusi kuukautta näennäistä työtä, joka kyllä näkyy +bruttokansantuotteessa, mutta joka itse asiassa on tuhlausta.</p> +<p> + Vuoden 1977 tienoilla <abbr title="Massachusetts Institute of +Technology">MIT</abbr>:n tekoälylaboratorio sai Xeroxilta lahjaksi +tulostimen. Tulostinta ohjasi vapaa ohjelmisto, johon lisäsimme monia +käytännöllisiä ominaisuuksia. Ohjelmisto esimerkiksi lähetti käyttäjälle +viestin, kun tulostus oli valmis. Kun tulostimella oli ongelmia, kuten +paperitukos tai paperin loppuminen, ohjelmisto ilmoitti välittömästi +kaikille käyttäjille, jotka olivat tulostamassa. Nämä ominaisuudet +mahdollistivat sujuvan käytön.</p> +<p> + Hiukan myöhemmin Xerox lahjoitti laboratoriolle uudemman ja nopeamman +tulostimen, yhden ensimmäisitä lasertulostimista. Tätä tulostinta ohjasi +omistettu ohjelmisto, jota suoritti tälle tarkoitukselle omistettu +tietokone, joten emme voineet lisätä ohjelmistoon mitään +suosikkiominaisuuksiamme. Pystyimme tekemään ohjelman, joka ilmoitti milloin +tulostustyö oli lähettetty tulostinta ohjaavalle tietokoneelle, mutta emme +voineet tehdä tulostimen ohjelmistoon lisäystä, joka olisi ilmoittanut +milloin tulostettava työ tosiasiassa oli valmis (viive oli yleensä +huomattava). Emme voineet mitenkään tietää, koska tulostus oli valmis, +saatoimme vain arvailla. Kukaan ei myöskään saanut tietää paperitukoksesta, +joten toisinaan ongelma jäi tunniksikin korjaamatta.</p> +<p> + Laboratorion ohjelmoijat olisivat osanneet tehdä tarvittavat lisäykset ja +korjaukset ohjelmistoon, todennäköisesti vähintään yhtä hyvin kuin +ohjelmiston alkuperäiset kirjoittajatkin. Xerox ei ollut kiinnostunut +tekemään ohjelmistoon korjauksia ja päätti estää meitäkin niitä tekemästä, +joten meidän oli pakko hyväksyä aiheutuneet ongelmat. Niitä ei milloinkaan +korjattu.</p> +<p> + Useimmat hyvät ohjelmoijat ovat kohdanneet tämän turhauttavan +ongelman. Pankilla oli varaa ratkaista ongelma kirjoituttamalla uusi +ohjelmisto alusta alkaen, mutta tavallinen käyttäjä, vaikka kuinka +lahjakaskin, voi vain luovuttaa.</p> +<p> + Luovuttaminen aiheuttaa psykososiaalista vahinkoa omavaraisuuden +hengelle. On masentavaa asua talossa, jota ei voi kalustaa tarpeittensa +mukaan. Tilanne johtaa rohkeuden menetykseen ja alavireisyys voi vaikuttaa +myös elämän muihin osa-alueisiin. Luovuttamaan pakotetut ihmiset ovat +onnettomia eivätkä tee hyvää työtä.</p> +<p> + Kuvitellaanpa, miltä vaikuttaisi, jos reseptejä kohdeltaisiin samoin tavoin +kuin ohjelmistoja. Voisit vaikka kysyä "Miten tätä reseptiä voi muuttaa +vähäsuolaisemmaksi?" ja kokkimestari vastaisi: "Kuinka julkeat loukata +reseptiäni, aivojeni ja makunystyjeni lasta, kuvittelemalla muuttavasi sitä? +Et osaa muuttaa reseptiäni niin, että se toimisi!"</p> +<p> + "Mutta lääkärini määräsi minut syömään vähemmän suolaa. Mitä teen? Otatko +suolan pois puolestani?"</p> +<p> + "Mielelläni, palkkioni on vain 50000 dollaria." Koska omistajalla on +monopoli muutosten suhteen, palkkio tuppaa olemaan suuri. "Juuri nyt minulla +on kuitenkin kiire. Olen juuri suunnittelemassa uutta reseptiä Laivaston +korpuille. Palaan asiaan parissa vuodessa."</p> + +<h4 id="software-development">Ohjelmistojen kehittämisen estäminen</h4> +<p> + Materiaalisen vahingon kolmas muoto koskee ohjelmistojen +kehittämistä. Ohjelmistojen kehittäminen oli aikoinaan evolutiivinen +prosessi, jonka kuluessa ohjelmoija kirjoitti olemassaolevan ohjelmiston +osia uudelleen ominaisuuksia lisätäkseen, seuraava ohjelmoija kirjoitti +jonkun pätkän taas uudelleen ja lisäsi taas uusia ominaisuuksia, ja niin +edelleen; joissakin tapauksissa kehitys jatkui parinkymmenen vuoden +ajan. Samaan aikaan joitakin ohjelmiston osia "kannibalisoitiin" uusien +ohjelmistojen iduiksi.</p> +<p> + Omitajuus estää tällaisen kehityksen, koska uutta ohjelmistoa luotaessa on +aina aloitettava alusta. Omistajuus myös estää aloittelevia ohjelmoijia +tutkimasta olemassaolevia ohjelmistoja oppiakseen niistä käytännöllisiä +tekniikoita tai suurten ohjelmistojen rakennetta.</p> +<p> + Omistajat haittaavat myös opetusta. Olen kohdannut lahjakkaita +tietojenkäsittelyn opiskelijoita, jotka eivät koskaan ole nähneet laajan +ohjelman lähdekoodia. Opiskelijat voivat olla taitavia pienten ohjelmien +kirjoittamisessa, mutta he eivät voi edes alkaa oppia laajojen ohjelmistojen +kirjoittamisen taitoa elleivät näe, miten muut ovat sen tehneet.</p> +<p> + Millä tahansa älyllisen elämän alueella suurempia korkeuksia tavoitellaan +seisomalla toisten hartioilla. Tämä ei kuitenkaan enää ole yleisesti +sallittua ohjelmistoalalla – toisten hartioilla voi seisoa vain, jos nuo +toiset työskentelevät <em>samassa yrityksessä</em> kuin sinä itse.</p> +<p> + Tähän liittyvä psykososiaalinen vahinko koskee tieteellisen yhteistyön +henkeä. Tieteellisen yhteistyön henki on ollut jopa niin vahva, että +tiedemiehet toimivat yhdessä vaikka heidän asuinmaidensa välillä vallitsisi +sota. Tässä hengessä toimivat ne japanilaiset merentutkijat, jotka Tyynen +meren saarilaboratoriotaan hylätessään huolellisesti säästivät kaiken +aineistonsa ja työnsä tulokset hyökkääville Yhdysvaltain merivoimille ja +jättivät jälkeensä lapun, jossa pyysivät pitämään laboratoriosta hyvää +huolta.</p> +<p> + Voitontavoittelu on tuhonnut sen, mitä kansainvälisiltä konflikteilta +säästyi. Nykyään monien alojen tieteilijät eivät artikkeleissaan julkaise +riittävästi tietoja, joiden perusteella toiset voisivat toistaa heidän +kokeensa. He julkaisevat vain sen verran, että muut voivat ihailla heidän +aikaansaannoksiaan. Tämä on erityisen totta tietojenkäsittelytieteessä, +jossa julkaisuissa kuvailtujen ohjelmistojen lähdekoodi on tyypillisesti +salainen.</p> + +<h4 id="does-not-matter-how">Jakamisen estämisen tavalla ei ole merkitystä</h4> +<p> + Olen käsittellyt ohjelmistojen kopioinnin, muuttamisen ja +edelleenkehittämisen estämisen vaikutuksia. En ole tarkemmin kuvaillut, +miten tämä estäminen tehdään, koska estämisen tavalla ei ole merkitystä +lopputuloksen kannalta. Jos käytön estäminen <em>onnistuu</em>, se on +vahingollista, riippumatta siitä, onko menetelmänä kopiosuojaus, +tekijänoikeus, lisenssi, salaus, <abbr title="Read-only +Memory">ROM</abbr>-kortti tai sarjanumero.</p> +<p> + Käyttäjien kannalta jotkut näistä menetelmistä ovat ärsyttävämpiä kuin +toiset. Käsitykseni mukaan vihatuimpia menetelmiä ovat toimivat menetelmät.</p> + +<h4 id="should-be-free">Ohjelmistojen pitäisi olla vapaita</h4> +<p> + Olen osoittanut, että ohjelmiston omistajuus – mahdollisuus rajoittaa +ohjelmiston muuttamista ja kopioimista – on vahingollista. Omistajuuden +kielteiset seuraukset ovat laajoja ja merkittäviä. Tästä johtuen +yhteiskunnan ei tulisi nimetä ohjelmistoille omistajia.</p> +<p> + Toinen tapa sanoa asia on todeta, että yhteiskunta tarvitsee vapaita +ohjelmistoja. Omistetut ohjelmistot ovat vain vapaiden ohjelmistojen huono +korvike. Korvikkeen tuotannon kannustaminen ei ole järkevä tapa pyrkiä +tavoitteeseemme.</p> +<p> + Vaclav Havel on lausunut kehoituksen: "Tee työtä jonkin asian puolesta, +koska se on oikein, eikä vain siksi, että se saattaa onnistua." +Kaupallisella, omistetulla ohjelmistolla on mahdollisuus onnistua omien +tavoitteidensa suhteen, mutta se ei ole hyväksi yhteiskunnalle.</p> + +<h3 id="why-develop">Miksi ihmiset kehittävät ohjelmistoja</h3> +<p> + Jos poistamme henkisten tuotteiden tekijänoikeuden välineenä ohjelmistojen +kehittämisen kannustamiseen, niin alkuunsa ohjelmistoja tuotetaan vähemmän, +mutta tuotetut ohjelmistot ovat käyttökelpoisempia. Ei ole selvää, laskeeko +yhteenlaskettu onnistuneiden käyttötuntien määrä, mutta jos se laskee tai +jos haluamme joka tapauksessa sitä nostaa, on olemassa muitakin tapoja +kannustaa ohjelmistojen kehittämistä, aivan samaan tapaan kuin on olemassa +muitakin tapoja kuin tullimaksuja teiden rahoituksen keräämiseen. Ennen kuin +siirryn noihin muihin kannustustapoihin, haluan tarkastella kuinka paljon +keinotekoista kannustusta todella tarvitaan.</p> + +<h4 id="fun">Ohjelmointi on hauskaa</h4> +<p> + On olemassa töitä, esimerkiksi tienrakennus, joihin harvat ryhtyvät muusta +syystä kuin rahasta. On olemassa myös töitä, taiteen ja tutkimuksen aloja, +joilla ei juurikaan voi rikastua, ja joille ryhdytään niiden kiehtovuuden +tai yhteiskunnallisen arvon vuoksi. Esimerkkeinä vaikkapa matemaattinen +logiikka, klassinen musiikki ja arkeologia, ja työtä tekevien ihmisten +poliittinen toiminta. Näillä aloilla harvoista palkallisista työpaikoista +kilpaillaan pikemminkin surumielisesti kuin katkerasti – eikä oikeastaan +mikään työ allalla ole hyvin palkattu. Jos on varaa, jotkut voivat jopa +maksaa mahdollisuudesta tehdä työtä alalla.</p> +<p> + Tällainen ala voi muuttua yhdessä yössä, jos se alkaa tarjota rikastumisen +mahdollisuuksia. Kun yksi rikastuu, muut vaativat samaa mahdollisuutta. Pian +kaikki saattavat vaatia suuria summia rahaa työstä, jota he aiemmin tekivät +ilokseen. Jokusen vuoden kuluttua kaikki alalla työskentelevät halveksuvat +ajatusta tehtävästä, josta ei ole huomattavaa taloudellista hyötyä. He +vaativat poliitikkoja varmistamaan, että taloudelliset edut ovat +mahdollisia, jos ei muuten niin laatimalla erityisetuja, oikeuksia ja +monopoleja.</p> +<p> + Tällainen muutos tapahtui tietokoneohjelmoinnissa +80-luvulla. Seitsemänkymmentäluvulla ilmestyi artikkeleita +"tietokone-addiktioista"; käyttäjillä oli tapana "roikkua linjoilla" satojen +markkojen edestä viikossa. Oli yleisesti tiedossa, että usein ihmiset +ihastuivat ohjelmointiin niin, että heidän avioliittonsa +kariutuivat. Nykyään on yleisesti tiedossa, ettei kukaan suostu ohjelmoimaan +muuten kuin kovalla palkalla. Mitä aiemmin tiedettiin, on unohdettu.</p> +<p> + Vaikka jollakin alalla vallitsee jonakin hetkenä tilanne, jossa suurin osa +ihmisistä suostuu työskentelemään vain kovalla palkalla, ei tilanne +välttämättä pysy samana. Muutos voi vaihtaa suuntaa, jos yhteiskunta antaa +sysäyksen. Jos suuren omaisuuden mahdollisuus poistetaan, niin hetken +kuluttua ihmisten muutettua asenteitaan he ovat taas valmiita +työskentelemään alalla saavutusten tuottama ilo palkkanaan.</p> +<p> + Kysymys "Miten meillä on varaa maksaa ohjelmoijille?" muuttuu helpommaksi, +kun ymmärrämme, ettei heille tarvitse maksaa omaisuuksia. Elantoon riittävä +palkka on helpompi maksaa.</p> + +<h4 id="funding">Vapaiden ohjelmistojen rahoittaminen</h4> +<p> + Ohjelmoijien palkkoja maksavien instituutioiden ei välttämättä tarvitse olla +ohjelmistotaloja. On olemassa monia muita instituutioita, jotka voivat +toimia rahoittajina.</p> +<p> + Tietokoneiden valmistajat pitävät ohjelmistojen kehittämistä tärkeänä, +vaikka eivät pystykään kontrolloimaan ohjelmistojen käyttöä. Suuri osa +tietokoneiden valmistajien ohjelmistoista oli 1970-luvulla vapaita, koska +valmistajat eivät rajoittaneet niiden käyttöä. Nykyään tietokoneiden +valmistajien halukkuus liittyä vapaiden ohjelmistojen kehittämishankkeisiin +osoittaa, että ohjelmiston omistaminen ei lopultakaan ole tärkeää +tietokonevalmistajien kannalta.</p> +<p> + Yliopistot tukevat useita ohjelmoitihankkeita. Nykyään ne myös usein myyvät +ohjelmistoja, mutta 1970-luvulla eivät. Epäileekö kukaan yliopistojen +halukkuutta kehittää vapaita ohjelmistoja, jos ne eivät saisi myydä +ohjelmistoja? Yliopistojen ohjelmointihankkeita voitaisiin tukea samoilla +valtiollisilla sopimuksilla ja apurahoilla, joilla nykyään tuetaan +omistettujen ohjelmistojen kehittämistä.</p> +<p> + Nykyään on tavallista, että yliopistojen tutkijat kehittävät apurahojen +avulla ohjelmistoja lähes loppuun, kutsuvat niitä "valmiiksi", ja sitten +perustavat yhtiön joka tosiasiassa saattaa ohjelmiston valmiiksi ja +käyttökelpoiseksi. Jokus keskeneräinen versio annetaan "vapaasti" käyttöön; +läpikotaisin korruptoituneet tutkijat lisensoivat senkin yliopiston +eksklusiivisella lisenssillä. Tämä ei ole mikään salaisuus, käytännön +tunnustavat kaikki osapuolet. Vaikka tutkijat eivät tuntisi näitä +kiusauksia, he tekisivät silti tutkimusta.</p> +<p> + Vapaita ohjelmistoja kirjoittavat ohjelmoijat voivat hankkia elantonsa +myymällä ohjelmistoon liittyviä palveluita. Minut on palkattu siirtämään <a +href="/software/gcc/">GNU C -kääntäjä</a> uudelle tietokonejärjestelmälle ja +tekemään käyttöliittymiä <a href="/software/emacs/">GNU +emacs:iin</a>. (Tarjoan nämä parannukset yleisölle, kunhan ne ovat +valmiita). Pidän myös luentoja, joista maksetaan.</p> +<p> + En ole yksin, nykyään on olemassa menestyvä ja kasvava yhtiö, joka ei tee +muuta kuin näitä töitä. Myös useat muut yhtiöt tarjoavat kaupallista tukea +GNU-järjestelmän vapaiden ohjelmistojen käyttäjille. Näemme tässä +riippumattoman ohjelmistotukialan synnyn – alasta voi tulla laaja, jos +vapaat ohjelmistot yleistyvät. Riippumaton ohjelmistotuki antaa käyttäjille +mahdollisuuden tukeen, joka omistetun ohjelmiston kohdalla ei tule kyseeseen +kuin vain hyvin varakkaiden kohdalla.</p> +<p> + <a href="/fsf/fsf.html">Free Software Foundationin</a> tapaiset uudet +instituutiot voivat myös rahoittaa ohjelmointihankkeita. Suurin osa säätiön +rahoituksesta saadaan käyttäjiltä, jotka tilaavat ohjelmistoja +postitse. Ohjelmistot ovat vapaita eli käyttäjät saavat kopioida ja muuttaa +niitä, mutta monet maksavat ohjelmistosta tästä huolimatta. (Muistettakoon, +että "vapaa ohjelmisto" viittaa vapauteen, ei hintaan.) Jotkut käyttäjät +tilaavat ja maksavat ohjelmiston kopiosta, vaikka heillä ohjelmisto jo +onkin, koske he katsovat, että me ansaitsemme heidän panoksensa. Säätiö saa +myös huomattavia lahjoituksia tietokoneiden valmistajilta.</p> +<p> + Free Software Foundation on voittoa tavoittelematon säätiö, joten se käyttää +tulonsa palkkaamalla mahdollisimman monia ohjelmoijia. Jos se olisi +perustettu yhtiöksi, joka myisi samoja vapaita ohjelmistoja samaan hintaan, +se mahdollistaisi nykyään perustajalleen oikein hyvän toimeentulon.</p> +<p> + Koska säätiö on yleishyödyllinen toimija, ohjelmoijat työskentelevät +säätiölle usein puolella siitä palkasta, jonka saisivat muualta. He tekevät +näin, koska säätiö on epäbyrokraattinen ja koska he tuntevat tyydytystä +tiedosta, ettei heidän tekemänsä ohjelmiston käyttöä estetä. Ennen kaikkea +he työskentelevät säätiössä, koska ohjelmointi on hauskaa. Myös monet +vapaaehtoiset ovat kirjoittaneet käyttökelpoisia ohjelmia säätiölle. (Viime +aikoina vapaaehtoisiksi on ilmaantunut jopa teknisiä kirjoittajia.)</p> +<p> + Tämä osoittaa, että ohjelmointi on musiikin ja taiteen tavoin yksi kaikkein +kiehtovimmista aloista. Pelko, että kukaan ei haluaisi ohjelmoida, on turha.</p> + +<h4 id="owe">Mitä käyttäjät ovat velkaa kehittäjille?</h4> +<p> + Ohjelmistojen käyttäjillä on syytä tuntea moraalista velvollisuutta +ohjelmistojen tukemiseen. Vapaiden ohjelmistojen kehittäjät osallistuvat +käyttäjien toiminnan helpottamiseen ja on oikeudenmukaista ja käyttäjien +pitkän tähtäimen edun mukaista että he rahoittavat ohjelmistojen kehittäjiä.</p> +<p> + Sama ei kuitenkaan päde omistettujen ohjelmien kehittäjien kohdalla, koska +ohjelmistojen käytön estäminen ansaitsee pikemminkin rangaistuksen kuin +palkkion.</p> +<p> + Saavumme siis paradoksin ääreen: käyttökelpoisen ohjelmiston kehittäjä on +oikeutettu käyttäjien tukeen, mutta jokainen yritys muuttaa tämä moraalinen +oikeutus vaatimukseksi tuhoaa oikeutuksen perustan. Ohjelmiston kehittäjä +voi joko ansaita tai vaatia palkkion, mutta ei molempia.</p> +<p> + Mielestäni eettisen ohjelmistokehittäjän tulee tämän ristiriidan +kohdatessaan käyttäytyä niin, että ansaitsee palkkion, ja samalla houkutella +käyttäjiä vapaaehtoisten lahjoitusten tekemiseen. Ajan mittaan käyttäjät +tottuvat tukemaan kehittäjiä ilman pakkoa, aivan kuten käyttäjät ovat +oppineet tukemaan julkisia radio- ja televisioasemia.</p> + +<h3 id="productivity">Mitä on ohjelmistotuottavuus? </h3> +<p> + Jos ohjelmistot olisivat vapaita, maailmassa olisi edelleen ohjelmoijia, +vaikkakin ehkä vähemmän. Olisiko tämä haitaksi yhteiskunnalle?</p> +<p> + Ei välttämättä. Kehittyneissä maissa on nykyään vähemmän maanviljelijöitä +kuin vuonna 1900, mutta tämän ei katsota olevan haitaksi yhteiskunnalle, +koska harvemmat maanviljelijät tuottavat kuluttajille enemmän ruokaa kuin +useammat ennen. Tätä kutsutaan tuottavuuden kasvuksi. Vapaat ohjelmistot +tarvisisivat paljon vähemmän ohjelmoijia kysynnän tyydyttämiseen, koska +ohjelmistotuottavuus nousisi kaikilla tasoilla:</p> + +<ul> +<li> Jokaisen kehitetyn ohjelman laajempi käyttö.</li> +<li> Olemassaolevien ohjelmien räätälöinti alusta aloittamisen sijaan.</li> +<li> Parempi ohjelmoijien koulutus.</li> +<li> Päällekkäisten kehityskustannusten poistuminen.</li> +</ul> + +<p> + He, jotka vastustavat yhteistyötä, koska se johtaa ohjelmoijien määrän +vähenemiseen, vastustavat itse asiassa kohonnutta tuottavuutta. Kuitenkin +nämä henkilöt usein hyväksyvät laajalle levinneen väitteen, jonka mukaan +ohjelmistotuotanto kaipaa tuottavuuden kasvua. Miten tämä on mahdollista?</p> +<p> + "Ohjelmistotuottavuus" voi tarkoittaa kahta eri asiaa: kaiken +ohjelmistokehityksen yleistä tuottavuutta tai yksittäisten +ohjelmointihakkeiden tuottavuutta. Yhteiskunnan kannalta yleinen tuottavuus +on kehittämisen arvoinen ja suoraviivaisin kehittämisen tapa on poistaa ne +keinotekoiset yhteistyön esteet, jotka laskevat +tuottavuutta. "Ohjelmistotuottavuutta" tutkivat tutkijat keskittyvät +kuitenkin termin toiseen, rajoitettuun merkitykseen, jonka puitteissa kasvu +vaatii vaikeita teknologisia edistysaskeleita.</p> + +<h3 id="competition">Onko kilpailu väistämätöntä?</h3> +<p> + Onko väistämätöntä, että ihmiset kilpailevat, koettavat ohittaa toisensa +yhteiskunnassa? Ehkä. Kilpailu itsessään ei kuitenkaan ole vahingollista, +vahingon aiheuttaa <em>taistelu</em>.</p> +<p> + On monia tapoja kilpailla. Kilpailua voi olla saavutusten parantaminen, +toisten suoritusten ylittäminen. Vanhoina aikoina esimerkiksi +ohjelmointivelhojen välillä vallitsi kilpailua – kilpailua siitä, kuka sai +koneen tekemään ällistyttävimmän tempun tai siitä, kuka kirjoitti lyhyimmän +tai nopeimman ohjelman jotakin tarkoitusta varten. Tällainen kilpailu voi +hyödyttää kaikkia, jos hyvä urheiluhenki säilyy.</p> +<p> + Rakentava kilpailu on riittävä houkutin merkittäviin saavutuksiin. Ihmiset +kilpailevat siitä, kuka ensimmäisenä käy kaikissa maailman maissa; jotkut +käyttävät omaisuuksia voittaakseen. He eivät kuitenkaan lahjo laivojen +kapteeneja jättämään heidän kilpailijansa autiolle saarelle. Riittää, kun +paras kilpailija voittaa.</p> +<p> + Kilpailu muuttuu taisteluksi, kun kilpailijat ryhtyvät vahingoittamaan +toisiaan sen sijaan että edistäisivät omia mahdollisuuksiaan, kun lause +"Paras voittakoon" muuttuu lauseeksi "Minä voitan, olin paras tai en." +Omistettu ohjelmisto on haitallinen siksi, että se edustaa yhteiskuntamme +jäsenten välistä taistelua, ei siksi että se edustaa kilpailua.</p> +<p> + Yritysten välinen kilpailu ei välttämättä ole taistelua. Kun esimerkiksi +kaksi ruokakauppaa kilpailee, ne pyrkivät vain parantamaan omaa +suoritustaan, eivät sabotoimaan kilpailijaansa. Tämä ei kuitenkaan ole +seurausta erityisestä yritysetiikasta, vaan siitä, että alalla on vaikea +taistella ellei sitten ryhdy suoraan fyysiseen väkivaltaan. Kaikilla +yrityselämän aloilla ei kuitenkaan ole näin. Kaikkia mahdollisesti +hyödyttävän informaation pimittäminen on taistelua.</p> +<p> + Yritysajattelu ei valmista ihmisiä kohtaamaan kiusausta siirtyä kilpailusta +taisteluun. Joitakin taistelun muotoja on kielletty monopolien vastaisilla +laeilla, mainontaa koskevilla laeilla ja niin edelleen, mutta sen sijaan +että yleistäisivät nämä ohjeet hylkäämällä taistelun kokonaan, +yritysjohtajat keksivät uusia lain sallimia taistelun muotoja. Yhteiskunnan +voimavaroja tuhlataan lahkojen väliseen taloudelliseen sisällissotaan.</p> + +<h3 id="communism">"Mikset muuta Venäjälle?"</h3> +<p> + Jokainen, joka Yhdysvalloissa kannattaa jotakin muuta kuin äärimmäistä +laissez-faire itsekkyyttä, saa usein kuulla tämän kysymyksen. Se esitetään +esimerkiksi heille, jotka tukevat kansallista terveydenhoitojärjestelmää, +jollainen on olemassa kaikissa muissa vapaan maailman teollistuneissa +maissa. Kysymys esitetään myös taiteen julkisen tuen kaipaajille; myös tämä +järjestelmä on olemassa kaikissa kehittyneissä maissa. Amerikassa ajatusta, +jonka mukaan kansalaisilla on velvotteita yhteistä hyvää kohtaan, pidetään +kommunismina. Mutta miten samankaltaisia nämä ajatukset ovat?</p> +<p> + Neuvostoliitossa kommunismi oli keskusjohtoinen järjestelmä, joka sääteli +kaikkea toimintaa, oletetusti yhteiseksi hyväksi, mutta tosiasiassa +Kommunistisen puolueen jäsenten hyväksi. Kopiointivälineet olivat tarkassa +valvonnassa laittoman kopioinnin estämiseksi.</p> +<p> + Amerikkalais-henkisiin immateriaalioikeuksiin perustuva järjestelmä valvoo +ohjelman levitystä ja kopiointivälineitä automatisoiduilla +kopiosuojausmenetelmillä laittoman kopioinnin estämiseksi.</p> +<p> + Tätä vastoin minä työskentelen luodakseni järjestelmän, jossa ihmiset itse +saavat päättää teoistaan; aivan erityisesti järjestelmän, jossa ihmiset ovat +vapaita auttamaan lähimmäisiään ja vapaita muuttamaan ja parantamaan niitä +työvälineitä, joita jokapäiväisessä elämässä käytetään. Tällainen +järjestelmä perustuu vapaaehtoiseen yhteistoimintaan ja desentralisaatioon.</p> +<p> + Jos siis arvioimme järjestelmiä sen perusteella, miten paljon ne +muistuttavat venäläistä kommunismia, niin ohjelmistojen omistajat +näyttäytyvät kommunisteina.</p> + +<h3 id="premises">Kysymys oletuksista</h3> +<p> + Olen olettanut, että ohjelmiston käyttäjä on yhtä tärkeä kuin ohjelmiston +tekijä, jopa yhtä tärkeä kuin ohjelmiston tekijän työnantaja. Toisin sanoen +käyttäjien, tekijöiden ja työnantajien tarpeilla ja toiveilla on yhtä suuri +painoarvo valitessamme parasta toimintamallia.</p> +<p> + Tämä oletus ei ole yleisesti hyväksytty. Monien mielestä ohjelmiston tekijän +työnantaja on ratkaisevasti tärkeämpi taho kuin muut. Heidän oletuksensa +mukaan ohjelmiston omistamisen tarkoitus on antaa tekijän työnantajalle etu, +jonka työnantaja ansaitsee – täysin riippumatta omistajuuden vaikutuksista +yhteiskunnalle.</p> +<p> + Ei kannata yrittää todistaa tai kumota näitä oletuksia. Argumentointi +edellyttää yksimielisyyttä oletuksista. Niinpä suurin osa sanomastani +puhuttelee vain heitä, jotka jakavat oletukseni tai ovat ainakin +kiinnostuneet oletusteni seurauksista. Heille, joiden mielestä omistajat +ovat tärkeämpiä kuin kukaan muu, tämä kirjoitus on yksinkertaisesti +merkityksetön.</p> +<p> + Mutta miksi suuri osa amerikkalaisista hyväksyy oletuksen, joka asettaa +tietyn ihmisryhmän kaikkien muiden yläpuolelle? Osittain siksi, että he +kuvittelevat, että tämä oletus on osa amerikkalaisen yhteiskunnan +oikeusperinnettä. Joidenkin mielestä oletuksen kiistäminen horjuttaa +yhteiskunnan perusteita.</p> +<p> + Näiden ihmisten on tärkeää tietää, että kyseinen oletus ei ole eikä ole +koskaan ollutkaan osa oikeusperinnettämme.</p> +<p> + Yhdysvaltain perustuslaki sanoo, että tekijänoikeuden tarkoitus on "edistää +tieteen ja taiteiden kehitystä". Korkein oikeus on tulkinnut (tapauksessa +<em>Fox Film vastaan Doyal</em>) tätä seuraavasti: "Yhdysvaltain ainoa +kiinnostus ja tekijälle annetun yksinoikeuden ainoa tarkoitus kohdistuu +yleisön tekijöiden teoksista saamaan hyötyyn."</p> +<p> + Meidän ei ole pakko olla samaa mieltä kuin perustuslaki tai korkein +oikeus. (Yhteen aikaan molemmat hyväksyivät orjuuden.) Näin ollen +perustuslain tai korkeimman oikeuden käsitykset eivät kumoa oletusta +omistajuuden etusijasta. Toivon kuitenkin, että kun huomaamme, että oletus +on pikemminkin radikaalin äärioikeistolainen kuin perinteisesti tunnustettu, +sen houkutusvoima heikkenee.</p> + +<h3 id="conclusion">Johtopäätös</h3> +<p> + Kuvittelemme, että yhteiskuntamme kannustaa lähimmäisen auttamiseen, mutta +joka kerta kun palkitsemme jakamisen estämisen tai ihailemme tällä tavoin +hankittua varallisuutta, annamme itsestämme päinvastaisen kuvan.</p> +<p> + Ohjelmistojen rajoittaminen on yksi muoto tavastamme laiminlyödä yhteisön +hyvä henkilökohtaisen edun nimissä. Voimme jäljittää tämän laiminlyönnin +kulkua Ronald Reaganista Dick Cheneyhin, Exxonista Enroniin, epäonnistuvista +pankeista epäonnistuviin kouluihin. Laiminlyönnin määrää voidaan mitata +kodittomien ja vankien määrällä. Yhteisöllisyyden vastainen ilmapiiri +ruokkii itseään, sillä mitä useammin huomaamme toisten laiminlyövän meidän +auttamisemme, sitä turhemmalta tuntuu heitä auttaa. Näin yhteiskunta +rappeutuu viidakoksi.</p> +<p> + Jos emme halua asua viidakossa, meidän on muutettava asenteitamme. Meidän on +osoitettava, että pidämme hyvänä kansalaisena häntä, joka tarvittaessa tekee +yhteistyötä, emme häntä, joka menestyksekkäästi ottaa toisilta. Toivon että +liike vapaiden ohjelmistojen puolesta vie tähän suuntaan: ainakin yhdellä +alalla korvaamme viidakon tehokkaammalla, vapaaehtoiseen yhteistyöhön +kannustavalla ja perustuvalla järjestelmällä.</p> + + +<h3 id="footnotes">Viittet</h3> + +<ol> +<li id="f1">Sana "vapaa" ilmaisussa "vapaa ohjelmisto" viittaa vapauteen, ei +hintaan. Vapaasta ohjelmistosta maksettu hinta voi olla nolla tai pieni tai +(toisinaan) sangen suuri.</li> + +<li id="f2">Kysymykset saastumisesta tai ruuhkista eivät muuta johtopäätöstä. Jos +haluamme tehdä ajamisesta kalliimpaa, jotta autolla ajettaisiin vähemmän, ei +kannata käyttää tullimaksuja, sillä niiden periminen lisää saastumista ja +ruuhkia. Polttoainevero on paljon tehokkaampi menetelmä. Samaan tapaan halu +parantaa turvallisuutta laskemalla suurinta sallittua nopeutta on +irrelevantti argumenttimme kannalta; vapaa tie nostaa keskimääräistä +nopeutta – koska tullia varten ei tarvitse pysähtyä – suurimmasta sallitusta +nopeudesta riippumatta.</li> + +<li id="f3">Jotakin tiettyä ohjelmistoa voidaan pitää niin vahingollisena, ettei sen +pitäisi olla lainkaan saatavilla, esimerkkinä Lotus Marketplace +–tietokantaohjelma, joka vedettiin markkinoilta julkisen paheksunnan +vuoksi. Suurinta osaa argumentistani ei voida soveltaa tähän tapaukseen, +mutta toisaalta ei ole juurikaan järkeä väittää, että ohjelmistoilla pitäisi +olla omistaja, jotta omistaja vaikeuttaisi niiden saatavuutta. Omistaja ei +vedä ohjelmistoa markkinoilta <em>täysin</em>, kuten olisi toivottavaa +tapauksessa, jossa ohjelman käyttöä pidetään tuhoisana.</li> +</ol> + +<hr /> +<blockquote id="fsfs"><p class="big">Tämä essee on julkaistu teoksessa <a +href="http://shop.fsf.org/product/free-software-free-society/"><cite>Free +Software, Free Society: The Selected Essays of Richard +M. Stallman</cite></a>.</p></blockquote> + +<div class="translators-notes"> + +<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't have notes.--> + </div> +</div> + +<!-- for id="content", starts in the include above --> +<!--#include virtual="/server/footer.fi.html" --> +<div id="footer"> +<div class="unprintable"> + +<p>Ole hyvä ja lähetä FSF & GNU -kyselyt osoitteeseen <a +href="mailto:gnu@gnu.org"><gnu@gnu.org></a>. On myös muita tapoja <a +href="/contact/">saada yhteys</a> FSF:ään. Lähetä ilmoitukset +toimimattomista linkeistä ja muut korjaukset (tai ehdotukset) osoitteeseen +<a href="mailto:webmasters@gnu.org"><webmasters@gnu.org></a>.</p> + +<p> +<!-- TRANSLATORS: Ignore the original text in this paragraph, + replace it with the translation of these two: + + We work hard and do our best to provide accurate, good quality + translations. However, we are not exempt from imperfection. + Please send your comments and general suggestions in this regard + to <a href="mailto:web-translators@gnu.org"> + + <web-translators@gnu.org></a>.</p> + + <p>For information on coordinating and submitting translations of + our web pages, see <a + href="/server/standards/README.translations.html">Translations + README</a>. --> +Me teemme kovaa työtä ja teemme parastamme luodaksemme tarkkoja, hyvän +laadun käännöksiä. Mutta, mekään emme ole täydellisiä. Lähetä kommentteja ja +pyyntöjä tästä käännöksestä osoitteeseen:<a +href="mailto:web-translators@gnu.org"><web-translators@gnu.org></a>.</p> +<p> Saadaksesi tietoa meidän verkkosivujemme käännösten lähettämisestä ja +koordinoimisesta, lue <a href="/server/standards/README.translations.html"> +Käännösten README </a></p> +</div> + +<p>Copyright © 1991, 1992, 1998, 2000, 2001, 2006, 2007, 2010, 2017, 2018, +2020 Free Software Foundation, Inc.</p> + +<p>Tämä sivu on julkaistu <a rel="license" +href="http://creativecommons.org/licenses/by-nd/4.0/">Creative Commons +Nimeä-EiMuutoksia 4.0-kansainvälisen lisenssin alla.</a></p> + +<!--#include virtual="/server/bottom-notes.fi.html" --> +<div class="translators-credits"> + +<!--TRANSLATORS: Use space (SPC) as msgstr if you don't want credits.--> +<b>Suomentanut</b> Pyry.</div> + +<p class="unprintable"><!-- timestamp start --> +Päivitetty: + +$Date: 2020/07/05 14:01:37 $ + +<!-- timestamp end --> +</p> +</div> +</div> +<!-- for class="inner", starts in the banner include --> +</body> +</html> |